Hammaslääkäri

Sunnuntai 17.11.2019

Opiskelijat tarvitsevat tukea kliinisen vaiheen kuormitukseen

Tiiviisti opinnoissa ahertavan kandin tulisi muistaa pitää myös hengähdystaukoja opiskelumaailmasta.

opiskelija_kuva2.jpg

Opiskelijoiden hyvinvointikysely, kuvio 2
Kuvio 2. Missä määrin hammaslääketieteen opinnot ovat kuormittaneet sinua?

Hammaslääketieteen opinnot ovat tunnetusti työläät ja klinikkapäivät pitkiä. Hammaslääketieteen opiskelijoiden hyvinvointia ja tulevaisuuden suunnitelmia koskeneessa kyselyssä neljännen ja viidennen opiskeluvuoden koki melko tai erittäin raskaiksi 90 % Opiskelijoiden hyvinvointikyselyyn vastanneista.

Eniten koulupäivien jälkeisiä viikoittaisia opiskelutunteja kertyi kuitenkin jo opintojen prekliinisessä vaiheessa kahtena ensimmäisenä vuotena: Helsingissä 15 tuntia, Turussa 14,4 tuntia, Oulussa 11,3 tuntia ja Kuopiossa 10,8 tuntia (kuvio 1). Kertyvistä opiskelutunneista huolimatta prekliinisen vaiheen opintoja ei pidetty läheskään yhtä raskaina kuin kliinisen vaiheen opintoja.

Melko tai erittäin raskaiksi opinnot koki vain noin 30 % ensimmäisen vuoden opiskelijoista (kuvio 2). Hammaslääketieteen kandit aloittavat potilastyöt kolmantena vuotena opintojen kliinisessä vaiheessa. Suurinta kuormitusta kandit kokivat siitä, että potilaat peruvat hoitoaikojaan ja uusien aikojen varaamisesta aiheutui lisätyötä (82 %) (kuvio 3).

Opiskelijoita kuormitti huomattavasti (74 %) myös paine kliinisten suoritteiden saamiseksi. Näin varsinkin neljäntenä vuotena ennen kandikesää, jolloin 89 % opiskelijoista koki kliinisten suoritteiden saamisen jokseenkin tai erittäin kuormittavaksi. Avoimissa kommenteissa nousi useaan otteeseen esille omien kokonaishoitopotilaiden ja yksittäisten suoritteiden keräämisestä aiheutuva ristiriitaisuus ja haastavuus.

Omalle kokonaishoitopotilaalle ei välttämättä aina tehdä juuri niitä toimenpiteitä, joita kandi tarvitsisi suoritteisiinsa. Yhtälö on haastava, koska kliiniset suoritteet takaavat kesäkandin minimiosaamisen, mutta kokonaishoitopotilasmalli valmentaa kandia kohti kokonaisuuden hoitavaa ja ymmärtävää lääkäriyttä.

Tutkimuksessa nousivat esille stressiä lisäävinä tekijöinä myös potilasvastuu, opiskelijoiden kokemus henkilökunnan riittämättömästä määrästä sekä pitkät kliinisten opettajien odotusajat klinikkasalissa. Erityisesti Kuopiossa ja Turussa yli 90 % oli täysin tai jokseenkin eri mieltä, kun kysyttiin, olivatko opettajien odotusajat kohtuullisia.

Pitkistä odotusajoista huolimatta opiskelijat kokivat opetushenkilökunnan kuitenkin ammattitaitoiseksi. Kyselyn mukaan miltei puolet (49 %) vastanneista koki opiskelijoiden välillä käytetyn kyynärpäätaktiikan huonontavan opiskeluilmapiiriä. 89 % koki kuitenkin voivansa keskustella opiskeluasioista ja ongelmista opiskelukavereiden kanssa. Opiskelijoiden olisi hyvä miettiä oman käytöksen vaikutusta opintojen kuormittavuuteen ja kollegiaalisuuden merkitystä muiden jaksamiseen. Opintojen kuormittavuudesta kertoo myös se, että psykologin palveluihin oli turvautunut tai sitä harkinnut useampi kuin joka kolmas (37 %) kyselyyn vastanneista. Lisäksi 17–32 % (opiskeluvuodesta riippuen) oli harkinnut välivuotta.

