Hammaslääkäri

Maanantai 12.04.2021

Väitös: Jo 2–3-vuotiailla havaitaan unenaikaisen hengityshäiriön aiheuttamia kasvojen mittasuhteiden muutoksia

Tässä väitöskirjatutkimuksessa keskityttiin 2–3-vuotiaiden lasten unenaikaiseen hengityshäiriöön. Aiempaa tutkimusta, joka selvittäisi pelkästään tätä ikäryhmää edustavien lasten unenaikaisen hengityshäiriön oireita ja löydöksiä, on tehty vähän. Väitöskirja on osa Lapsen uni ja terveys (Child-Sleep) -projektia. Kyseessä on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, Pirkanmaan sairaanhoitopiirin sekä Tampereen, Itä-Suomen ja Helsingin yliopistojen yhteishanke, jonka aineistona toimi 1 673 lapsen syntymäkohortti. Väitöskirjatutkimus keskittyi kohortista poimittuun kuorsaavien lasten ryhmään (n = 32) ja heille verrokeiksi valittuun ei-kuorsaavien lasten ryhmään (n = 20).

Tutkimuksissa havaittiin, että jo 2–3-vuotiailla unenaikaista hengityshäiriötä sairastavilla lapsilla voidaan todeta vähäisiä muutoksia kasvojen mittasuhteiden kehityksessä. Lapsilla, joiden vanhemmat raportoivat lapsen kuorsaavan, todettiin kasvojen pehmytkudosten sivuprofiilin olevan kuperampi kuin lapsilla, joiden vanhemmat eivät raportoineet kuorsausta. Lisäksi lapsilla, joilla diagnosoitiin obstruktiivinen uniapnea, havaittiin ylämaitokulmahampaiden välisen etäisyyden olevan pienempi kuin ei-kuorsaavilla. Muita purennan tai kasvojen mittasuhteiden kehitykseen liittyviä muutoksia ei todettu.

Löydökset ovat merkityksellisiä, sillä aiemmassa kirjallisuudessa lasten unenaikainen hengityshäiriö on liitetty muutoksiin kasvojen ja purennan kehityksessä, ja tässä tutkimuksessa osoittautui, että ensimmäiset muutokset tapahtuvat jo varhaisella iällä. Aiemmassa kirjallisuudessa, jossa on tutkittu pääsääntöisesti vanhempia lapsia, tavallisimmin kuvattuja muutoksia ovat kasvojen sivuprofiilin kuperuus, suurentunut etukasvokorkeus, kaventunut ylähammaskaari, lyhentynyt alahammaskaari ja sivualueen ristipurenta.

Väitöskirjaan sisältyy systemaattinen kirjallisuuskatsaus ja meta-analyysi kita- ja nielurisakirurgian vaikutuksista lasten kasvojen rakenteen ja purennan kehitykseen. Kirjallisuuskatsauksen tuloksena todettiin, että on olemassa kohtalaista näyttöä kita- ja nielurisakirurgian suotuisasta vaikutuksesta lasten kasvojen mittasuhteiden ja purennan kehitykseen. Meta-analyysissa voitiin osoittaa, että kirurgialla oli positiivinen vaikutus alaleuan kasvusuuntaan, minkä seurauksena kasvojen sivuprofiilin kuperuus väheni.

Yhteenvetona voidaan todeta, että jo 2–3-vuotiailla lapsilla pystytään havaitsemaan vähäisiä merkkejä unenaikaisen hengityshäiriön pitkäaikaisvaikutuksista kasvojen, hampaiston ja ylähengitysteiden rakenteeseen. Kirjallisuuskatsauksen tulokset tukevat näkemystä, että päätettäessä suurentuneiden kita- ja nielurisojen hoidontarpeesta on syytä huomioida myös niiden vaikutus kasvojen rakenteen ja purennan
kehitykseen.

Väitökseen johtaneet tutkimukset suoritettiin Tampereen yliopistos­sa ja TAYSissa.

Väitöskirja tarkastettiin 30.10.2020 Tampereen yliopistossa.

Children’s Sleep Disordered Breathing, Tonsil Hypertrophy and Dentofacial Development

Saara Markkanen
LT, EL

VASTAVÄITTÄJÄ 

Heikki Löppönen, professori
Itä-Suomen yliopisto


KUSTOS
Markus Rautiainen, professori
Tampereen yliopisto


ESITARKASTAJAT
Seija Vento, dosentti
Helsingin yliopisto

Tuula Palotie, dosentti
Helsingin yliopisto


OHJAAJAT
Markus Rautiainen, professori
Tampereen yliopisto

Outi Saarenpää-Heikkilä, dosentti
Tampereen yliopisto

Timo Peltomäki, professori
Tampereen yliopisto / Itä-Suomen yliopisto


Verkkojulkaisun osoite: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-1695-2