Monenlaiset mielipidevaikuttajat ovat vahvoilla nykymediassa, ja terveyshuuhaalle löytyy otollista maaperää. Hammaslääkärikin voi nähdä potilaan suusta uuden verkosta opitun terveyskäyttäytymisen vaikutukset.
Hammaslääketieteessä mm. fluoripelko ja sen myötä fluorittomien hammastahnojen käyttö, hampaita valkaisevat tuotteet varhaisteinien käytössä ja itsetehdyt hammastahnat ovat esimerkkejä hammaslääkärin vastaanotollakin näkyvistä hampaille haitallisista terveystrendeistä. Vaikka fluori on oikein käytettynä turvallista ja edistää suunterveyttä, fluoripelko nostaa päätään aika ajoin. HLT, EHL Helena Yli-Urpo kertoo myös keskustelevansa vasta alakouluikäisten nuorten kanssa verkosta tilattavista hampaita valkaisevista tuotteista.
– Olen tyytyväinen, jos nuori ottaa puheeksi kanssani, mitä hän aikoo tilata tai on jo tilannut. Käymme yhdessä läpi, mitä ainesosia netistä tilattu tuote on pitänyt sisällään, ja mietimme, minkälainen tahna on paras vaihtoehto kunkin nuoren tai lapsen kohdalla, kertoo Yli-Urpo.
Yli-Urpon mukaan noin 90 % potilaista käyttää Käypä hoito -suosituksen mukaisia fluoridipitoisia tahnoja, joissa on kullekin ikäryhmälle suositeltu oikea fluoridimäärä, mutta jäljelle jäävän 10 %:n kanssa joudutaan miettimään valintoja. Tässä tilanteessa on tärkeää päästä keskustelemaan vanhempien, lasten ja nuorten kanssa siitä, mitä hammashoitotuotteita käytetään ja mikä tieto pitää paikkansa ja mikä ei.
Kokemusasiantuntijuus kilpasilla tieteen kanssa?
Terveys on jokaiselle henkilökohtainen asia, ja jokainen kokee olevansa oman terveytensä asiantuntija. Siksi terveyshuuhaallekin löytyy paljon kysyntää. Eri kanavissa liikkuu valtavat määrät mielipidevaikuttajien terveysväitteitä, jotka voivat perustua täysin yksittäisten ihmisten omaan kokemukseen. Pahimmassa tapauksessa ne voivat olla toisten yksilöiden terveydelle haitallisia tai jopa vaarallisia.
Terveysväittämien taustalla voi olla nk. ylivertaisuusvinouma, jossa henkilö yliarvioi osaamistaan tietotaidon ollessa matalimmillaan. Tällöin asioiden monimutkaisuus jää usein huomioimatta. LK Mia Muhonen Vastalääke ry:stä myös muistuttaa, että omakohtaisuus on hyvin samaistuttavaa, mikä vahvistaa kokemusasiantuntijuutta. Etenkin someyhteisöissä ihmisten mielipiteet mukautuvat helposti yleisen mielipiteen mukaisiksi. Ihmiset myös etsivät herkästi vahvistusta mielipiteelleen. Monikanavainen nykymedia tarjoaa mahdollisuuden kaikenlaisen tiedon leviämiselle. Terveyshuuhaan leviämistä voi myös vauhdittaa kriittisen ajattelun ja medialukutaidon puute.
– Sosiaalinen media on ehkä isoin kanava, jossa leviää kokemusperäistä tietoa. Myös tiedeaiheiden poukkoileva uutisointi aiheuttaa hämmennystä lukijoissa, toteaa Muhonen.
Potilaat saattavat myös kärkkäästi arvostella tieteellisesti perusteltuja hoitoja.
– Vaikka potilas ei suoranaisesti kysyisi lääkärin mielipidettä kohtaamastaan väitteestä, voivat potilaan lukemat perättömät terveysväitteet vaikuttaa negatiivisesti hänen suhtautumiseensa hoitoon. Potilas voi esimerkiksi jättää lääkkeitä syömättä ja korvata ne luontaistuotteilla tai kieltäytyä lääketieteellisestä hoidosta, kertoo Muhonen.
Hammaslääkäri- ja lääkärikunnan onkin oltava valmiina ottamaan vastaan hoidon kyseenalaistavat potilaat ja pystyttävä argumentoimaan selkeästi oma kantansa. Vastalääke ry, joka on Turun lääketieteellisen tiedekunnan opiskelijoiden vuonna 2018 perustama yhdistys, pyrkii tarjoamaan tähän työhön välineitä kirjoittamalla kansantajuisia ja helppolukuisia terveysartikkeleita erilaisista ajankohtaisista terveysväittämistä mm. verkkosivuillaan ja sosiaalisessa mediassa. Lisäksi yhdistys opettaa kriittistä ajattelua ja medialukutaitoa esim. kouluissa. Toiminnan primusmoottorina on ollut professori Juhani Knuuti ja taustayhteisöinä Kansanvalistusseura, Lääkärin sosiaalinen vastuu ry sekä opetus- ja kulttuuriministeriö.
Lähteet: LK Mia Muhosen alustus Vastalääkettä terveyshuuhaalle Hammaslääkäripäivien mediatilaisuudessa 7.11.2019, Apollonian tiedote Terveyshuuhaa vaatii lääkkeeksi perusteltua tietoa 7.11.2019 ja HLT, EHL Helena Yli-Urpon kommentit aiheeseen.