Hammaslääkäri

Sunnuntai 20.09.2020

Edunvalvonnan kuviot askarruttavat yksityishammaslääkäreitä

Yksityishammaslääkärien edunvalvonta aiheutti keskustelua kesäkuussa etäyhteyksin pidetyssä liiton valtuuston kokouksessa. Hammaslääkärilehti poimi esiin kiinnostavimmat kysymykset ja pyysi liiton asiantuntijoita vastaamaan niihin.

pia_helander.jpg

– Voi olla, että huolimatta sinnikkäistä yhteydenotoista päättäjien suuntaan haluamamme ratkaisu ei toteudu, kuvaa edunvalvonnan arkea liiton varapuheenjohtaja Pia Helander. Kuva: Aki Rask.

Liitto ajaa ainoastaan terveyskeskushammaslääkärien etua. Onko näin?

– Tämä epäilys tosiaan nousee aika ajoin esiin. Edunvalvonnan tilanne ja tarve on muuttunut yksityissektorin kohdalla nopeasti, kun perinteinen hammaslääkäriomisteinen yksityisvastaanotto ei olekaan enää tavallisin toimintamalli. Nykyisin moni kollega toimii vuokralaisena ja vuokranantaja on esimerkiksi isompi ketjuyritys. Yksityissektorin edunvalvonnan strategiaa ollaan siis päivittämässä hyvästä syystä. On kuitenkin hyvä muistaa, että koska ammattikuntamme on pieni, monet edunvalvonnalliset tavoitteet kietoutuvat toisiinsa. Yhden ryhmän etu on koko ammattikunnan etu, toteaa liiton varapuheenjohtaja, yksityishasmmaslääkäri Pia Helander.

Miten liitto käytännössä edistää yksityissektorilla työskentelevien kollegojen etua?

– Tässäkin on todettava, että julkisen puolen hammaslääkärien etujen puolustaminen tuottaa hyvää koko ammattikunnalle. Myös liiton yleinen suunterveyden asiantuntijarooli edistää jokaisen hammaslääkärin etua. Silti yksityissektorin lähtökohdat ja tarpeet ovat osin erilaisia.

– Tällä hetkellä mietimme, millaisen kanavan kautta voisimme entistä paremmin pitää huolta yksityissektorilla palkansaajina toimivista hammaslääkäreistä. Olisi tärkeää sekä saada että viedä viestejä järjestelmällisemmin, nyt tiedonkulku varsinkin liittoon päin on yksittäisten ihmisten yhteydenottojen varassa. Hammaslääkäriyrittäjien edunvalvonnassa keskeistä toimintaa on se, että liitto tuo julkisuudessa esiin hammaslääkäriyrittäjien näkökulmia. Olemme parantamassa myös tietopankkia neuvoista, ohjeista ja linkeistä aiheissa, joita yksityishammaslääkäri tarvitsee. Esimerkiksi säteilysuojausta, GDPR-asioita tai lupa-asioita koskeville selkeille ohjeille on kysyntää.

– On hyvä muistaa, että edunvalvonnassa onnistumisen edellytys on se, että saamme edunvalvonnan piiriin kaikki yksityissektorilla toimivat kollegat, Helander sanoo.

Eräästä toisesta ammattiliitosta lähtee tarvittaessa lakimies mukaan käräjille, miksei meiltä?

– Käräjille yhdessä lähteminen on kustannuskysymys, koska tällöin on varauduttava myös häviöön ja pahimmassa tapauksessa kymmenientuhansien eurojen laskuun. Pääosin jäsenmaksuilla rahoitettavassa liiton budjetissa ei ole tällaisille kuluille tilaa. Tällä hetkellä tuomioistuinprosessia varten on olemassa liiton jäsenyyteen kuuluva oikeusturvavakuutus. Valitettavasti prosessien kulut ovat nousseet, eivätkä oikeusturvavakuutukset kykene aina korvaamaan niistä kuin osan.

– Liiton lakimiespalvelut käsittävät juridisen neuvonnan. Tämän lisäksi jäseniä pyritään auttamaan erilaisissa riita- ja ongelmatilanteissa mahdollisuuksien mukaan. On kuitenkin huomattava, että liiton osallistuminen sellaisiin riitoihin, joissa vastakkain ovat liiton jäsenet, on hyvin rajallista ja neutraalia, sanoo Hammaslääkäriliiton lakimies Heikki Kuusela.

Hammaslääkärien etu ei aina toteudu, eikö liitto tee mitään?

– Liitto tekee vaikuttamistyötä, mutta ei voi tehdä poliittisia päätöksiä. Edunvalvonta nimenomaan on usein pitkäjänteistä vaikuttamistyötä, välillä taas nopeaakin reagointia. Voi olla, että sinnikkäistä yhteydenotoista ja ammattikuntamme asioiden esille tuomisesta huolimatta haluamamme ratkaisu ei toteudu. Tai saattaa olla, että vaikuttamistyön tuloksena julkisuuteen nousee se kahdesta huonosta vaihtoehdosta ammattikunnallemme vähemmän huonompi. Iso osa vaikuttamistyöstä jää näkymättömäksi.

– Esimerkiksi silloin, kun kustannustuesta tehty päätös tuli julkisuuteen, liitosta oltiin yhteydessä päättäjiin aina ministeriä myöten. Kun ratkaisu lopulta ei ollut toivottu, huolehdittiin siitä, että valtiokonttorissa on oikea kuva toimialan tilanteesta. Tämä kun ei käynyt ilmi alv-ilmoituksista, Pia Helander toteaa.

Kysymyksiin ja väitteisiin vastasivat yksityispraktikkovaliokunnan puheenjohtaja ja liiton varapuheenjohtaja Pia Helander sekä yksityissektorin oikeudellisista kysymyksistä ja neuvonnasta liitossa vastaava lakimies Heikki Kuusela.