Hammaslääkäri

Perjantai 01.07.2022

Epämääräisestä kivusta kärsivä päivystyspotilas tarvitsee diagnoosin

tessa-sandelin-web.jpg

­Tessa Sandelin kehottaa esittämään paljon kysymyksiä epämääräisestä kivusta kärsivälle potilaalle. (Kuva: Ismo Henttonen)

Lähes kymmenen prosenttia suun terveydenhuollon päivystykseen tulevista potilaista kärsii epämääräisestä kivusta, joka ei paikallistu selvästi.

– Kyseessä on hankala potilasryhmä, jonka diagnostiikassa on ongelmia, mainitsee suu- ja leukakirurgian erikoishammaslääkäri Tessa Sandelin.

– Hoito on kuitenkin yksinkertaista, kunhan tiedetään, mitä hoidetaan.

Kun potilaan diagnoosi jää leijumaan ilmaan, tilanne yritetään välillä ratkaista pienellä ensiaputoimenpiteellä, esimerkiksi hampaan keventämisellä purennasta. Tällöin potilas palaa suurella todennäköisyydellä vastaanotolle saman vaivan takia.

– Tulisi miettiä, miksi hammas korottaisi yhtäkkiä, Sandelin sanoo.

– Jos kipu valvottaa, tarvitaan toimenpide. Se ei mene hionnalla ohi.

Kivusta kärsivälle päivystyspotilaalle esitetään useita kysymyksiä: Koska kipu on alkanut? Millainen on kivun luonne; onko se jomottava tai sähköiskumainen? Mitä kipulääkkeitä potilas on käyttänyt, kuinka paljon ja ovatko ne auttaneet?

Tarpeellista on kysyä myös, koska potilas on viimeksi käynyt hammaslääkärissä, mitä siellä tehtiin, miten hoito sujui ja esiintyikö hoidon jälkeen kipua.

– Kuunnelkaa potilasta. Potilas yleensä kertoo diagnoosin, kun malttaa vain kuunnella, Sandelin toteaa.

Potilaan tarkka tutkiminen helpottaa diagnoosiin päätymistä. Niin hampaat kuin limakalvotkin käydään läpi, ja lähes poikkeuksetta otetaan myös röntgenkuva. Mikäli fokus ei tarjoudu hampaiston alueelta, on hyvä huomioida myös muut suun ja kasvojen alueen vaivat, kuten leukanivelten, sylkirauhasten ja poskionteloiden ongelmat.

Hampaan hermon toimintaa tutkitaan herkkyysmittauksilla, kuten sähkö- tai kylmätestillä. Tulee kuitenkin muistaa, että tämä ei anna tietoa hampaan verenkierrosta.

– Koeporaus on äärettömän hyvä ja luotettava testi, kun hammas ei reagoi esimerkiksi kylmään, Sandelin huomauttaa.

Hänen mukaansa potilas yleensä suostuu ilman puudutusta tehtävään koeporaukseen, kun tälle selitetään, että se on tarpeen diagnoosin tekemistä varten.
Ennen hoitotoimenpidettä kannattaa pysähtyä miettimään, onko tehty diagnoosi järkevä ja mikä etiologia sen taustalla on.

– Älä poista hammasta tai aloita juurihoitoa ilman luotettavaa diagnoosia, Sandelin korostaa.

Lähde: EHL Tessa Sandelinin luento Kipupotilas päivystyksessä. Hammaslääkäripäivät 11.11.2021.