Suomalaisten terveys on parempi kuin koskaan. Miesten tupakointi on vähentynyt, ja naisten tupakoinnin yleistyminen pysähtynyt. Aikuisten ruokavalio on parantunut, vaikka haasteita riittää. Tyydyttyneiden rasvojen saantisuositus ylittyy 95 %:lla väestöstä, ja suolaa käyttää liikaa suurin osa aikuisista. Vain 14–22 % aikuisista syö riittävästi marjoja, hedelmiä ja kasviksia, nuoremmat vähemmän kuin vanhemmat.
Nesteitä suomalaiset saavat riittävästi, jopa runsaasti. Tavallisimpia juomia ovat vesi, kahvi ja vähärasvaiset maitotuotteet. Nuoret miehet juovat muita enemmän sokeroituja virvoitusjuomia. Terveyden edistämisen haasteena on myös liian vähäinen liikunta.
Terveydenhuollon tehtäväksi on määritelty terveyden edistäminen, sairauksien ehkäisy ja hoito. Tehtäviin kohdistuu tulevaisuudessa entistä enemmän haasteita taloudellisen tilanteen, henkilöstön saatavuuden ja väestörakenteen muutoksen vuoksi. Tulevasta sote-järjestelmästä ei ole vielä tietoa, ja onkin epävarmaa, kenen vastuulle terveyden edistäminen jatkossa tulee.
Suomen terveydenhuolto on kansainvälisesti mitattuna korkeatasoista, ja ihmiset luottavat terveydenhuoltojärjestelmään. Vaikka hyvä hoito on tärkeää, kustannusten kasvua voi hillitä vain terveyttä edistävällä ja sairauksia ehkäisevällä toiminnalla.
Terveydenhuollon vaikutuksen ennenaikaiseen kuolleisuuteen on arvioitu olevan 10–20 %, perintötekijöiden 10–30 % ja elintapojen (ravinto, liikunta, tupakka, alkoholi) sekä elinympäristön 60–80 %. Tämän vuoksi terveyden edistämistä tulee suunnata elintapojen ja etenkin elinympäristön muuttamiseen terveyttä edistävään ja mahdollistavaan suuntaan.
Terveyden edistämisen tavoitteena on tehdä terveellinen valinta helpoimmaksi valinnaksi. Terveyden edistäminen ehkäisee tauteja ja lisää toimintakykyä sekä koettua terveyttä. Terveyttä edistetään niin yksilö- kuin väestötasolla ja molempia tarvitaan toistensa tueksi.
Perinteiset terveyden edistämisen keinot, kuten neuvonta ja terveydenhuollon palvelut, ovat usein kovin tehottomia ja tavoittavat yleensä ylemmät sosioekonomiset ryhmät, kun taas tarve muutokselle on monesti suurin alemmissa sosioekonomisissa ryhmissä.
Suomessa on varsin suuria terveyseroja ja ne ovat jopa kasvaneet mm. elinaikaodotteen osalta. Sairastavuus ja riskitekijät kasaantuvat alempiin tuloluokkiin. Myös miesten ja naisten välillä on terveyseroja.
Kustannusvaikuttavin keino edistää väestön terveyttä on vaikuttaa elintapoihin ja -ympäristöön rakenteellisesti esimerkiksi lainsäädännön asettamilla rajoituksilla ja epäterveellisten tuotteiden korkeammalla verotuksella. Onnistunut esimerkki tästä on tupakoinnin väheneminen.
Verotusta keventämällä puolestaan voidaan tukea mm. liikuntaa, liikennettä ja terveellistä ravintoa. Nämä edellä mainitut keinot myös kaventaisivat terveyseroja ja tekisivät terveellisten valintojen tekemisen yksilölle helpoksi.
Tärkein osa terveyteen vaikuttavista asioista tapahtuu terveydenhuollon ulkopuolella. Tämän vuoksi meidän suunterveyden ammattilaisten tulee varmistaa, että päättäjät kuuntelevat mielipiteitämme ja ottavat ne huomioon päätöksiä tehdessään.
Terveys ei kehity julistuksilla ja strategioilla, vaan konkreettisilla päätöksillä kunnissa terveydenhuollon ja järjestöjen tuella sekä väestön omilla toimilla. Pidetään huoli, että olemme muiden toimijoiden mukana rakentamassa terveyttä edistävää ja mahdollistavaa ympäristöä.
Lähteet:
Ravitsemus Suomessa – FinRavinto
2017 -tutkimus
Terveys, toimintakyky ja hyvinvointi
Suomessa FinTerveys 2017 –tutkimus
Pekka Puskan luennot
Suusta terve -palsta esittelee näkökulmia suunterveyden puolesta. Palstaa tuottaa liiton terveyden edistämisen työryhmä.