Siteeraustietoihin perustava metriikka on perinteinen tieteellisen tiedon vaikuttavuuden mittausmenetelmä, jonka asema on vankka, mutta jota on myös kritisoitu paljon. Metriikka on hidas menetelmä, ja sen on sanottu kohtelevan eri tieteenaloja eriarvoisesti. Lisäksi metriikka mittaa ainoastaan tutkimuksen vaikuttavuutta tiedeyhteisön sisällä, eli se ei kerro yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta paljoakaan.
Metriikan rinnalla onkin 5–6 viime vuotta kulkenut altmetriikka (alternative metrics). Se mittaa tieteellisten julkaisujen reaaliaikaista elämää verkossa – esimerkiksi twiittauksia, latauksia ja jakoja. Altmetrinen tieto kerätään Internetin avoimista palveluista, esim. Open access -lehdistä, viittaustietokannoista, yleismedian verkkouutisista ja sosiaalisesta mediasta.
Suomalaiset yliopistot ovat jo ottaneet joitakin askeleita hyödyntääkseen altmetriikkaa. Tuorein loikka on tehty Turussa, jossa avattiin 14.8. FImpact-verkkopalvelu (https://fimpact.utu.fi/). Se listaa eniten verkkohuomiota saaneet tutkimusartikkelit, joiden tekijöistä vähintään yksi työskentelee suomalaisessa yliopistossa.
Palvelu kertoo, millä verkkoalustalla ja missä yhteydessä huomio on saavutettu. Tutkimuksen aineisto on kerätty vuosina 2013–2016 eri alustoilta: Twitteristä, blogeista, uutisista, Wikipediasta, Mendeleystä. Listaukset on tehty erikseen luonnontieteiden, tekniikan, yhteiskuntatieteiden, lääke- ja terveystieteiden, maa- ja metsätaloustieteiden sekä humanististen tieteiden aloilta.
FImpact-palvelun on tuottanut Turun yliopiston koulutussosiologian tutkimuskeskus RUSE osana OKM:n rahoittamaa Avoimen tieteen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden mittarit -hanketta.
Isot aineistot keräävät myös verkkohuomion
– Yksi verkkopalvelun tavoitteista on edistää suomalaisen tutkimuksen näkyvyyttä ja tarjota tutkijoille mahdollisuus esitellä tieteellisen työnsä saamaa huomiota, kertoo erikoistutkija Kim Holmberg Turun yliopiston tiedotteessa.
Tarkemmin kysyttäessä Holmberg tarkentaa, että palvelu ei pyri asettamaan tutkimuksia saatika tutkijoita ”paremmuusjärjestykseen”, vaan sen päämääränä on houkutella tutkijat keskustelemaan ja miettimään, mistä kunkin artikkelin saama huomio on syntynyt ja miten palvelun avulla saatua tietoa voisi hyödyntää.
Avoimen tieteen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden mittarit -hankkeeseen liittyi myös tutkimuksellisen osa, jossa selvitettiin altmetriikan merkitystä ja käytettävyyttä tieteen vaikuttavuuden arvioinnissa. Tutkijat ovat julkaisseet aiheesta artikkelin Tiedepolitiikka-lehdessä.
FImpact-palvelun kärkisijoille listatut lääketieteen alan tutkimukset ovat sikäli yllättäviä, etteivät ne yllätä millään tavoin. Viime vuonna suurimman verkkosuosion kerännyt artikkeli on Lancetissa julkaistu, peräti 19,2 miljoonaa ihmistä kattanut megatutkimus, jossa on tarkasteltu painoindeksin kehitystrendejä kolmen vuosikymmenen aikana 200 maassa. Myös useimpia muita kärkisijoja pitävät arvostetuimmissa lehdissä julkaistut, aineistoiltaan valtavat tutkimukset, joissa on kartoitettu mm. kardiovaskulaarisia sairauksia, genomitietoa sekä kuolleisuuden syitä.
Kannattaako somehuomiota mitata?
Kuten odottaa saattaa, hammaslääketieteen alan tutkimuksia ei kärkisijoilla juuri näy. Moni tutkija ehkä näkisi mielellään artikkelinsa tässä palvelussa, mutta heihin ei kuulu Turun yliopiston suupatologian professori, maailmankuulua HPV-tutkimusta tehnyt Stina Syrjänen.
– Henkilökohtaisesti en arvosta verkko- ja somehuomiota kovin korkealle, koska se on yleensä kiinni tutkimuksen aiheesta, ei tieteellisestä arvosta. Jos tutkit vaikka suuseksiä tai kondomin käyttöä, huomio on taattu. Toki verkkohuomio voi auttaa tieteellisen tiedon leviämistä, jos uutisesta tai vaikka twiitistä on pääsy alkuperäiseen artikkeliin, mutta harvoin näin on.
Isompi ongelma on Syrjäsen mukaan kuitenkin se, että verkossa saatu huomio voi olla sisällöllisesti aivan mitä tahansa.
– Niin sanotulla keskustelupöhinällä on tänä päivänä suuri valta, ja se kuuluu tähän aikaan, hän toteaa.
– HPV-tutkijana olen kuitenkin nähnyt monta kertaa, miten suurta vahinkoa tieteelliseen tietoon perustumattomat some-mielipiteet rokotteista voivat saada aikaan. Suomessakin joillain alueilla – esimerkiksi osassa Pohjanmaata – rokotettujen osuus alueen väestöstä on rokotevastaisten some-kampanjoiden seurauksena pudonnut tasolle, jossa laumasuoja ei enää
toimi.
Tänä päivänä poliittiset päättäjät peräänkuuluttavat tieteeltä yhteiskunnallista vaikuttavuutta ja hyötyä, mikä aiheuttaa suuria paineita yliopistoissa.
– Politiikassa on myös trendinä, että tieteellinen tieto sivuutetaan surutta päätöksenteossa. Yliopistojen tulisikin itse pitää tarkasti kiinni siitä, etteivät ne lähde mukaan rapauttamaan tieteellisin kriteerein tutkitun tiedon merkitystä.
Kim Holmberg puolustaa altmetriikan ja FImpactin tyyppisten sovellusten merkitystä ja potentiaalia.
– On selvää, että perinteisen metriikan rinnalle tarvitaan muita mittaustapoja. Altmetriikka on vielä hyvin uusi lähestymistapa, ja on vielä paljolti selvittämättä, mitä sen avulla saadulla tiedolla voidaan tehdä. Tieteen vaikuttavuuden arvioinnin lisäksi sitä voidaan tulevaisuudessa mahdollisesti käyttää tieteeseen liittyvän kommunikaation analysointiin – ja sen avulla voidaan myös puuttua väärään tietoon ja olettamuksiin.