Hammaslääkäri

Tiistai 24.11.2020

Väitös: Lapsuuden sairauksilla ja antibiooteilla yhteys molaari-inkisiivi-hypomineralisaatioon

Väitöstutkimuksen mukaan infektiosairaudet tai antibiootit voivat vaikuttaa epäsuotuisasti kiilteen kehitykseen. Molaari-inkisiivi-hypomineralisaatio (MIH) on ensimmäisten pysyvien poskihampaiden ja usein myös pysyvien etuhampaiden kiilteen kehityshäiriö. Tarkkarajaista kiilteen hypomineralisaatiota voi esiintyä yhdessä tai
useammassa hampaassa, ja vaurion vakavuus vaihtelee pienestä kiilteen värimuutoksesta laaja-alaiseen hypomineralisaatioon ja mahdolliseen kiilteen lohkeamiseen puhkeamisen jälkeen.

Väitöstutkimuksessa selvitettiin MIH:n yleisyyttä, taustatekijöitä ja kliinisiä vaikutuksia sekä hoitokäytäntöjä hammaslääkärien keskuudessa. Osatyössä I oli mukana 818 7–13-vuotiasta lasta eri puolilta Suomea. Heidän hampaansa tutkittiin, ja vanhempien täyttämän kyselylomakkeen avulla pyrittiin selvittämään yhteyksiä MIH:n ja perheen sosioekonomisen aseman sekä lapsen elinympäristöön liittyvien tekijöiden välillä. Analyysissä ei tullut esiin tilastollisesti merkitseviä yhteyksiä MIH:n ja tutkittujen tekijöiden välillä. Kuitenkin häiriön yleisyys vaihteli paikkakunnittain, ja ero oli suurin Jalasjärven ja Lappeenrannan välillä, 8,0–25,2 %.

Osatyö II selvitti MIH:n yhteyttä lapsuusiän sairauksiin ja lääkityksiin. Kahden paikkakunnan, Lammin ja
Jalasjärven, terveyskeskuksista hankittiin tutkimukseen osallistuneiden 287 lapsen hoitokertomukset. Tiedot ensimmäisen kolmen ikävuoden sairauksista ja lääkityksistä yhdistettiin hammastutkimusaineistoon.

Lapsilla, joilla oli diagnosoitu akuutti välikorvantulehdus tai joille oli määrätty penisilliini-, amoksisilliini- ja makrolidiantibiootteja, oli suurentunut riski ensimmäisten pysyvien poskihampaiden hypomineralisaatioon. MIH oli yhteydessä lisääntyneeseen karies- ja paikkausriskiin osajoukolla, jolta oli tutkittu hampaiden reikiintyminen (n = 636) (osatyö III). MIH oli voimakkaampi karieksen riskitekijä kuin alhainen sosioekonominen
asema.

Osatyö IV selvitti suomalaisten hammaslääkärien hoitokäytäntöjä (n = 765). Yleisin valinta oireilevan, laajasti vaurioituneen MIH-hampaan hoitoon oli yhdistelmämuovipaikkaus (45,0 %). Lasten hammashoidon erikoishammaslääkärit kuitenkin suosivat ruostumattomia teräskruunuja. Hoitokäytännöt vaihtelivat alueit-
tain, ja Uudellamaalla oli muita alueita yleisempää lähettää MIH-potilas eteenpäin itse hoitamisen sijaan.

Yhteenvetona voidaan todeta, että MIH:n esiintyvyys vaihtelee Suomessa alueittain. Tutkimus antaa viitteitä infektiosairauksien tai antibioottien epäsuotuisasta vaikutuksesta kiilteen kehitykseen, mutta aiheuttavien tekijöiden täsmentämiseksi tarvitaan lisää tutkimuksia. MIH osoittautui merkittäväksi karieksen riski-
tekijäksi. Senkin vuoksi on aiheellista selvittää edelleen häiriön syntyprosessia, diagnostiikkaa ja optimaalista hoitoa.

Tutkimus toteutettiin Helsingin yliopistossa.

Väitöskirja tarkastettiin 31.8.2020 Helsingin yliopistossa.

Molar-Incisor Hypomineralization: Observations from groups of Finnish children and a treatment practice survey among Finnish dentists

Emma Wuollet
HLT

VASTAVÄITTÄJÄ 

Jan Kühnisch, professori
Ludwig Maximilian University of Munich, Saksa


KUSTOS
Leo Tjäderhane, professori
Helsingin yliopisto


ESITARKASTAJAT
Vuokko Anttonen,
emeritaprofessori
Oulun yliopisto

Hannu Hausen,
emeritusprofessori
Oulun yliopisto


OHJAAJAT
Janna Waltimo-Sirén, dosentti
Helsingin yliopisto

Satu Alaluusua, emeritaprofessori
Helsingin yliopisto


Verkkojulkaisun osoite:
http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-6374-5