Hampaiden paikkaaminen ja muu korjaava hoito vievät suurimman osan hammaslääkärin kliinisestä työajasta. Korjaavan hoidon materiaaleihin ja tekniikoihin liittyviä haasteita voidaan mahdollisesti ratkaista tulevaisuudessa hyödyntämällä 3D-tulostustekniikkaa.
Tässä väitöskirjatutkimuksessa selvitettiin hammaslääkärien näkemyksiä nykyisistä paikkaustekniikoista sekä CAD/CAM-tekniikoista ja niiden käytöstä. Toisena tavoitteena oli arvioida digitaalisten jäljennösten tarkkuutta ja etuja verrattuna perinteisiin jäljennöksiin. Lisäksi tarkasteltiin suoralla 3D-tulostuksella valmistettujen sekä 3D-tulostettujen muottien avulla valmistettujen pienten hammasrestauraatioiden tarkkuutta, jota verrattiin vastaaviin jyrsittyihin restauraatioihin.
Suomalaisten hammaslääkärien näkemyksiä suoran paikkaustekniikan haasteista ja 3D-tulostukseen perustuvasta paikkauskonseptista sekä vastaanotolla käytettävän CAD/CAM-jyrsintätekniikan ja 3D-tulostuksen käytön yleisyyttä selvitettiin kyselytutkimuksella (n = 760). Hampaiston digitaalisten jäljennösten etuja ja tarkkuutta verrattuna tavanomaisiin jäljennöksiin kartoitettiin kirjallisuuskatsauksen avulla. Suoralla 3D-tulostuksella valmistettujen ja 3D-tulostettujen muottien avulla valmistettujen yksittäisten restauraatioiden tarkkuutta arvioitiin ja verrattiin vastaaviin jyrsittyihin restauraatioihin käyttämällä mikro-CT-kuvausta ja jäljennöstekniikkaa.
Kyselyn perusteella huono selviytymisprosentti ja kosteusherkkyys olivat suoralla tekniikalla tehtyjen paikkojen suurimmat haasteet. Vastaajista 35,7 % ilmoitti käyttävänsä vastaanotolla jyrsintätekniikkaa, ja 78,6 % harkitsi käyttävänsä tulevaisuudessa 3D-tulostusta usean pinnan täytteiden valmistuksessa. Kirjallisuuskatsauksen perusteella kruunujen ja lyhyiden proteettisten siltojen valmistuksessa käytettävien digitaalisten jäljennösten tarkkuus on samalla tasolla kuin tavanomaisten jäljennösten. Suoralla 3D-tulostustekniikalla valmistettujen restauraatioiden sisäinen istuvuus oli 40–60 % parempi ja muottien avulla 3D-tulostustekniikalla valmistettujen restauraatioiden 6–51 % parempi kuin vastaavissa jyrsityissä restauraatioissa.
Voidaankin todeta, että uudet korjaavan hoidon sovellukset kiinnostavat suomalaisia hammaslääkäreitä. Digitaaliset jäljennökset ovat kliinisesti varteenotettava vaihtoehto tavanomaisille jäljennöksille valmistettaessa kruunuja ja lyhyitä proteettisia siltoja. 3D-tulostustekniikan tarkkuus vaikuttaa yksittäisissä hammasrestauraatioissa olevan hyväksyttävällä tasolla verrattuna jyrsintätekniikalla saavutettuun tarkkuuteen. Jatkotutkimuksia kuitenkin tarvitaan selvittämään 3D-tulostustekniikalla valmistettujen restauraatioiden kestävyyttä ja kustannustehokkuutta. Lisäksi tarvitaan teknistä laitteistokehitystä.
Väitökseen johtaneet tutkimukset tehtiin Itä-Suomen yliopistossa.
Digital techniques in restorative dentistry – attitudes among dentists, benefits of digital impression, and applicability of 3D printing
Pekka Ahlholm
HLL, evahl (väit.)
VASTAVÄITTÄJÄ
Helena Forss, dosentti,
Oulun yliopisto
KUSTOS
Kirsi Sipilä, professori, Oulun yliopisto
ESITARKASTAJAT
Tuomas Waltimo, professori,
University of Basel, Sveitsi
Minna Kellomäki, professori,
Tampereen yliopisto
OHJAAJAT
Kirsi Sipilä, professori, Oulun yliopisto
Reijo Lappalainen, professori,
Itä-Suomen yliopisto
Pekka Vallittu, professori,
Turun yliopisto
Ulla Kotiranta, HLT,
Itä-Suomen yliopisto
https://erepo.uef.fi/handle/123456789/27179