Hammaslääkäri

Lauantai 21.09.2019

Väitös: Kansallinen suositus vähensi makeanmyyntiä yläkouluissa sosioekonomisesta asemasta riippumatta

Hampaiden karioituminen ja ylipaino ovat suuria kansallisia ja kansainvälisiä terveysongelmia, joiden syntyyn vaikuttaa se, kuinka usein ja kuinka paljon yksilö nauttii sokeripitoisia ruokia ja juomia. Kansallisia suosituksia, joilla pyritään vaikuttamaan koko väestön terveyteen, pidetään hyvinä keinoina edistää terveyttä, koska tutkimusten perusteella ne ovat tehokkaita eikä niiden pitäisi lisätä terveyseroja. Vuonna 2007 Opetushallitus ja Kansanterveyslaitos antoivat suosituksen, että yläkouluissa ei tulisi olla myynnissä makeita tuotteita.

Väitöstutkimuksessa selvitettiin, vaikuttiko kansallinen suositus yläkouluissa suunterveyttä edistäviin toimiin, kuten makeiden tuotteiden myyntiin. Lisäksi kartoitettiin, vaihtelivatko suosituksen vaikutukset kouluihin oppilaiden sosioekonomisen aseman perusteella. Tutkimuksen aineisto koostui kahdesta kaikilta suomalaisilta yläkouluilta (n = 970) erikseen kerätystä aineistosta: suunterveyden edistämiseen liittyviä toimia koskeva aineisto oli kerätty vuosina 2007–2010 kouluille vuosittain järjestetyn kyselyn avulla, ja suunterveyteen liittyviä tapoja koskeva aineisto oli koostettu Kouluterveyskyselyyn vastanneiden oppilaiden vastauksista. Tästä materiaalista muodostettiin väitöstutkimuksessa yhdistetty aineisto (n = 360). Tutkimuksessa käytettiin kouluilta kerättyä pitkittäisaineistoa vuosilta 2007–2009 (n = 258) sekä vuosilta 2007 ja 2010 (n = 237). Lisäksi tarkasteltiin yhdistettyä aineistoa (n = 360) poikittaisasetelmassa tutkimuksen lähtötilanteessa sekä pitkittäisasetelmassa vuosien 2006–2009 osalta. 

Kansallisella suosituksella oli vaikutusta koulujen suunterveyttä edistäviin toimiin: makeita tuotteita myyvien koulujen osuus putosi 35 %:sta 17 %:iin virvoitusjuomien ja 34 %:sta 20 %:iin makeisten osalta. Muiden makeiden tuotteiden – jäätelön, mehun, pullan tai keksien – myynti sen sijaan ei vähentynyt. Seurannan aikana jotakin makeaa tuotetta myyvien koulujen osuus putosi 54 %:sta 38 %:iin, ja samaan aikaan terveellisten tuotteiden tarjonta lisääntyi. Koulut jaettiin kolmeen ryhmään oppilaiden keskimääräisen sosioekonomisen aseman perusteella. Tällöin havaittiin, että kansallinen suositus vähensi koulujen makeanmyyntiä yhtä paljon jokaisessa ryhmässä. Todettiin myös, että niissä kouluissa, joissa myytiin makeita tuotteita koko seurannan ajan, oppilaiden kouluaikaiset ruokatottumukset olivat heikommat kuin muissa kouluissa.

Kansallinen suositus osoittautui tehokkaaksi työkaluksi suomalaisten yläkoulujen makeanmyynnin vähentämisessä. Se ei myöskään lisännyt makeanmyynnin sosioekonomisia eroja. Koulujen makeanmyynnillä on iso merkitys, koska sillä on vaikutusta oppilaiden kouluaikaisiin ruokatottumuksiin. Silti yli kolmannes Suomen yläkouluista myi jotakin makeaa tuotetta vielä vuonna 2010. Tiukempia toimia, kuten lainsäädäntöä, voidaan tarvita, jos koulujen makeanmyynti halutaan lopettaa kokonaan.

Väitöstutkimus tehtiin Turun yliopiston hammaslääketieteen laitoksella.

Impacts of a National Recommendation on the Sale of Sweet Products in Finnish Schools – School-Level Factors and Oral Health Inequalities

Jaakko Anttila
HLL (väit.)

VASTAVÄITTÄJÄ
Pekka Puska, professori
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

KUSTOS
Satu Lahti, professori
Turun yliopisto

ESITARKASTAJAT
Richard G. Watt, professori
University College London,
Iso-Britannia

Erkki Vartiainen, professori
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

OHJAAJAT
Satu Lahti, professori
Turun yliopisto

Mimmi Tolvanen, dosentti
Turun yliopisto / Oulun yliopisto

Verkkojulkaisun osoite: http://www.utupub.fi/handle/10024/146529