Hammaslääkäri

Maanantai 03.10.2022

Yleisesti käytetyt antibiootit vaikuttavat suun tulehdustilaan ja mikrobiomiin

Erilaisiin indikaatioihin määrättyjen systeemisten antibioottilääkitysten on useissa tutkimuksissa todettu vaikuttavan epäsuotuisasti suoliston mikrobiomiin, mutta niiden vaikutusta suun terveydentilaan tai mikrobiomiin ei juuri ole tutkittu. Tässä Helsingin yliopistossa tehdyssä retrospektiivisessä tutkimuksessa analysoitiin mihin tahansa indikaatioon määrättyjen systeemisten antibioottien käytön vaikutusta suun tulehdustilaan, mikrobiomin koostumukseen sekä vasta-aineisiin parodontiittiin yhdistyville patogeeneille. Aineisto koostui 505 potilaasta, joille tehtiin suun kliininen ja radiologinen tutkimus sekä sydämen varjoainekuvaus vuosina 2006–2008. Potilaiden keski-ikä oli 63,4 vuotta.

Tiedot potilaille määrätyistä antibioottilääkityksistä kerättiin Kelan lääkerekisteristä suun tutkimusta edeltävän vuoden ajalta. Tutkimuksessa rekisteröitiin kaikki kefalosporiini-, penisilliini-, kinoloni-, makrolidi-, tetrasykliini-, trimetopriimi- sekä sulfonamidimääräykset. Potilaista 51,7 %:lle oli määrätty jokin antibioottilääkitys, ja keskimäärin antibioottikuureja oli määrätty 2,1 (vaihteluväli 1–12) potilasta kohden. Yleisimmin käytettyjä antibiootteja olivat  kefalosporiinit  (29,4 %) ja penisilliinit (25,7 %).

Antibioottikuurien määrä oli yhtey­dessä hampaiden kiinnityskudosten lievempään tulehdukseen sekä vähäisempään ienverenvuotoon ja alveoliharjanteen luukatoon. Tilastollisissa malleissa oli huomioitu tutkittavan ikä, sukupuoli, tupakointi sekä diabetes. Ienverenvuotoa esiintyi niukemmin erityisesti kefalosporiineja, penisilliinejä ja kinoloneja käyttäneillä potilailla. Antibioottien käyttö ei yhdistynyt kariekseen tai juurenkärjen tulehdukseen eikä parodontiittipatogeenien vasta-ainetasoihin syljessä tai seerumissa. Antibioottikuurit vähensivät parodontiitin etiologisia bakteereja sekä syljessä että plakissa, ja ne vaikuttivat eniten Bacteroidetes- ja Spirocetes-heimon lajeihin. Antibioottien vaikutus suun tulehdustilaan ja mikrobiomiin oli ilmeinen 5–8 kuukauden
ajan.

Parodontiitin ensisijainen hoito on mekaaninen anti-infektiivinen hoito, eikä systeemistä mikrobilääkitystä yleensä ole syytä käyttää. Havainto siitä, että mihin tahansa indikaatioon määrätty antibioottikuuri vaikuttaa myös suun mikrobiomiin, on uusi ja tärkeä. Tutkimuksen perusteella näyttää siltä, että antibioottien vaikutukset suussa ovat kuitenkin lyhytaikaisempia verrattuna niiden vaikutukseen suolistossa. Tutkimusasetelma jättää vielä paljon avoimia kysymyksiä, ja aihe ansaitsee lisätutkimusta.

Systemic Antibiotics Influence Periodontal Parameters and Oral Microbiota, But Not Serological Markers

Elisa Kopra1, Laura Lahdentausta1, Milla Pietiäinen1, Kåre Buhlin1,2, Päivi Mäntylä3, Sohvi Hörkkö4, Rutger Persson5,6, Susanna Paju1, Juha Sinisalo7, Aino Salminen1, Pirkko Pussinen1

1Suu- ja leukasairaudet, Helsingin yliopisto ja Helsingin yliopistollinen sairaala
2Karolinska Institutet, Division of Periodontology, Department of Dental Medicine, Huddinge, Ruotsi
3Hammaslääketieteen yksikkö, Itä-Suomen yliopisto ja Kuopion yliopistollinen sairaala
4Biolääketieteen yksikkö, Oulun yliopisto ja Oulun yliopistollinen sairaala
5Departments of Periodontics and Oral Medicine, University of Washington, Seattle, Yhdysvallat
6Faculty of Health Sciences, Kristianstad University, Kristianstad, Ruotsi
7Sydän- ja keuhkokeskus, Helsingin yliopistollinen sairaala

Front Cell Infect Microbiol 2021. Julkaistu verkossa 24.12.2021. doi: 10.3389/fcimb.2021.774665