Aluevaltuustoihin valittiin Suomen ensimmäisissä hyvinvointialueiden vaaleissa lopulta kaikkiaan kahdeksan hammaslääkäriä. Kahdeksannen, Kanta-Hämeen Maija Kontturin, valtuustopaikka selvisi vasta tarkistuslaskennassa.
– Onhan tämä nyt mahtavaa. Näin ensikertalaisena ihmettelen edelleen tuota äänimäärää. Olen erittäin iloinen ja innoissani valtuustopaikasta, Maija Kontturi kertoo.
Hammaslääkärikunnan äänikuningas oli Etelä-Savon hyvinvointialueen kirkkaasti suurimman äänimäärän kerännyt lääkäri ja hammaslääkäri, Panu Peitsaro. Hän kertoo saaneensa tuloksen selvittyä aivan valtavasti yhteydenottoja ja haastattelupyyntöjä. Menestyjä oli myös Timo Alaräisänen, joka sai Lapin alueella kuudenneksi eniten ääniä, ja oli myös hyvinvointialueensa ainoa läpi päässyt kristillisdemokraatti.
Valituiksi tulleista kaikki paitsi Kontturi ja Alaräisänen ovat myös kunnanvaltuutettuja.
Tuoreiden aluevaltuustojen kokoonpanossa silmiinpistävää on lääkärien ja muiden sote-alan ammattilaisten merkittävä edustus.
Hammaslääkäriliiton toiminnanjohtaja Henna Virtomaa on tyytyväinen vaalitulokseen.
– Hammaslääkäriehdokkaita ei ollut listoilla mitenkään valtavasti, mutta läpi heitä meni kuitenkin aika hyvin.
Vauhdilla käyntiin
Aluevaltuustojen toimikausi alkaa maaliskuun alussa, mutta tuoreilla valtuutetuilla on pitänyt kiirettä heti helmikuun alusta lähtien. Perehdytysseminaareja, valtuustoryhmien järjestäytymistä ja kokouksia, iltakouluja ja poliittisten ryhmien välisiä neuvotteluja, kertovat valtuutetut.
– Aluevaltuutetuille järjestetään kolme neljän tunnin perehdytysseminaaria, joista ensimmäiset jo helmikuun aikana, kertoo Tiina Noro Länsi-Uudeltamaalta.
Noro ja Anna Aintila kertovat, että Länsi-Uudellamaalla puolueet pääsivät jo tammikuun viimeisenä päivänä neuvottelutulokseen eri toimielimien paikkajaosta. Toimielinrakenne ja toimielinten kokoonpano vahvistetaan aluevaltuuston 7.3. pidettävässä ensimmäisessä kokouksessa.
– Vauhdilla käyntiin, toteaa Aintila.
Vantaan ja Keravan Pirkko Letto kertoo tulleensa järjestäytymiskokouksessa valituksi 17-henkisen aluevaltuustoryhmänsä puheenjohtajaksi. Puheenjohtajana hän oli neuvottelemassa luottamushenkilöpaikoista helmikuun alkupuolella.
Aikataulu on samankaltainen kaikilla hyvinvointialueilla. Tahti on hyvän valmistelun tulosta. Työssä ovat olleet mukana Pohjois-Pohjanmaan Jukka Tikanmäki ja Etelä-Savon Peitsaro ja Lapin Alaräisänen.
– Olen toiminut syksyn ajan Pohjois-Pohjanmaalla 12-jäsenisessä suppeassa poliittisessa ohjausryhmässä, joka on huolehtinut poliittisesta ohjauksesta virkamiehistä koostuvalle valmistelevalle toimielimelle, Tikanmäki kertoo.
– Tunnen väliaikaishallintoon kuuluvat ihmiset ja olen pitänyt heihin yhteyttä toistuvasti. Olen myös ollut jäsenenä alueella nimetyssä poliittisessa seurantaryhmässä, Peitsaro sanoo.
Myös Alaräisänen pitää verkostoitumista vaikuttamisen kannalta olennaisena.
– Olen ollut 15 vuotta mukana soten valmistelussa, ja Lapin aluevaltuustoon tuli valituksi useita tuttuja asiantuntijoita. Uskon hyvään yhteistyöhön yli puoluerajojen.
