Hammaslääkäri

Tiistai 12.11.2019

Pohjoismaista suugeriatriaa – koulutuksen, organisaation ja rahoituksen tila neljässä Pohjoismaassa

Ikäihmisten osuus Pohjoismaiden väestöstä kasvaa koko ajan. Suurin osa iäkkäistä on suhteellisen terveitä ja itsenäisiä, ja heitä voidaan hoitaa kuten muitakin aikuisia. On kuitenkin paljon myös niitä, jotka elävät entistä pidempään sairastaen vaikeita sairauksia ja käyttäen raskasta lääkitystä. Tilanne asettaa suun terveydenhuollolle suuria ja usein aivan uudenlaisia vaatimuksia.

Suugeriatria on uusi hammaslääketieteen alue, joka on kehittynyt sitä mukaa, kun hampaallisten ikäihmisten määrä ja heidän tarpeensa erityishoitoon ovat kasvaneet. Näin ollen suugeriatria ei vielä ole löytänyt omaa paikkaansa hammaslääketieteen koulutuksen eikä suun terveydenhuollon organisaation tai rahoituksen kentässä, ja sen asema vaihtelee eri Pohjoismaissa suuresti.

Eroja löytyy myös maiden sisältä: suugeriatriaan liittyvä koulutus on eri oppilaitoksissa erilaista, ja eri alueilla suugeriatrisen hoidon organisaatio ja tietyiltä osin jopa rahoitus vaihtelevat.

Tämä artikkeli tarjoaa yhteiskunnallisia näkökulmia suugeriatriaan – aihealueeseen, jonka merkitys kasvaa sitä mukaa, kun ikäihmisten osuus väestöstä ja suun terveydenhuollon potilaista lisääntyy.

Ikäihmisten ryhmä on heterogeeninen, sillä siihen kuuluu sekä terveitä aikuisia että muiden avusta riippuvaisia ja laitoshoitoa tarvitsevia vanhuksia. Tämä on suuri haaste: jotta kaikille ikäihmisille voitaisiin mahdollistaa elinikäinen hyvä suunterveys, tarvitaan lisää teoreettista tietoa ja kliinisiä valmiuksia sekä toimivia hoitoketjuja ja taloudellisia tukijärjestelmiä.

Geriatric dentistry – a Nordic perspective on education, organisation and economics

Geriatric dentistry is a young discipline. It has developed in response to the increase in the older sections of the dentate geriatric population and with it, consequently, also the need for special knowledge and skills to take care of the oral health of the elderly. The discipline has not yet been established within the dental profession’s educational or organisational systems, nor have the economics of this aspect of the demography been worked out.  Even within countries, education varies between universities; and the organisation and funding of geriatric dentistry differs in different regions.

The target group of the elderly makes up an increasing proportion of society and dental patients, and this article focuses on the most relevant societal odontological aspects of the discipline. The elderly are a heterogeneous group that comprises groups of healthy adults through to residents in nursing homes. This presents many challenges, not only with respect to theoretical knowledge and clinical skills. To secure good oral health throughout life, effective care systems and financial support are also necessary.

Inger Wårdh, associate professor, ph.d., Institutionen för odontologi och Akademiskt centrum för äldretandvård, Karolinska institutet, Sverige

Eeva Widström, professor, överläkare, ph.d., National Institute for Health and Welfare, Helsinki, Finland och Institute of Clinical Dentistry, Faculty of Health Sciences, UIT, The Arctic University of Norway

Dorte Jeppe-Jensen, tandlæge, særlig odontologisk rådgiver, Tandlægeforeningen, Politisk support og kommunikation, København, Danmark

Kirsten Solemdal, ph.d., Institute of Clinical Dentistry, Faculty of Health Sciences, UIT, The Arctic University of Norway

Lars Gahnberg, professor, ph.d., Institutionen för Odontologi Sahlgrenska akademin, Göteborgs universitet och Hälsoodontologiska enheten, Folktandvården Västra Götalandsregionen, Sverige

Suom Hammaslääkäril 2017;6:32-39

Kirjoitukset julkaistaan kokonaisuudessaan Hammaslääkärilehden arkistossa noin kuukauden viipeellä ensijulkaisusta.

Päivitetty 19.2.2018: Lisätty tägi Pohjoismainen teema