Hammaslääkäri

Perjantai 20.09.2019

Väitös: Papilloomavirustartunnat tavallisia lapsilla ja vastasyntyneillä

Papilloomavirus (HPV, human papillomavirus) infektoi ihon ja limakalvojen jakautuvia epiteelisoluja eri puolilla kehoa. HPV-tartunnat ovat hyvin yleisiä. Useimmiten ne ovat oireettomia tai aiheuttavat hyvänlaatuisia muutoksia, kuten syyliä ja papilloomia.

Yleensä elimistö tunnistaa viruksen infektoimat solut, aktivoi puolustusjärjestelmänsä ja lopulta hävittää viruksen sekä sen aiheuttamat muutokset. Papilloomavirustyyppejä tunnetaan kuitenkin lukuisia, ja joidenkin HPV-tyyppien tiedetään yhdessä muiden vaaratekijöiden kanssa aiheuttavan isäntäsoluissaan pahanlaatuisia muutoksia, vaikeuttavan elimistön immuunijärjestelmän toimintaa ja lopulta saavan aikaan syövän kehittymisen.

Kohdunkaulan syöpä on parhaiten tunnettu HPV:n aiheuttama syöpä, mutta viruksen merkitys pään ja kaulan alueiden syöpien riskitekijänä kasvaa jatkuvasti. Syöpää aiheuttavia virustyyppejä kutsutaan korkean riskin HPV-tyypeiksi, ja niistä tärkeimmät ovat HVP 16 ja HPV 18.

Tässä väitöskirjatutkimuksessa selvitettiin HPV-tartuntojen yleisyyttä vastasyntyneillä ensimmäisten elinkuukausien aikana sekä niiden vaikutusta lapsen immuniteetin muodostumiseen. Tutkimus on osa Turun yliopiston hammaslääketieteen laitoksen ja Tyksin naistentautien klinikan HUPA-seurantatutkimusta, jossa on vuodesta 1998 lähtien selvitetty suun ja sukuelinten alueen HPV-tulehduksen taudinkulkua, tartuntatapoja ja immuniteettia 329 perheessä.

Lasten HPV-infektioista tiedetään hyvin vähän, eikä niillä ole ajateltu olevan merkitystä aikuisiän infektioiden kannalta. Tässä tutkimuksessa kuitenkin löytyi suun HPV-tulehdus 18 %:lta tutkituista vastasyntyneistä (n = 331). Lapsen ja äidin HPV-profiilien on todettu olevan samankaltaiset, mikä viittaa vahvasti siihen, että varhaislapsuudessa tärkein viruksen tartuttaja on äiti. Myös äidin HPV-vasta-aineet siirtyvät suoraan istukan kautta lapseen.

Tutkimuksessa testattiin myös osalta tällä hetkellä 11–16-vuotiaista lapsista  (n = 56), löytyykö heidän verestään HPV-tyypin 16 tunnistavia immunologisia muistisoluja. Suurimmalta osalta testatuista näitä löytyi. Muistisolut syntyvät, kun elimistön puolustusjärjestelmä aktivoituu tartunnan seurauksena. Muistisolujen avulla elimistö tunnistaa tutun viruksen aiheuttaman uuden tartunnan nopeammin kuin ensitartunnan tapauksessa. Tulokset siis vahvistavat, että suurimmalla osalla tutkituista lapsista oli ollut aiemmin HPV 16 -tartunta. Tulos on merkittävä, sillä aiempia tutkimuksia lasten HPV-tartuntoihin liittyvästä soluvälitteisestä immunologiasta ei ole julkaistu.

HPV voi siirtyä äidistä lapseen joko istukan tai synnytyskanavan kautta. Jos HPV:ta löytyi istukasta, oli lapsella muihin tutkittuihin verrattuna kahdeksankertainen riski saada suun HPV-tulehdus. Vastaavasti vastasyntyneellä oli nelinkertainen riski saada suun HPV-tulehdus, mikäli napaverestä löytyi HPV:tä. Lisäksi näillä lapsilla havaittiin jossain määrin heikompi hankittu immuniteetti HPV 16:lle. Viruksen siirtymisreitillä saattaa siis olla merkitystä lapsen HPV-tulehduksen paranemisen, immuniteetin muodostumisen ja tulevien HPV-tartuntojen kannalta.

Väitöstutkimus on tehty Turun yliopiston hammaslääketieteen laitoksella.
Väitöskirja tarkastettiin 30.9.2016 Turun yliopistossa.

Human papillomavirus infections in early childhood – immune response and disease outcome in Finnish Family HPV Study Cohort

Hanna-Mari Koskimaa
FT
hakosk@utu.fi

VASTAVÄITTÄJÄ
Klaus Hedman, professori
Helsingin yliopisto

KUSTOS
Stina Syrjänen, professori
Turun yliopisto

ESITARKASTAJAT
Olli Vainio, professori
Oulun yliopisto
Eeva Auvinen, dosentti
Helsingin yliopisto

OHJAAJAT
Stina Syrjänen, professori
Turun yliopisto
Seija Grénman, professori
Turun yliopisto

Verkkojulkaisun osoite:
http://www.doria.fi/
handle/10024/125243