Obstruktiivisella uniapnealla tarkoitetaan toistuvia unenaikaisia hengityskatkoksia tai hengityksen vaimentumia, jotka johtuvat ylähengitysteiden ahtautumisesta. Uniapnean tunnetuimmat riskitekijät ovat korkea ikä, miessukupuoli, ylipaino ja tietyt kraniofakiaaliset piirteet.
Uniapneaa on tutkittu epidemiologisin menetelmin, mutta sen genetiikkaa on kartoitettu melko vähän. Tässä väitöstutkimuksessa arvioitiin, miten uniapnea vaikuttaa koronaaritaudin, tyypin 2 diabeteksen ja diabeteskomplikaatioiden riskiin sekä kuolleisuuteen. Tutkimuksen aineistoina olivat FINRISKI- ja Terveys 2000 -kohortit sekä osajoukko Botnia-tutkimuksesta. Aineiston koko oli 36 963 henkilöä, ja se kattoi yli 500 000 henkilövuotta.
Cox-elinaikamallia käyttämällä havaitsimme, että uniapneaa sairastavilla on muuhun väestöön verrattuna 1,36-kertainen koronaaritaudin riski riippumatta muista riskitekijöistä, kuten verenpainetaudista tai painoindeksistä. Tämä yhteys havaittiin myös naisilla, joilla riski kohosi 2,01-kertaiseksi. Lisäksi uniapnean todettiin olevan ylipainosta riippumaton riskitekijä tyypin 2 diabetekselle; riskisuhde oli 1,48, naisilla 1,63. Uniapneaan liittyi myös 1,75-kertainen diabeteksen munuaissairauksien riski, ja uniapnea lisäsi tyypin 2 diabeetikkojen kuolleisuutta 35 %.
Tutkiaksemme uniapnean genetiikkaa hyödynsimme FinnGen-aineistoa, joka yhdistää genomitietoja kansallisiin terveysrekistereihin. Tarkastelimme uniapneaa käyttämällä genominlaajuista assosiaatioanalyysiä 217 955 henkilön aineistossa, jossa oli mukana 16 761 uniapneadiagnoosin saanutta. Löysimme viisi uniapneariskiin assosioituvaa geenilokusta. Lisäksi osoitimme mendeliaanisen randomisaation avulla, että ylipainon ja uniapnean välillä on kausaalinen suhde.
Löysimme painoindeksistä riippumattoman lokuksen, joka oli spesifi uniapneadiagnoosille ja joka yhdistyi masennuslääkeostoihin. Havaitsimme voimakkaita geneettisiä korrelaatioita uniapnean ja sen liitännäissairauksien sekä päiväväsymyksen ja unen tehokkuuden välillä. Havainnot vahvistavat, että uniapnea on heterogeeninen sairaus, johon liittyy useita muita tauteja. Nämä taudit tulisi huomioida uniapneapotilaita hoidettaessa.
Tutkimme myös, lisääkö uniapnea vakavan COVID-19-infektion riskiä. Hyödyntämämme FinnGen-kohortti (N = 260 405) sisälsi 445 COVID-19-positiivista henkilöä, joista 38:lla oli lisäksi uniapneadiagnoosi. Heistä 19 tarvitsi sairaalahoitoa COVID-19:n aiheuttaman infektion vuoksi. Tässä aineistossa uniapneaa sairastavilla oli 2,93-kertainen riski vakavaan koronatautiin riippumatta muista riskitekijöistä. Keräsimme uniapneapotilaista hoitotietoja COVID-19-infektioon sairastumista edeltävältä ajalta ja havaitsimme, että vaikka suurimmalla osalla uniapnea oli hoidettu, tarvitsivat he silti sairaalahoitoa. Tämä antaa viitteitä siitä, että keskivaikea ja vaikea uniapnea altistavat hoidettuinakin vakavalle COVID-19-infektiolle.
Väitökseen johtaneet tutkimukset tehtiin Helsingin yliopistossa ja HUSissa.
Genetic analysis of obstructive sleep apnoea and its associations to cardiometabolic diseases and COVID-19
Satu Strausz
EHL (väit.)
VASTAVÄITTÄJÄ
Marju Orho-Melander, professori
Lund University, Malmö, Ruotsi
KUSTOS
Samuli Ripatti, professori
Helsingin yliopisto
ESITARKASTAJAT
Ulla Anttalainen, dosentti
TYKS
Teemu Niiranen, professori
Turun yliopisto
OHJAAJAT
Tuula Palotie, dosentti
HUS
Samuli Ripatti, professori
Helsingin yliopisto
Verkkojulkaisun osoite: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-7443-7