Hammaslääkäri

Tiistai 12.11.2019

Alaviisurista KKTT-tutkimus vain poikkeustapauksissa

Poistettavasta alaviisaudenhampaasta ei pidä tehdä KKTT-tutkimusta rutiininomaisesti, sillä siitä ei ole hyötyä, ohjeistaa Euroopan suuradiologien kattojärjestö EADMFR.

Kartiokeilatietokonetomografian (KKTT) käyttö suun ja leukojen alueen kuvantamisessa yleistyy jatkuvasti. KKTT-tutkimus on kuitenkin huomattavasti kalliimpi kuin tavanomaiset kaksiulotteiset röntgentutkimukset, ja lisäksi potilaan KKTT:sta saama säteilyannos on suurempi.

Vuonna 2012 Euroopan komission asettama SEDENTEXCT-työryhmä laati tutkimusnäyttöön perustuvan ohjeistuksen KKTT:n käytöstä suun ja leukojen alueen kuvantamisessa. Työryhmä selvitti tässä yhteydessä myös alaviisaudenhampaiden KKTT-kuvantamisesta saatavilla olevaa tutkimustietoa ja totesi, että sitä on niukasti ja se on heikkolaatuista. Työryhmä päätyi kuitenkin suosittelemaan, että mikäli alaviisaudenhammas on päätetty poistaa leikkauksellisesti ja tavanomaiset röntgenkuvat näyttävät, että hampaan juurten ja mandibulaarikanavan välillä on suora yhteys, voi KKTT-tutkimus olla aiheellinen.

Vuoden 2012 suosituksen julkaisemisen jälkeen alaviisaudenhampaiden kuvantamisesta on käyty kiivasta keskustelua ja julkaistu monia tutkimuksia. Tämän vuoden keväällä EADMFR (European Academy of DentoMaxilloFacial Radiology), päivittikin SEDENTEXCT:n ohjeistusta poistettavien alaviisaudenhampaiden kuvantamisen osalta. Päivitystä varten tutkijat tekivät kirjallisuushaun, jossa etsittiin vuonna 2012 ja sen jälkeen julkaistuja tutkimuksia aiheesta. Kirjallisuuskatsauksen avulla haluttiin selvittää, muuttaako KKTT-kuvauksen käyttäminen potilaan hoitoa, vähentääkö se alaleukahermoon liittyvien postoperatiivisten tuntohäiriöiden määrää ja voiko sen avulla ennustaa näiden tuntohäiriöiden riskiä.

Tekemässään haussa tutkijat löysivät aiheesta useita korkealaatuisia julkaisuja, joiden joukossa oli mm. viisi satunnaistettua, kontrolloitua kliinistä tutkimusta ja yksi meta-analyysi. Näistä tutkimuksista ilmeni, että KKTT-tutkimuksen tekeminen muutti alaviisaudenhampaisiin liittyviä hoitopäätöksiä jonkin verran. Kuitenkin suurimmassa osassa tapauksista hoitopäätös, joka tehtiin panoraamakuvien perusteella, oli aivan sama kuin KKTT-kuvien perusteella tehty päätös.
Katsaukseen valikoituneista tutkimuksista ilmeni myös selkeästi, että KKTT:n käyttö ei merkittävästi vähennä alaleukahermoon liittyvien postoperatiivisten tuntohäiriöiden riskiä alaviisaudenhampaan poiston jälkeen. Lisäksi osoittautui, ettei KKTT-kuvauksen avulla yleensä voida ennustaa alaleukahermon postoperatiivisten tuntohäiriöiden riskiä.

EADMFR:n mukaan onkin erittäin vahva näyttö siitä, ettei KKTT-tutkimusta tule tehdä rutiininomaisesti ennen alaviisaudenhampaan poistoa. KKTT:tä on syytä käyttää vain niissä tapauksissa, joissa kirurgilla on yksittäisen potilaan viisaudenhampaaseen liittyvä kliininen kysymys, johon tavanomainen panoraama- tai intraoraalikuvaus ei pysty vastaamaan.

Lähde: Matzen LH, Berkhout E. Cone beam CT imaging of the mandibular third molar: a position paper prepared by the European Academy of DentoMaxilloFacial Radiology (EADMFR). Dentomaxillofac Radiol 2019; 48(5): 20190039.

Vinkin uutiseen on antanut Itä-Suomen yliopiston hammaslääketieteellisen radiologian professori Sisko Huumonen.