Hammaslääkäri

Maanantai 23.09.2019

Parempia valintoja

istock-omena_ja_donitsi.jpg

Kuva: iStockphoto

Terveyden edistämisessä on pitkään korostettu tapoja kannustaa, tukea ja auttaa ihmisiä tekemään parempia valintoja (esim. WHO:n Ottawan julistus 1986). Ei mitään mullistavaa uutta terveyden edistämisen parissa siis? Ehkei mitään mullistavaa, mutta ainakin tutkimukset ovat tuoneet esille lukuisia pieniä ja näppäriä tapoja ohjata, tönäistä, tuupata (nudge) ihmisten toimintaa haluttuun suuntaan.

Vuonna 2017 taloustieteen Nobel-palkinnon sai käyttäytymistaloustieteen professori Richard Thaler. Hänen työnsä pohjautuu pitkälti Kahnemanin (Nobel 2002) ja Tverskyn tutkimuksiin päätöksenteosta epävarmuuden vallitessa. He ovat avartaneet käsitystämme ihmisten tavoista tehdä huonoja, irrationaalisia valintoja ja toisaalta lisänneet tietojamme siitä, kuinka ihmiset saadaan tekemään parempia, rationaalisempia valintoja. Erityisesti Thalerin ja Susteinin teos Nudge: Improving Decisions About Health, Wealth, and Happiness (2008) on saanut suurta kansainvälistä huomiota.

Tutkimukset ovat osoittaneet, että olemme kaikki jatkuvasti alttiita ajatteluvirheille ja -vääristymille, mikä vaikuttaa päätöksiimme. Olemme myös taipuvaisia olemaan yliluottavaisia, pysymään nykyisessä tilanteessa ja esimerkiksi välttelemään tappioita. Kysymyksenasettelu, sanavalinnat ja päätöksentekotilanteen olosuhteet vaikuttavat päätöksiimme. Näihin vaikuttamalla voidaan ohjata, tönäistä, tuupata ihmisiä tekemään itsensä ja yhteiskunnan kannalta parempia valintoja.

Terveyteen ja sairauteen liittyviä esimerkkejä on lukuisia: syömme enemmän isosta kuin pienestä lautasesta, valitsemme mieluummin kondomin, joka toimii 95-prosenttisesti kuin epäonnistuu 5-prosenttisesti, käymme todennäköisemmin hammaslääkärissä, kun joku kutsuu meidät, ja niin edelleen.

Englannin entisen pääministerin Cameronin perustama ns. Nudge-ryhmä, esitti EAST-periaatetta (make it Easy, Attractive, Social and Timely) ihmisten hyvien valintojen tekemisen tukemiseksi (EAST Four simple ways to apply behavioural insights 2014).

Helpoksi (Easy) valinnan tekee, jos hyväksi katsottu valinta on oletusvaihtoehto eikä vaihtoehdon valinta edellytä valitsijalta juuri mitään toimia. Lisäksi annetun informaation tulee olla yksinkertaista ja selvää.

Suun terveydenhuollossa melko laajassa käytössä oleva recall-käytäntö toimii oivana esimerkkinä helposta hyvästä valinnasta. Kutsulistalle pääseminen on yleensä palveluntuottajan tarjoama oletusvaihtoehto, eikä listalle pääseminen edellytä suuria toimia potilaalta. Lisäksi säännöllisten tutkimusten tarpeellisuudesta on yhteiskunnassa ja potilailla melko hyvin tietoa.

Houkuttelevaksi (Attractive) hyvän valinnan voi tehdä tekemällä siitä huomiota herättävän (kuvin, värein jne.) tai esimerkiksi liittämällä siihen kannusteita tai sanktioita. Taloudelliset kannusteet ja sanktiot ovat tehokkaita, mutta arvonnan järjestelmällä voi päästä samaan lopputulokseen.

Toivottavan valinnan sosiaalisen (Social) merkityksen voi tuoda esiin korostamalla sitä, että suurin osa ihmisistä käyttäytyy jo tällä hetkellä toivotulla tavalla, esimerkiksi harjaa hampaansa kahdesti päivässä. Sosiaalisia verkostoja tulisi myös hyödyntää. Sitoudumme sosiaalisen kanssakäymisen myötä voimakkaammin valintoihimme.

Muutamme herkemmin käytöstämme, kun aika on siihen sopiva (Timely). Esimerkiksi suuren elämänmuutoksen yhteydessä pienemmät muutokset voivat olla helpommin toteutettavissa. Lisäksi meihin vaikuttavat enemmän lyhyen kuin pitkän aikavälin hyödyt, haitat ja kustannukset.

Ihmisiä on syytä auttaa tekemään hyviä valintoja – ihmisen aikomusten ja toiminnan välillä on usein eroa. Hyvien valintojen esteet on tunnistettava, ja oikeiden valintojen tekemistä on tuettava kaikilla tasoilla.

Suusta terve

Suusta terve -palsta esittelee näkökulmia suunterveyden puolesta. Palstaa tuottaa Hammaslääkäriliiton terveyden edistämisen työryhmä.