Lähtökohdat
Koulutusrakenteiden muutokset edellyttävät suun terveydenhuollon ammattilaisilta opiskelijaohjausosaamista. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on kuvailla suun terveydenhuollon ammattilaisten opiskelijaohjausosaamista ja siihen yhteydessä olevia taustamuuttujia.
Menetelmät
Aineisto kerättiin Opiskelijaohjausosaamisen mittari -kyselyllä syksyllä 2017 hammaslääkäreiltä, suuhygienisteiltä ja hammashoitajilta (N = 3 209), jotka työskentelivät Suomen Hammaslääkäriliiton Syventävä käytännön harjoittelu -sivustolle kirjautuneissa sopimusterveyskeskuksissa.
Sama kysely tehtiin myös Oulun yliopiston Ohjaajahammaslääkärikoulutuksen suorittaneille hammaslääkäreille (N = 26). Vastausprosentti oli 34,2 % (n = 1 097).
Tulokset
Vastaajat arvioivat ohjausosaamisensa tyydyttäväksi seuraavilla osa-alueilla: opiskelijan oppimisen tukeminen, ohjauskeskustelu ja kehittävän palautteen antaminen. Seuraavat osa-alueet taas arvioitiin heikoiksi: työyksikön opiskelijaohjauskäytäntöjen ja -toimintatapojen tuntemus, ohjaajan motivaatio, tavoitteellinen ohjaus sekä opiskelijalähtöinen arviointi.
Osallistumisella ohjaajakoulutukseen oli yhteys opiskelijaohjausosaamiseen.
Johtopäätökset
Kehittämistä vaativia osa-alueita ovat erityisesti ohjauskäytäntöjen tuntemus, ohjauksen tavoitteellisuus, arviointi ja ohjaajan motivaatio. Opiskelijaohjausosaamisen kehittämiseksi tarvitaan ohjaajakoulutusta.
Kirjoittajat
Anna-Leena Keinänen, TtK, Shg, Lääketieteellinen tiedekunta, Hoitotieteen ja terveyshallintotieteen tutkimusyksikkö, Oulun yliopisto
annaleenakeinanen@gmail.com
Raija Lähdesmäki, dosentti, HLT, EHL, HLL-koulutuksen tutkinto-ohjelmavastaava, Suun terveyden tutkimusyksikkö, Lääketieteellinen tiedekunta, Oulun yliopisto / MRC Oulu
Heidi Ruotsalainen, TtT, tutkijatohtori, Lääketieteellinen tiedekunta, Hoitotieteen ja terveyshallintotieteen tutkimusyksikkö, Oulun yliopisto / MRC Oulu
Maria Kääriäinen, professori, TtT, asiantuntija, Lääketieteellinen tiedekunta, Hoitotieteen ja terveyshallintotieteen tutkimusyksikkö, Oulun yliopisto / Oulun yliopistollinen sairaala / MRC Oulu
Kirjoitus perustuu Anna-Leena Keinäsen terveystieteiden maisterin tutkintoon liittyvään artikkeligraduun.
Kirjoittajilla ei ole sidonnaisuuksia, jotka voisivat vaikuttaa artikkelin sisältöön.
Suom Hammaslääkäril 2019; 8: 40-47
Kirjoitukset julkaistaan kokonaisuudessaan Hammaslääkärilehden arkistossa noin kuukauden viipeellä ensijulkaisusta.
The competence of dental health care personnel in mentoring students
The changes in educational structures require dental health care personnel to possess competence in mentoring. The purpose of this study was to describe the competence of dentists, dental hygienists and dental assistants in mentoring students and its associations to the socio-demographics in primary health care.
The data was collected by Mentors’ Competence Instrument (MCI) during autumn 2017 from dentists, dental hygienists and dental assistants working in the health care centers of the Finnish dentist site (tkharjoittelu.hammaslaakariliitto.fi) (N=3209) and from dentists who had completed dentist mentoring training in the University of Oulu (N=26). The response rate was 34.2% (n=1097).
The respondents assessed their competence in mentoring to be fair in supporting students’ learning, interaction and constructive feedback. Knowledge of the students’ mentoring practices and procedures, the motivation of the mentor and goal-orientation of the mentoring and student-based evaluation was assessed to be poor. Participation in mentoring training was connected to the competence in mentoring.
There is a need for improvement in the competence of student mentoring, especially in knowledge of the mentoring practices, the goal-orientation of the mentoring, student-based evaluation and the mentors’ own motivation. Student mentoring training is needed in dental health care.