Post

VertaisarvioituSuun mikrobiomi – päivitettyä tietoa suunterveyden ammattilaisille

21.8.2017Kilian M, Chapple ILC, Hannig M, Marsh PD, Meuric V, Pedersen AML, Tonetti MS, Wade WG, Zaura E

Ihmiselimistön mikrobit ovat miljoonien vuosien ajan kehittyneet rinnan ja eläneet enimmäkseen sopuisassa symbioosissa isäntiensä kanssa. Ihminen ei ole mikrobiomistaan erillinen kokonaisuus, vaan ne muodostavat yhdessä ”superorganismin” eli holobiontin, jossa mikrobiomilla on fysiologian ja terveyden kannalta merkittävä rooli.

Suussa on elimistön toiseksi monipuolisin mikrobiyhteisö, jonka muodostaa yli 700 hampaiden kovia pintoja ja suun limakalvon pehmytkudoksia kolonisoivaa bakteerilajia. Viime vuosien teknologisen kehityksen myötä suun mikrobiomin monimutkaiset salat ovat vähitellen alkaneet selvitä, ja sen merkityksestä sekä terveydelle että eri sairauksissa on saatu uutta tietoa.

Nykypäivän elämäntavoista johtuvilla suun mikrobiomin häiriöillä voi olla haitallisia vaikutuksia sekä yleisterveydelle että suunterveydelle. Dysbioosissa suun ekosysteemin herkkä tasapaino häiriintyy niin, että taudinaiheuttajabakteerit pääsevät lisääntymään, jolloin seurauksena on esimerkiksi karies, ientulehdus tai parodontiitti.

Suunterveyden tehokkaan ylläpidon tai palauttamisen kannalta tasapainoisen mikrobiomin edistäminen on tärkeää niin hammaslääkärille kuin potilaallekin.

Tämän artikkelin tarkoituksena on päivittää nykyistä tietämystä suun mikrobiomista sekä terveyteen että sairauksiin liittyen ja pohtia sen merkitystä tämän päivän hammashoidossa.

Suom Hammaslääkäril 2017;9:26–39

Kirjoitukset julkaistaan kokonaisuudessaan Hammaslääkärilehden arkistossa noin kuukauden viipeellä ensijulkaisusta.

Kirjoittajat:

M. Kilian
Department of Biomedicine, Faculty of Health, Aarhus University, Wilhelm Meyers allé 4, DK-8000, Aarhus C, Denmark kilian@biomed.au.dk

I. L. C. Chapple
School of Dentistry, Institute of Clinical Sciences, College of Medical and Dental Sciences, University of Birmingham, Birmingham, UK

M. Hannig
Clinic of Operative Dentistry, Periodontology and Preventive Dentistry, Saarland University, Homburg, Germany

P. D. Marsh
School of Dentistry, University of Leed, Leeds, UK

V. Meuric
CHU Rennes; EA 1254 Microbiologie Risques infectieux, Université de Rennes 1, Rennes, France

A. M. L. Pedersen
Section of Oral Medicine, Clinical Oral Physiology, Oral Pathology and Anatomy, Department of Odontology, Faculty of Health and Medical Sciences, University of Copenhagen, Denmark

M. S. Tonetti
European Research Group on Periodontology, Genova, Italia
Department of Periodontology, The University of Hong Kong, SAR Hong Kong, China

W. G. Wade
Barts and The London School of Medicine and Dentistry, Queen Mary University of London, UK

E. Zaura
Department of Preventive Dentistry, Academic Centre for Dentistry Amsterdam, University of Amsterdam, Vrije Universiteit Amsterdam, Gustav Mahlerlaan 3004, 1081 LA, Amsterdam, the Netherlands

Käännös: Anna Vuolteenaho

Unilever on tukenut käsikirjoituksen laatimisessa käytettyä ulkopuolista apua (Dr. Kristina Standeven, MediTech Media UK).

Sidonnaisuudet:

MK on pitänyt aiheesta tieteellisiä alustuksia Unileverin rahoituksella. ILCC on saanut tutkimusrahoitusta useilta suunterveydenhoitotuotteita valmistavilta yrityksiltä, mukaan luettuna Unilever. MH on toiminut asiantuntijana ja saanut tutkimusrahoitusta useilta suunterveyden ja hammashoitotuotteita valmistavilta yrityksiltä. PDM on toiminut asiantuntijana ja pitänyt esityksiä useiden suunterveyden hoitotuotteita valmistavien yrityksien rahoittamissa konferensseissa. VM on saanut tutkimusrahoitusta useilta suunterveyden hoitotuotteita valmistavilta yrityksiltä. AMLP on toiminut asiantuntijana ja saanut tutkimusrahoitusta useilta suunterveyden hoitotuotteita valmistavilta yrityksiltä. MST on saanut tutkimusrahoitusta ja konsulttipalkkioita useilta suunterveyden hoitotuotteita valmistavilta yrityksiltä. WGW on toiminut asiantuntijana ja saanut tutkimusrahoitusta useilta suunterveyden hoitotuotteita valmistavilta yrityksiltä. EZ on saanut tutkimusrahoitusta useilta suunterveyden hoitotuotteita valmistavilta yrityksiltä.

Suun mikrobiomi

Alkuperäinen julkaisu: The oral microbiome – an update for oral health care professionals. British Dental Journal 2016; 221(10): 657–66.

Artikkelissa esitetään yhteenveto terveyttä edistävän suun mikrobiomin hyödyistä suunterveydelle ja yleisterveydelle sekä katsaus ihmisten ja suun mikrobien rinnakkaiseen evoluutioon. Lisäksi tarkastellaan dysbioosiin liittyviä tekijöitä ja niiden merkitystä karieksen ja parodontiitin kannalta, sekä suun mikrobiomin tasapainon säilyttämiseen tähtääviä nykystrategioita, jotka on tarkoitettu hammaslääkärien ja potilaiden noudatettaviksi.

Lue myös
Etsitkö näitä?