Tiede

Suusta terveTerveyden lukutaito määrittää terveyskäyttäytymistä

10.6.2022Katri Palo
istock-lapset_kokkaa
Lapsena omaksutut terveystottumukset näkyvät yleensä myös aikuisiän terveystottumuksissa. Kuva: iStockphoto

Ymmärtääkö potilas, mitä hammaslääkäri hänelle sanoo tai osaako hän arvioida, mikä tieto on luotettavaa? Nykyihmisen on vaikeaa noudattaa terveellisiä elintapoja, sillä välillä on vaikea erottaa terveellistä käyttäytymistä epäterveellisestä. Tätä varten tarvitaan terveyden lukutaitoa.

Maailman terveysjärjestö WHO määrittelee terveyden lukutaidon yksilön tiedollisina ja sosiaalisina taitoina. Ne määrittävät yksilön kykyä ja halukkuutta saavuttaa, ymmärtää ja käyttää tietoa terveyttä edistävällä ja ylläpitävällä tavalla. Käytännössä yksilön tulee tällöin osata tunnistaa asioita, jotka tukevat hänen terveyttään ja pystyä perustelemaan omia valintojaan sekä osata etsiä, arvioida ja vertailla kriittisesti terveyteen liittyvää tietoa. Terveyden lukutaito on siis paljon muutakin kuin kykyä lukea esitteitä ja varata vastaanottoaikoja. Terveyden lukutaito parantaa yksilön mahdollisuuksia saada terveystietoa ja käyttää sitä tehokkaasti.

Jyväskylän yliopistossa vuonna 2019 tehdyssä tutkimuksessa noin 10 prosenttia yläkoululaisista koki terveyden lukutaitonsa heikoksi, ja kolmasosalla yli 75-vuotiaista suomalaisista oli vaikeuksia ymmärtää tai hyödyntää terveyteen liittyvää tietoa. Puutteellinen terveyden lukutaito vaikuttaa terveyteen ja terveyskäyttäytymiseen ja on yksi eriarvoisuuden taustatekijä.

Terveyden lukutaidon perusta luodaan lapsuudessa, ja lapsena omaksutut terveystottumukset näkyvät yleensä myös aikuisiän terveystottumuksissa. Terveyden lukutaidon opetus onkin osa koulujen terveystiedon opetuksen tavoitteista. Toki aikuisena opituilla taidoillakin on vaikutusta yksilön terveyteen, ja terveyden lukutaitoa opitaan koko elämän ajan. Terveyden lukutaidon avulla voidaan hallita paremmin oman elämän tapahtumia ja tilanteita.

Ympäristö altistaa nykyään aikaisempaa enemmän epäterveelle terveyskäyttäytymiselle kuten mm. liian vähäiselle liikunnalle ja liialliselle energian saannille. Tämän vuoksi väestön terveyden lukutaidon kehittäminen ja parantaminen on avainasemassa terveyden edistämisessä.

Sosiaalisessa mediassa ja internetissä on sekä hyvää että huonoa terveyteen liittyvää tietoa. Tietoa on valtava määrä ja samoin julkaisijoita. Jaetun tiedon takana ei välttämättä ole tutkimukseen pohjautuvaa tietoa, vaan tietoa jakaa ns. kokemusasiantuntija, jolla ei välttämättä ole ammatillista osaamista kertomastaan asiasta.

Väestön kyky toimia ja omaksua uusia käyttäytymismalleja riippuu väestön terveyden lukutaidon tasosta ja toisaalta myös viranomaisten kyvystä kertoa selkeästi terveyteen kohdistuvista riskeistä. Viranomaisten tuleekin korjata virheellistä tietoa jakamalla luotettavaa tietoa ja tietolähteitä.

Usein sosioekonomisesti heikommassa asemassa olevilla on muita suurempi sairaustaakka. Heillä on myös enemmän esteitä tiedon saamiselle esimerkiksi tietoteknisten laitteiden tai valmiuksien puuttumisen vuoksi. Jotta kaikki voisivat hyötyä digitaalisessa muodossa olevasta tiedosta, tulee myös terveydenhuollon toimia mm. palveluja kehittämällä ja osallistamalla ihmisiä heitä koskevissa asioissa.

Terveyden lukutaito näkyy arjessa päivittäin terveyskäyttäytymiseen liittyvissä päätöksissä: mitä syön, miten liikun, kuinka paljon nukun, mitä ostan ruokakaupasta, miten pidän yhteyttä ystäviini jne. Terveyslukutaito kehittyy mm. silloin, kun miettii, mitkä terveyteen liittyvät artikkelit ovat luotettavia ja mitkä uutiset liian hyviä ollakseen totta.

Suunterveys vaatii potilailta terveyden lukutaitoa erityisesti terveyskäyttäytymisen osalta. Suunterveyttä ylläpidetään arkiympäristössä, ja suunterveyden ammattilaisten rooli on tukea potilaita suunterveyden lukutaidon ylläpitämisessä ja kehittämisessä.

EHL Katri Palo
Terveyden edistämisen työryhmän pj.

Suusta terve, Hammaslääkärilehti 8/22

Lue myös
Etsitkö näitä?