Siun sotessa pohja on valmiina
Pohjois-Karjalassa ollaan Matti Kämäräisen mukaan Siun sote -kuntayhtymän ansiosta muita alueita jo vaalikauden verran edellä.
Maakunnan sosiaali- ja terveyspalvelut järjestävä Siun sote perustettiin viisi vuotta sitten, ja Kämäräinen on toiminut sen hallituksen puheenjohtajana viime syksyyn saakka. Tämä näkyi myös vaalituloksessa.
– Minulla vaalit menivät yli odotusten. Olin ihan siellä kärkiporukoissa pienen kaupungin [Nurmes] valtuutettuna.
Nyt Siun sote muuttuu kuntayhtymästä hyvinvointialueeksi. Mikä muuttuu käytännössä? Kämäräisen mukaan vain kaksi asiaa: Valtuusto valittiin nyt suorilla vaaleilla, ja rahoitus tulee uudistuksen myötä 1.1.2023 lähtien valtiolta.
– Valtakunnan malli on lähes Siun soten kopio. Nyt meille tulee pari lautakuntaa ja jaostoa ja lailla nimettävät vaikuttamiselimet lisää. Poikittaisdemokratiaa ja osallisuutta lisää, Kämäräinen sanoo.
Alueen ja suun erityispiirteiden puolesta
Uudessa roolissaan aluevaltuustojen jäsenet katsovat kotikuntansa sijaan kokonaisuutta. Vihtiläinen Noro muotoilee ajatuksen näin:
– Täällä Länsi-Uudellamaalla, jossa Espoolla on yksinkertainen enemmistö, 47 edustajaa 79:stä, meidän muiden kuntien edustajien on osattava tuoda esiin alueelliset erikoispiirteet ja tarpeet koko alueen väestön palvelujen turvaamiseksi.
Sama ajatus toistuu suun terveydenhuollon edustajana toimimisen kohdalla. Panu Peitsaro välittää kollegoille toiveensa tiiviistä yhteydenpidosta.
– Olen mielelläni käytettävissä alueella erilaisiin ammattilaisten keskustelutilaisuuksiin, hän sanoo.
– Tuntuu olevan tärkeää muistuttaa suun terveydenhuollon olemassaolosta jatkuvasti. Onneksi olen mukana, Maija Kontturi ajattelee.
Hammaslääkärit aluevaltuustoissa
- Vantaan ja Keravan hyvinvointialue: ylihammaslääkäri, EHL Pirkko Letto (sd., Vantaa)
- Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue: HLL, yksityishammaslääkäri Tiina Noro (kok., Vihti) ja HLL Anna Aintila (r., Kirkkonummi)
- Kanta-Hämeen hyvinvointialue: HLL Maija Kontturi (kok., Hämeenlinna)
- Etelä-Savon hyvinvointialue: EL, HLL Panu Peitsaro (liik. sit., Savonlinna)
- Pohjois-Karjalan hyvinvointialue: maakuntaneuvos, HLL Matti Kämäräinen (kesk., Nurmes)
- Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue: HLL Jukka Tikanmäki (kesk., Pyhäjärvi)
- Lapin hyvinvointialue: ylihammaslääkäri Timo Alaräisänen (kd., Kemijärvi)
Kaksi asiaa, johon aiot vaikuttaa?
Pirkko Letto: Lasten ja nuorten kattavat tarkastukset ja hoito. Aikuisten kiireetön hoito kuukaudessa.
Tiina Noro: Julkisen ja yksityisen yhteistyö. Palveluverkon kattavuudesta on huolehdittava.
Anna Aintila: Ennaltaehkäisevä työ ja yhdenvertaisuus. Henkilöstön hyvinvointi ja jaksaminen.
Maija Kontturi: Työmäärän tasaaminen julkisen ja yksityisen välillä. Yhdyspinnat muihin toimialoihin kuntoon.
Panu Peitsaro: Hammashoidon riittävä resursointi. Julkisen ja yksityisen täysimääräinen hyödyntäminen.
Matti Kämäräinen: Rekrytoinnissa onnistuminen myös reuna-alueilla. Yksityissektori mukaan palvelusetelillä.
Jukka Tikanmäki: Hammashoito jokaisessa sote-keskuksessa. Yksityisen rooli on tärkeä.
Timo Alaräisänen: Kattavat palvelut koko Lapin alueella. Julkisen ja yksityisen hyvä ja toimiva työnjako.