Iltalehti kertoi viime viikolla, että Washingtonin yliopiston tutkijat ovat kehittäneet uuden keinon korjata vaurioitunutta hammaskiillettä. Keksinnössä hammaskiilteen amelogeniinia muistuttavia peptidejä asetetaan laboratoriossa kiilteeseen keinotekoisesti tehtyyn reikään, jolloin kiille remineralisoituu nopeasti. Amelogeniini on ameloblastisolujen erittämä proteiini, jota normaalisti erittyy vain hampaan kehityksen aikana ennen sen puhkeamista.
Tutkimuksessa käytettiin fluoria kontrolliaineena. Tutkijoiden mukaan amelogeniinista erotellut peptidit remineralisoivat kiillettä paremmin kuin fluori. Lisäksi peptidien korjaama kiille muistutti rakenteeltaan vahingoittumatonta kiillettä. Tutkimuksen tekijät ehdottavatkin, että tulevaisuudessa aktiivisia peptidejä voisi ehkä käyttää päivittäisessä hampaiden omahoidossa esim. tahnan tai geelin muodossa.
Helsingin ja Oulun yliopistojen kariologian ja endodontian professori Leo Tjäderhane toteaa, että tutkimustulos on kiinnostava, vaikkei hän tunnekaan tätä tutkimusta ennalta.
– Voi hyvin olla, että tämä keksintö on parempi remineraalisaation edistäjä ja korjaa kudosta kestävämmin ja ”luonnollisemmalla” tavalla kuin fluori, hän sanoo.
Remineralisaatiotutkimus on yksi kariologisen tutkimuksen nykyhaaroista. Tjäderhanen mukaan sellaista remineralisaatiomenetelmää, jolla remineralisoituneesta kiilteestä saataisiin alkuperäisen veroinen, on kuitenkin erittäin vaikea kehittää. On myös epävarmaa, toimisivatko amelogeniinin kaltaiset peptidit tai näistä tehdyt tuotteet suun todellisissa olosuhteissa – ja yhdistettynä muihin aineisiin, joita esim. hammastahnassa tai geeleissä väistämättä on.
– Kliinisiin sovelluksiin on vielä pitkä matka. Tilannetta voi verrata siihen, että syöpälääke näyttää toimivan soluviljelmässä. Tämän jälkeen tarvitaan vielä muita ei-kliinisiä tutkimuksia, kuten eläinkokeita, ja paljon vertailevaa tutkimusta ihmisillä.
Joka tapauksessa kiillettä remineralisoivat aineet voivat olla apuna vain silloin, kun reikä on pieni ja rajoittuu kiilteeseen. Karieksen ehkäisyn ja hoidon perusperiaatteita ne eivät siis muuta.
Keksinnöstä uutisoi ensimmäisenä tiedeuutissivusto Science Alert, ja tutkimus on julkaistu ACS Biomaterials Science & Engineering -lehdessä.
Lähteet:
Petra Sneck. Podetko hammaslääkärikammoa? Tutkijoiden uusi löytö saattaa säästää sinut hammaslääkäriltä. Iltalehti 25.4.2018.