Hammaslääkäri

Maanantai 27.09.2021

Ammatinharjoittajien tuloerot vuonna 2020

Toisin kuin aiemmin, viime vuonna vastaanoton maantieteellinen sijainti ei selittänyt laskennallisen päivätulon määrää. Naisten ja miesten päivätulon ero on kasvanut. Tulokset käyvät ilmi Hammaslääkäriliiton keväällä tehdystä työmarkkinatutkimuksesta.

Vuoden 2020 poikkeuksellisuus näkyy tilastollisessa mallissa, joka selittää ammatinharjoittajina työskentelevien hammaslääkärien päiväkohtaisen tulon vaihtelua. Edellisen kerran vastaava analyysi tehtiin vuoden 2019 työmarkkinatutkimuksen yhteydessä, jolloin tarkastelussa oli vuoden 2018 tuloista johdettu laskennallinen päivätulo.

Kaikkiaan 261 ammatinharjoittajaa ilmoitti edellisen vuoden tulonsa (veroilmoituksessa ”Elinkeinotoiminnan tulos”) huhtikuussa 2021 toteutetussa Hammaslääkäriliiton työmarkkinatutkimuksessa. Heistä 237:llä ei ollut tuloissa mukana vastaanottotoiminnasta mahdollisesti saatuja vuokratuloja. Analyysista rajattiin lisäksi pois ne henkilöt, joilta puuttui tietoja selittävissä muuttujissa. Myös selvät tilastolliset poikkeamat tuloissa rajattiin analyysin ulkopuolelle todennäköisinä virhelyönteinä. Lopullinen tulonmuodostusta kuvaava malli pitää sisällään 214 ammatinharjoittajan antamat tiedot.

Selitettävänä muuttujana on laskennallisen päivätulon luonnollinen logaritmi. Päivätulo laskettiin sen perusteella, kuinka monta tuntia viikossa kliinistä työtä ja toisaalta kuinka monta viikkoa vuodessa vastaajat ilmoittivat tehneensä työtä vuoden 2020 aikana. Laskennallisen työpäivän pituudeksi on määritelty 7,5 tuntia. Päivätulon keskiarvo oli 807 € ja mediaani 639 €.

Tilastollinen malli selittää noin 19 prosenttia tulojen vaihtelusta, joka on kohtalaisen hyvä selitysaste. Toki se tarkoittaa, että suurin osa ammatinharjoittajien tulojen vaihtelusta selittyy asioilla, joihin kysely ei ole antanut vastausta. Nämä asiat voivat liittyä esimerkiksi osaamiseen, työtahtiin tai laskutukseen.

Korkeampaa laskennallista päivätuloa vuonna 2020 ennustivat seuraavat muuttujat:

- tehtyjen työpäivien määrä siten, että mitä enemmän oli tehnyt työpäiviä, sitä pienempi oli yhden päivän tuotto keskimäärin

- jos ei toiminut vain soolovastaanotolla

- protetiikan osuus laskutuksesta

- miessukupuoli

- erikoishammaslääkärin pätevyys

- toimiminen päätoimisena ammatinharjoittajana kyselyhetkellä

- jos ei kokenut kyselyhetkellä, että potilaita on liian vähän.

Vuosituloihin vaikutti eniten se, kuinka monta päivää oli tehnyt vuoden aikana töitä. Näin siis vaikka yksittäisen päivän tuotto lievästi laski päivien määrän lisääntyessä.

Työpäivien määrä, sukupuoli, vastaanoton tyyppi, erikoishammaslääkäriys ja protetiikan osuus ovat aiemmilta vuosilta tuttuja tulojen vaihtelun selittäjiä, vaikka joka vuosi niiden regressiokertoimet eivät ole olleetkaan tilastollisesti merkitseviä.

Vuonna 2019 selitettäessä vuoden 2018 tuloja vastaanoton maantieteellinen sijainti oli merkittävä erojen selittäjä ja esimerkiksi kokemus potilaiden määrän riittävyydestä kyselyhetkellä ei ollut yhteydessä laskennallisen päivätulon tasoon. Poikkeavaa oli nyt myös se, että päätoimisuus selitti laskennallisen päivätulon vaihtelua. Myös sukupuolten välinen ero oli tällä kertaa poikkeuksellisen suuri: naisten laskennallinen päivätulo oli noin neljänneksen pienempi kuin miehillä.

Keskimäärin vastaajilla oli ollut edellisenä vuonna 111 laskennallista 7,5 kliinisen työtunnin päivää, ennen koronaa luku oli 113. Päätoimisena ammatinharjoittajana toimi nyt 69 %, kun vuoden 2019 analyysissa päätoimisia oli 75 % vastanneista ammatinharjoittajista. Kahden vuoden aikana on moni pitkän linjan itsenäinen ammatinharjoittaja jäänyt pois työelämästä ja uudet ammatinharjoittajat toimivat usein vuokralaisina.

Työmarkkinatutkimuksen vastausaste oli 28 % ja tulonsa ilmoittaneiden ammatinharjoittajien osuus kaikista ammatinharjoittajista on oletettavasti tätäkin pienempi. Tulosten yleistäminen suuntaa antavasti on silti mahdollista.

--

Lue lisää työmarkkinatutkimuksista: https://www.hammaslaakariliitto.fi/fi/liiton-toiminta/tutkimukset-ja-tilastot/tutkimukset/tyomarkkinatutkimukset#.YRIVY0CU82y