Hammaslääkäri

Tiistai 04.10.2022

Pelastaako bodaus hampaat?

Huippu-urheilijoiden suun­terveyttä on tutkittu paljon, mutta tutkimukset, joissa selvitellään lihas- ja kestävyyskunnon yhteyttä suunterveyteen, ovat harvinaisia. Tutkimuksemme tarkoitus oli selvittää nuorten miesten itseraportoidun fyysisen aktiivisuuden ja mitatun lihaskunnon yhteyttä suunterveyteen. Tutkimus tehtiin vuonna 2011.

Suomessa varusmiespalvelukseen kuuluvat fyysiset testit ja terveystarkastukset tarjoavat ikäluokasta ainutlaatuisen tutkimusmateriaalin. Heti varusmiespalveluksen alussa alokkaat suorittivat varusmiesten kuntotestit, ja varuskuntien hammaslääkärit tekivät hammastarkastuksen.  Lisäksi alokkaat täyttivät tietokonepohjaisen kysymyslomakkeen taustojen selvittämiseksi.

Kliininen suunterveyden tutkimus tehtiin 13 564 miespuoliselle varusmiehelle. Tutkimuksessa selvitettiin karieshoidon tarve ja aiempi karieshistoria. Kuntotestien tulokset saatiin noin 10 800 tutkittavalta. Tutkimuksessa lihaskunto mitattiin etunojapunnerruksilla ja vatsalihasliikkeillä. Alokkaiden kestävyyskunto mitattiin Cooperin testillä. Alokkaista 8 552 vastasi taustatietoja selvittävään kysymyslomakkeeseen. Terveyskäyttäytymistä selvitettiin kysymällä tupakkatuotteiden sekä alkoholi-, virvoitus-, urheilu- ja energiajuomien käytöstä. Fyysisen aktiivisuuden kysymyksillä selvitettiin harjoittelun säännöllisyyttä.

Tutkimuksessa havaittiin, että varusmiesten säännöllinen fyysinen harjoittelu vähensi korjaavan karieshoidon tarvetta verrattuna niihin, jotka raportoivat vähäisestä fyysisestä harjoittelusta. Hyväkuntoisen hampaiston omaavien osuus kasvoi tasaisesti, kun fyysisen harjoittelun määrä lisääntyi.

Tutkimus osoitti, että vähäinen tupakointi sekä vähäisempi alkoholi- ja energiajuomien käyttö olivat yhteydessä säännölliseen fyysiseen harjoitteluun, mutta toisaalta myös urheilujuomien ja nuuskan käyttö oli yleistä säännöllisesti harjoittelevilla.

Hyvä fyysinen kunto ja itseraportoitu fyysinen aktiivisuus, erityisesti hyvä lihaskunto, olivat yhteydessä vähäisempään korjaavan karieshoidon tarpeeseen. Hyvä kestävyyskunto ei sen sijaan ollut yhtä merkittävästi siihen yhteydessä.  Aiemmissa tutkimuksissa onkin havaittu, että kestävyysurheilijat voivat käyttää suoritusten aikana enemmän hiilihydraattipitoisia tuotteita ja heidän syljentuotantonsa vähenee suorituksen aikana. Nämä tekijät voivat lisätä karieksen esiintyvyyttä.

Tutkimuksen perusteella jokaisen terveydenhuollon ammattilaisen on syytä kannustaa ihmisiä pitämään itsestään huolta. Kuntosaliharjoittelulla voidaan ylläpitää yleisterveyttä.  Hammasterveyden ammattilaisina voimme hyödyntää tämänkin tutkimuksen tuloksia ohjatessamme potilaitamme huolehtimaan itsestään. Tutkimuksemme perusteella nuorten miesten tupakointi on vähentynyt, mutta siihen on edelleen suunterveydenkin näkökulmasta puututtava.

Nuorten energia- ja virvoitusjuomien käyttöön tulisi myös puuttua terhakammin, sillä niiden käyttö näyttäisi olevan yhteydessä huonoon suuhygieniaan ja heikkoon fyysiseen kuntoon.

Pelastaako siis kuntosaliharjoittelu hampaat? Bodaus ei pelasta hampaita, mutta tutkimuksemme perusteella hyvä fyysinen kunto etunojapunnerruksilla ja vatsalihasliikkeillä mitattuna sekä itseraportoitu fyysinen aktiivisuus olivat yhteydessä vähäisempään korjaavan karieshoidon tarpeeseen. Voitaneen todeta, että lihaskuntoharjoittelu parantaa yleisterveyttä mutta on myös yhteydessä parempaan suunterveyteen. Jatkotutkimusta tarvitaan syy-yhteyden selvittämiseksi. Toivottavasti saamme uutta tutkimustietoa lähivuosina. Varusmiestutkimus 2021 -tuloksia kootaan parhaillaan, ja niiden analysointi päästään aloittamaan piakkoin.


Painotuoretta tiedettä esittelee kansainvälisissä lehdissä juuri julkaistuja suomalaistutkijoiden tuloksia.

The association between dental caries and physical activity, physical fitness, and background factors among Finnish male conscripts

Mika Huttunen 1, 2, Antti Kämppi 3, Aapo Soudunsaari 1, Jari Päkkilä 4, Leo Tjäderhane 1, 3, 5, 6, Marja-Liisa Laitala 1, 5, Vuokko Anttonen 1, 5, Pertti Patinen 2, Tarja Tanner 1, 5

1 Kariologian, endodontian ja pedodontian osasto, suunterveyden tutkimusyksikkö, Oulun yliopisto
2 Sotilaslääketieteen keskus, Puolustusvoimat
3 Suu- ja leukasairauksien osasto, Helsingin yliopisto
4 Matemaattisten tieteiden tutkimusyksikkö, Oulun yliopisto
5 MRC, Oulun yliopistollinen sairaala ja Oulun yliopisto
6 Helsingin yliopistollinen sairaala

Odontology 2022. Julkaistu verkossa 25.5.2022.
doi: 10.1007/s10266-022-00717-5.