Kandi rahoittaa opintonsa työllä ja opintolainalla

Kyselyyn vastanneista opiskelijoista suurin osa, noin 80 %, käy kesäisin töissä. Prekliinisen vaiheen opiskelijoista 16 %:lla kesätyö liittyi hammaslääketieteeseen, kun kliinisessä vaiheessa vastaava prosentti oli jo 60.

Opiskelupaikan perusteella eniten työtä koulun ohessa tekivät Helsingissä opintojaan suorittavat (52 %) (kuvio 4). Kuopiossa opiskelevista töitä teki koulun ohessa vain 32 % vastanneista. Työnteolla ei näyttänyt olevan selkeää yhteyttä opiskelijoiden jaksamisen kanssa, vaan kuormittavuus oli pääasiassa peräisin opinnoista. 68 % vastanneista oli nostanut opintolainaa.

Kelan julkistamien vuosien 2014–2015 tilastotietojen mukaan ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista reilu 40 % on nostanut lainaa opintojen aikana. Kelan tilastotietojen valossa voidaankin todeta, että hammaslääketieteen opiskelijat nostavat opintolainaa huomattavasti keskimääräistä useammin. Lainanottajien määrä lisääntyi huomattavasti kliinisen vaiheen opiskelijoissa. Yliopistojen väliset erot lainamäärissä olivat pieniä, mutta eniten euromääräisesti lainaa olivat ottaneet Kuopiossa opiskelevat (ka 8 862 €). Vähiten opintolainaa oli otettu Oulussa. Taloudellinen tilanne aiheutti stressiä jonkin verran tai paljon 47 %:lle vastanneista.

Enemmän huomiota opiskelijoiden jaksamiseen

Kliininen vaihe on opiskelijoille hyvin kuormittava. Syyt kuormittavuuden taustalla ovat kuitenkin moninaiset: koulutusohjelma, kliinisten opettajien pieni määrä, potilastyöhön liittyvät tekijät, opiskelijoiden taloudellinen tilanne sekä opiskelijoiden oma käyttäytyminen.

Tärkeintä opiskelijoiden näkökulmasta on kuitenkin uupumisen merkkien tunnistaminen itsessä ja ympärillä olevissa opiskelijoissa sekä omasta jaksamisesta huolehtiminen. Myös päivittäin opiskelijoiden kanssa toimiva opetushenkilökunta on avainasemassa ja heidänkin tulisi puuttua matalalla kynnyksellä opiskelijoiden uupumuksen merkkeihin.

Hyviä apukeinoja arjen helpottamiseksi ovat esimerkiksi HOPS eli henkilökohtainen opintosuunnitelma, YTHS:n terveyspalvelut ja opintopsykologi. Toisaalta myöskään perinteistä kahvihetkeä ja kollegan tukea potilaiden hoidon välissä ei tule väheksyä tai unohtaa.

Opiskeluvuodet ovat tiiviit ja haastavat, mutta kandin tulisi myös muistaa pitää hengähdystaukoja opiskelumaailmasta esimerkiksi harrastusten tai ihan vain lomien muodossa. Milloin viimeksi itse pidit ihan oikean loman?

Kirjoittajat ovat Suomen hammaslääketieteen opiskelijain liiton hallituksen jäseniä.

Kyselyn vastaukset analysoi Hammaslääkäriliiton erikoistutkija Jaakko Koivumäki.

Kuvagalleria

opiskelijoiden hyvinvointikysely
Opiskelijoiden hyvinvointikysely, kuvio 2
Opiskelijoiden hyvinvointikysely, kuvio 3
Opiskelijoiden hyvinvointikysely, kuvio 4

Opiskelijoiden hyvinvointitutkimus

  • Selvittää hammaslääketieteen opiskelijoiden hyvinvointia, opintojen kuormitustekijöitä ja urasuunnitelmia sekä tulevaisuuden toiveita
  • Hammaslääkäriliiton ja Hammaslääketieteen Opiskelijain Liiton yhdessä toteuttama
  • Tänä vuonna kyselyyn vastasi 420 opiskelijaa eri koulutusyksiköistä ja vuosikursseilta, vastausaste 45 %.
  • 90 % opiskelijoista koki 4. ja 5. vuoden opiskelut melko tai erittäin raskaiksi; 4. vuoden opiskelijoista 32 % oli suunnitellut välivuoden pitämistä.
  • Raskaista opinnoista huolimatta 91 % koki olevansa itselleen sopivassa koulutusohjelmassa ja 99 % aikoi suorittaa tutkinnon loppuun.
  • Tutkimus on tehty aiemmin vuosina 2013 ja 2011.