Tutkimuksessamme osoitettiin NMR-spektroskopialla eroja syljen metaboliittien pitoisuuksissa Sjögrenin oireyhtymää sairastavien ja verrokkien välillä. Erityisesti koliinin pitoisuus oli Sjögrenin oireyhtymäpotilailla suurentunut.
Sjögrenin oireyhtymä on hitaasti etenevä autoimmuunisairaus, jonka oireista hammaslääkäreille tutuimpia ovat kuiva suu ja kyynelnesteen vähyys sylki- ja kyynelrauhasten toiminnan häiriintymisen seurauksena. Autoimmuunireaktio aiheuttaa häiriöitä myös muiden ulkoeritysrauhasten toimintaan.
Oireyhtymästä esiintyy kahta muotoa. Primaarinen ilmenee nimensä mukaan primaarisesti ja sekundaarinen muiden reumasairauksien rinnalla. Etiologia on tuntematon, ja oirekuva vaihtelee. Vakavampien oireiden kirjoon liittyy suurempi lymfooman riski. Oireyhtymän diagnosoimiseksi ei ole laboratoriotestiä, minkä vuoksi diagnostisten menetelmien sekä hoito- ja seurantakeinojen kehittäminen on tärkeää.
Syljen metabolomiikka on pienten metaboliittien globaalia analysointia. Se on vaihtoehto yhden biomarkkerin osoittamiselle suusairauksien tutkimuksessa, koska luultavasti sairauksien diagnosoinnissa tulee kyseeseen useampi kuin yksi merkkiaine. Ydinmagneettinen resonanssispektroskopia (NMR) on tehokas ja toistettava menetelmä, jossa on useita hyviä puolia verrattuna perinteisiin biokemiallisiin menetelmiin. Viime vuosiin asti NMR-tekniikan käyttö syljen metabolomiikkatutkimuksissa on ollut vähäistä.
Syljen koostumukseen ja metaboliittien osuuksiin syljessä vaikuttavat useat tekijät (ikä, sukupuoli, ruokavalio jne.). Syljen metabolinen profiili vaihtelee potilaan näytteiden ja eri potilaiden välillä. Hypoteesinamme oli, että NMR-tekniikalla havaitaan eroja syljen metaboliittiprofiilissa sekä yksilöiden sisällä että välillä.
Sylkinäytteet kerättiin Oulun yliopiston opetusklinikalla. Potilaat kävivät läpi hammaslääkärin tarkastuksen, ja mahdolliset suusairaudet hoidettiin ennen näytteiden ottoa. Tupakoivat ja muita systeemisiä sairauksia sairastavat suljettiin tutkimuksen ulkopuolelle. Tutkimukseen osallistui 19 potilasta ja 15 verrokkia. Sylkinäytteet kerättiin tutkimuksen alussa ja uudelleen 1, 10 ja 20 viikon kuluttua. Verrokkiryhmältä kerättiin näyte yhtenä ajankohtana. Sylkinäytteet kerättiin Navazeshin protokollan mukaan ja valmisteltiin NMR-analyysiä varten.
Sylkinäytteistä pystyttiin osoittamaan 21 metaboliitin pitoisuus. Sjögrenin oireyhtymäpotilailla koliini oli erittäin merkitsevästi koholla kaikissa aikapisteissä otetuissa sylkinäytteissä verrattuna verrokkeihin. Tämä on mielenkiintoista, koska kirjallisuuden perusteella koliinilla on tärkeä merkitys oksidatiivisessa stressissä ja maligniteetin synnyssä.
Myös tauriinin, alaniinin ja glysiinin kohdalla oli vaihtelevuutta eri aikapisteissä otetuissa sylkinäytteissä. Yksilöiden välisen vaihtelun merkitsevyys oli erittäin suurta glysiinillä, vähäisempää koliinilla ja alaniinilla. Koliinilla oli pienin yksilön sisäinen vaihtelu (output analysis).
Tauriini toimii syljen muodostumisessa. Glysiini sen sijaan toimii hermoston välittäjäaineena, ja alaniini on yleinen aineenvaihdunnan tuote.
Tutkimuksen rajoitukset olivat vähäinen sylkinäytteiden määrä ja se, että verrokeilta otettiin vain yksi sylkinäyte. On kuitenkin selvää, että NMR-spektroskopia sopii menetelmäksi syljen metabolomiikkatutkimuksissa. Sylkinäytteiden valmistelu menetelmää varten on minimaalista, ja tekniikan avulla avautuu uusia mahdollisuuksia tutkia syljen metabolomiikkaa ja saada uutta tietoa suun metabolisista reaktioista.
Variability of salivary metabolite levels in patients with Sjögren’s syndrome
Maria Herrala 1,2,3, Jopi J. W. Mikkonen 4, Paula Pesonen 5, Reijo Lappalainen 4, Leo Tjäderhane 3,6, Raija K. Niemelä 7, Hubertus Seitsalo 8, Tuula Salo 3,6, Sami Myllymaa 4 ja Arja M. Kullaa 1,2,9
1 Suun terveyden tutkimusyksikkö, Lääketieteellinen tiedekunta, Oulun yliopisto ja Oulun yliopistollinen sairaala
2 Hammaslääketieteen yksikkö, Terveystieteiden tiedekunta, Itä-Suomen yliopisto
3 Medical Research Center Oulu, Oulun yliopisto ja Oulun yliopistollinen sairaala
4 SIB Labs ja Sovelletun fysiikan laitos, Luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta, Itä-Suomen yliopisto
5 Väestötutkimuksen infrastruktuuriyksikkö, Lääketieteellinen tiedekunta, Oulun yliopisto
6 Suu- ja leukasairauksien osasto, Helsingin yliopisto ja Helsingin yliopistollinen keskussairaala
7 Reumatologian yksikkö, Oulun yliopistollinen sairaala
8 Yksityisvastaanotto, Helsinki
9 Hammaslääketieteen opetusklinikka, Kuopion yliopistollinen sairaala
Journal of Oral Science
Julkaistu verkossa 29.10.2020