Hammaslääkäri

Tiistai 11.05.2021

Väitös: Familiaalisten tekijöiden merkitys nuorten potilaiden pään ja kaulan alueen syöpäriskissä pieni

Levyepiteelikarsinooma on suusyövän yleisin histologinen tyyppi, ja suuontelossa kieli on syövän tavallisin esiintymispaikka. Tunnettujen suusyövän riskitekijöiden, kuten tupakoinnin ja alkoholinkäytön, lisäksi suusyöpäriskiin saattaa vaikuttaa perinnöllinen alttius, etenkin nuorilla syöpäpotilailla.

Tässä väitöstutkimuksessa selvitettiin kielen levyepiteelikarsinooman hoitotuloksia sekä familiaalisten tekijöiden merkitystä nuorten (alle 40-vuotiaiden) potilaiden pään ja kaulan alueen syöpien riskiin Suomessa. Osatöissä I ja II kartoitettiin kaikkien vuosina 2005–2009 Suomen yliopistollisissa sairaaloissa hoidettujen, kielen levyepiteelikarsinoomaan sairastuneiden potilaiden (n = 360) kliiniset tiedot, hoito ja ennuste. Lisäksi analysoitiin erikseen HYKSissä vuosina 2005–2016 palliatiivisesti hoidettujen kielisyöpäpotilaiden hoitoa ja elinaikaa.

Vuosina 2005–2009 kielisyöpä diagnosoitiin yleensä varhaisessa vaiheessa: 78 % kasvaimista oli kliinisesti T1- tai T2-luokkaa. Taudin uusiutumisaste viiden vuoden seurannassa oli 27 %. Viiden vuoden kokonaiselossaolo-osuus ja tautispesifinen elossaolo-osuus olivat ­61 % ja 76 %. Viiden vuoden uusiutumisvapaa eloonjääminen parantui
47 %:sta (1995–1999) 65 %:iin (2005–2009). Ei-kuratiivisesti hoidetuilla kielisyöpäpotilailla elossaoloaika jäi lyhyeksi: elinajan mediaani oli 72 päivää ei-kuratiivisen hoitopäätöksen tekemisestä, ja hoitoviive oli suhteellisen pitkä, 19–25 päivää.

Väitöskirjan osatöissä II ja III hyödynnettiin Suomen Syöpärekisterin tietokantaa, joka sisältää kaikki Suomessa diagnosoidut uudet primaarisyöpätapaukset vuodesta 1953 lähtien. Osatyön III havaintoaineisto koostui 6 602 suusyöpäpotilaasta, jotka olivat saaneet diagnoosin vuosina 1953–2015. Näiden potilaiden riski sairastua johonkin uuteen syöpään oli 85 % suurempi verrattuna muun väestön riskiin sairastua ensimmäiseen syöpään. Yleisimmin näiden potilaiden uudet primaarikasvaimet havaittiin hengityselimissä ­(22 % kaikista uusista syövistä) tai ruuansulatuselimissä (21 %).

Osatyössä IV pyrittiin selvittämään, miten suureen osaan pään ja kaulan alueen syövistä liittyy sukukertymää, sekä arvioimaan potilaiden verisukulaisten sekä puolisoiden riskiä sairastua johonkin näistä syövistä. Havaintoaineistona oli 923 pään ja kaulan alueen syöpään sairastunutta probandia (perheen ensimmäistä kyseiseen syöpään sairastunutta henkilöä), joilla syöpä oli diagnosoitu alle 40-vuotiaana. Todettiin, että yli 97 %:iin pään ja kaulan alueen syövistä ei liittynyt sukukertymää. Tulosten perusteella familiaalisten tekijöiden, kuten perinnöllisten geneettisten mutaatioiden tai varhaisen HPV-altistuksen, vaikutus nuorena alkavaan pään ja kaulan alueen syöpään on suomalaisessa väestössä merkityksetön, ja vain hyvin pieni osuus näistä syövistä johtuu yksinomaan sukusolujen mutaatioista.

Väitökseen johtaneet tutkimukset on tehty Helsingin yliopistossa.

Oral Tongue Squamous Cell Carcinoma: Assessing Treatment Outcomes and Familial Cancer Risk

Rayan Mroueh
HLL (väit.)

VASTAVÄITTÄJÄ 

Paul Speight, emeritusprofessori
University of Sheffield, Englanti


KUSTOS
Tuula Salo, professori
Helsingin yliopisto / Oulun yliopisto


ESITARKASTAJAT
Hanna Thorén, professori
Turun yliopisto / TYKS

Olli-Pekka Alho, professori
Oulun yliopisto / OYS


OHJAAJAT
Antti Mäkitie, professori
Helsingin yliopisto / HUS

Tuula Salo, professori
Helsingin yliopisto / Oulun yliopisto

Reidar Grénman, professori
Turun yliopisto / TYKS



Verkkojulkaisun osoite:
https://helda.helsinki.fi/handle/10138/321519