Hammaslääkäri

Tiistai 12.11.2019

Väitös: Uusia ennusteellisia markkereita suunielun levyepiteelikarsinoomaan

Suunielun levyepiteelisyövän esiintyvyys kasvaa monissa länsimaissa. Suomessa taudin esiintyvyys oli vuonna 1996 32 tapausta, vuonna 2006 85 tapausta ja vuonna 2016 jo 193 tapausta. Maailmanlaajuisesti suunielun levyepiteelisyöpä on 12:nneksi yleisin syöpä, ja usein se liittyy ihmisen papilloomavirusinfektioon (HPV). Suunielun levyepiteelisyövän ennusteen arvioiminen on yksi kliinistä työtä tekevien lääkärien haastavimmista tehtävistä. Ennusteen arvioinnissa hyödynnetään tietoa monista potilaaseen ja hoitoon liittyvistä tekijöistä ja lisäksi lukuisista kliinisistä ja histopatologisista muuttujista, kuten kasvaimen koosta, syövän invaasiosta sekä imusolmuke- ja kaukoetäpesäkkeiden (cTNM) esiintymisestä. Nämä kaikki muuttujat kuitenkin auttavat ennusteen arvioimisessa vain rajallisesti, ja siksi monessa viimeaikaisessa tutkimuksessa onkin selvitetty immunohistokemiallisten merkkiaineiden ennusteellisuutta suunielun levyepiteelisyövässä.

Tollin kaltaisilla reseptoreilla (TLR) on tärkeä rooli monen alueen karsinoomien kehittymisessä – mukaan lukien kielen, ihon, kohdunkaulan ja kurkunpään levy-epiteelisyövät sekä suoliston adenokarsinooma. Hormonireseptoreilla puolestaan on ratkaiseva merkitys rintasyövän sekä miesten ja naisten sukupuolielinten syöpien patogeneesissä ja hoidossa. Tämän lisäksi hormonireseptoreilla on tärkeä rooli tiettyjen muiden elinten, kuten mahalaukun, kurkunpään ja sylkirauhasten karsinoomissa, mutta niiden mahdollinen merkitys suunielun levyepiteelikarsinoomassa tunnetaan edelleen huonosti. Epiteeli-mesenkymaalisessa transitiossa (EMT) epiteelisolut menettävät osan oleellisista epiteelipiirteistään ja saavat invasiivisia ja migratorisia ominaisuuksia, jotka ovat luonteenomaisia mesenkymaalisille soluille. Lisäksi HPV-infektio indusoi keratinosyyttiset kantasolut käyttäytymään syövän kantasolujen tapaan.

Tässä väitöskirjatyössä tutkittiin useiden mahdollisten merkkiaineiden ennusteellisuutta 202 suunielun syöpää sairastavan potilaan ryhmässä. Tutkimuksen kohteina olivat TLR5, -7 ja -9 sekä sukupuolihormonireseptoreista androgeenireseptori (AR), progesteronireseptori (PR) ja estrogeenireseptori (ER). Lisäksi tutkimme tiettyjä EMT-merkkiaineita – β-kateniinia, E-kadheriinia ja vimentiinia – sekä kantasolujen ilmentämiä biomerkkiaineita Bmi-1, HESC5:3 ja HES77. Selvitimme myös näiden merkkiaineiden mahdollista yhteyttä HPV-infektioon.

Havaitsimme, että korkeaan TLR5-tasoon, matalaan TLR7-tasoon ja korkeaan PR-tasoon liittyy huono tautispesifinen elossaoloennuste (DSS). Totesimme myös, että HPV-positiiviset kasvaimet ilmentävät suurempia TLR7:n, AR:n, HESC5:3:n, vimentiinin ja solukalvon β-kateniinin pitoisuuksia sekä alhaisempia TLR5-, TLR9-, PR- ja Bmi-1-pitoisuuksia kuin HPV-negatiiviset kasvaimet.

Tulosten perusteella päättelemme, että korkea TLR5:n, matala TLR7:n sekä korkea PR:n ilmentymistaso voivat vaikuttaa suunielun levyepiteelisyövän ennusteeseen. Lisäksi tuloksemme tukevat sitä käsitystä, että HPV-positiiviset ja HPV-negatiiviset suunielun levyepiteelisyövät ovat kaksi eri tautia.

Väitökseen johtaneet tutkimukset on tehty Helsingin yliopistossa ja HUS:ssa.

Evaluation of prognostic markers for oropharyngeal carcinoma using tissue microarray

VASTAVÄITTÄJÄ
Karin Nylander, professori
Umeå Universitet

KUSTOS
Olli Carpen, professori
Helsingin yliopisto

ESITARKASTAJAT
Jaana Rautava, dosentti
Turun yliopisto

Tine Merete Søland,
associate professor
Universitetet i Oslo

OHJAAJAT
Jaana Hagström, dosentti
Helsingin yliopisto

Antti Mäkitie, professori
HUS

Caj Haglund, professori
Helsingin yliopisto


Verkkojulkaisu:
https://helda.helsinki.fi/handle/10138/304892