Hammaslääkäri

Keskiviikko 12.08.2020

Terveydenhuoltoresursseja tulisi käyttää viisaasti

Terveydenhuollon resursseja ollaan jatkuvasti valmiita lisäämään. Terveydenhuoltoon käytetään Suomessa vuosittain noin 20 miljardia euroa. Ja lisää toivotaan.

Kaikki haluavat hoitoon entistä nopeammin. Oireeton suu on saatava ammattilaiselle tutkittavaksi muutamassa kuukaudessa, lääkäriin pitäisi päästä vaivassa kuin vaivassa viikossa. Palveluvalikoiman toivotaan laajenevan. Oman maakuntakeskuksen sairaalasta halutaan saada lähes kaikki mahdollinen hoito.

Yksittäisen ihmisen sairauksien hoitoon käytetään terveydenhuollossa valtavia resursseja. Usko terveydenhuollon vaikuttavuuteen on vahva niin terveydenhuollon ammattilaisilla, poliitikoilla kuin kansalaisillakin. Suun terveydenhuollon resurssien ja väestön suunterveyden katsotaan kulkevan käsikädessä.

Sairaalan laajennus auttaa kansaa selättämään viheliäiset taudit. Syöpäpotilaan elinikää kannattaa yrittää pidentää satumaisia summia maksavilla lääkkeillä. Muun muassa rintasyöpää kannattaa seuloa pidemmän elämän toivossa.

Ikävä kyllä useat terveydenhuollon toimet ovat tunnetusti optimaaliolosuhteissakin vain vaatimattomasti vaikuttavia, ja jotkin yleiset hoidot ovat jälkikäteen osoittautuneet jopa vaikuttamattomiksi. Lukuisten potilaille teetettävien tutkimusten hyödyt ovat todennäköisesti myös varsin vaatimattomia.

Julkisten terveydenhuoltoresurssien priorisointi on lähellä järjettömyyttä. Suun terveydenhuolto on tästä oiva esimerkki. Suhteellisen hyvin yhteiskunnassa pärjäävien ihmisten hampaita ja niitä ympäröiviä kudoksia tutkitaan kymmenillä mielikuvituksellisilla tavoilla ja vielä rutiininomaisesti toistaen vuodesta toiseen hellyttävässä yhteisymmärryksessä.

Lisäksi joidenkin ihmisten yksittäisiä hampaita yritetään pelastaa tuhansilla julkisilla euroilla. Samalla, kun merkittävä osa kansasta pidetään poissa vastaanotoilta asiakasmaksuilla. Irvokasta.

Uutisia seuraamalla huomaa, että samanaikaisesti, kun rahaa on laitettu terveydenhuoltoon enenevissä määrin, yhteiskunta on säästänyt muun muassa vanhusten hoivasta, koululaisten oppikirjoista ja ammattioppilaitoksien opettajaresursseista. Myös toimeentuloturvaa on pienennetty suhteessa työstä saataviin ansioihin jo vuosikymmenien ajan.

Kansanterveystieteen perusteet osaava ymmärtää, että juuri näihin satsaamalla terveyttä saataisiin todennäköisesti enemmän kuin sairauksien hoitoon enemmän satsaamalla, mutta kuka kertoisi tämän poliitikoille? Lisäksi suun terveydenhuollon julkisten resurssien käytöstä, priorisoinnista, toivoisi käytävän kriittistä yhteiskunnan kokonaishyötyä huomioivaa keskustelua.

Eero Raittio
HLT, Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymä, Itä-Suomen yliopisto,
Terveyden edistämisen työryhmän jäsen 2018–2019

Suusta terve esittelee näkökulmia suunterveyden puolesta. Palstaa tuottaa liiton terveyden edistämisen työryhmä.