Hammaslääkäri

Tiistai 24.11.2020

Väitös: Epäsäännöllinen ja oireenmukainen suun terveyspalvelujen käyttö ei johda hyvään koettuun suunterveyteen

Suomen koko aikuisväestö pääsi julkisesti tuetun suun terveydenhuollon piiriin vuonna 2002. Julkisin varoin tuettu suun terveydenhuolto tarkoittaa oikeutta käyttää terveyskeskusten suun terveyspalveluja sekä saada sairausvakuutuskorvausta yksityisten suun terveyspalvelujen käytöstä.

Tämä väitöskirja perustuu suomalaista aikuisväestöä edustavien Terveys 2000- ja Terveys 2011 -tutkimusten kysely- ja haastatteluaineistoihin. Aineistoissa selvitettiin suunterveyteen liittyvää elämänlaatua, suun terveyspalvelujen käyttöä, koettua hoidontarvetta, koettua suunterveyttä sekä näiden muutoksia ja yhteyksiä toisiinsa vuosina 2000 ja 2011 sekä niiden välisenä aikana.

Tutkimuksen perusteella suomalaisilla naisilla oli parempi koettu suunterveys kuin miehillä. Koettu suunterveys parani vuosina 2000–2011 väestötasolla naisilla kaikissa ikäryhmissä ja miehillä vuonna 1956 tai sitä ennen syntyneiden ryhmässä. Säännöllinen suun terveyspalvelujen käyttö lisääntyi naisilla kaikissa ikäryhmissä; miehillä käyttö lisääntyi vuosina 1946–1955 syntyneillä sekä vuoden 1971 aikana tai jälkeen syntyneillä.

Tutkimusaineistoista tehdyissä polkuanalyyseissä havaittiin, että erityisesti ne aikuiset, joilla ei ollut suunterveyteen liittyvään elämänlaatuun vaikuttavia vaivoja, käyttivät suun terveyspalveluja säännöllisesti. Säännöllinen palvelujen käyttö johti hyvään koettuun suunterveyteen.

Suunterveyteen liittyvää hoidontarvetta koki tutkimuksessa yli puolet suomalaisesta aikuisväestöstä. Tutkimuksessa selvitettiin myös tyydyttymätöntä hoidontarvetta.Tyydyttymätön hoidontarve määriteltiin niin, että henkilö ilmaisi tarvitsevansa hoitoa, mutta ei ollut käyttänyt suun terveyspalveluja edellisten 12 kuukauden aikana. Havaittiin, että tällaisen hoidontarpeen määrä oli huomattava, sillä sitä koki 25 % väestöstä vuonna 2000 ja 20 % vuonna 2011. Sekä vuosien 2000 että 2011 kyselyissä tyydyttymätöntä hoidontarvetta raportoivista miehistä puolet ja naisista kolmasosa ilmoitti myös suunterveytensä olevan huono. Tyydyttymätöntä hoidontarvetta raportoivat runsaasti myös henkilöt, jotka kokivat taloudellisen tilanteensa heikoksi.

Väitöstutkimuksen perusteella palvelujärjestelmän ensisijainen tavoite eli se, että väestötasolla koettu suunterveys ja suunterveyteen liittyvä elämänlaatu ovat hyvät, toteutuu hyvin. Koettua hoidontarvetta ilmenee kuitenkin runsaasti, ja tyydyttymätöntä hoidontarvetta esiintyy erityisesti niillä, jotka kokevat suunterveytensä heikoksi. Tutkimuksen perusteella epäsäännöllinen suun terveyspalvelujen käyttö, joka käytännössä tarkoittaa, että henkilö hakeutuu suun terveydenhuoltoon lähinnä kiire- tai päivystysluonteisissa tilanteissa, ei johda hyvään koettuun suunterveyteen. Sosiaali- ja terveydenhuollon integroiduissa palveluissa tulee tunnistaa ne henkilöt, jotka hyötyvät palvelujen käytöstä eniten, ja säännöllinen suun terveyspalvelujen käyttö pitää mahdollistaa myös heikossa taloudellisessa tilanteessa oleville. Lisäksi suun terveydenhuollon palvelujärjestelmän tulee ottaa huomioon, että suusairaudet ovat luonteeltaan kroonisia.

Väitökseen johtaneet tutkimukset tehtiin Itä-Suomen yliopistossa.

Interplay Between Treatment Need, Service Use and Perceived Oral Health: A Longitudinal, Population-Based Study

Eeva Torppa-Saarinen
EHL, MBA (väit.)

VASTAVÄITTÄJÄ
Eeva Ketola, dosentti
Tampereen yliopisto

KUSTOS
Liisa Suominen, professori
Itä-Suomen yliopisto

ESITARKASTAJAT
Finnbar Allen, professori
National University of Singapore, Singapore

Anne Nordrehaug Åstrom, professori
University of Bergen, Norja

OHJAAJAT
Liisa Suominen, professori
Itä-Suomen yliopisto

Satu Lahti, professori
Turun yliopisto

Mimmi Tolvanen, dosentti
Oulun yliopisto


Verkkojulkaisun osoite: https://epublications.uef.fi/pub/urn_isbn_978-952-61-3463-5/urn_isbn_978...