Uutiset

KoronavirusHammaslääkäreillä vähiten vasta-aineita koronavirukselle

17.6.2022Heli Mikkola

Altistumista selvittänyt tutkimus tehtiin vuoden 2021 alussa kuivasylki- ja kuivasormenpääverinäytteistä. Altistus näkyi tuloksissa kohonneina virusvasta-aineina.

Joko sairastetun koronavirustaudin, rokotuksen tai altistumisen vuoksi 47,5 % sairaanhoitajista ja 47,7 % lääkäreistä oli seropositiivisia, kun taas hammaslääkäreistä vain 8,7 % oli altistunut virukselle. Matalimpia vasta-ainearvoja todettiin hammaslääkäreiden lisäksi hallinto- ja sosiaalityöntekijöillä.

– Vastoin odotuksiamme hammashoidon henkilökunnan koronatartunnat ja -altistumiset ovat olleet vähäisempiä kuin esimerkiksi sairaalalääkäreillä, vaikka hammashoidossa tehdään paljon aerosolia tuottavia toimenpiteitä lähietäisyydellä potilaasta, tutkija, HLT Laura Lahdentausta kertoo.

Näytteiden keräyshetkellä hammashoidon henkilökunta oli saanut myös vähiten koronavirusrokotteita, mikä näkyi vasta-ainearvoissa.

Kaikista korkeimmat vasta-ainearvot sekä veressä että syljessä oli niillä, jotka olivat sekä sairastaneet koronavirustaudin että saaneet rokotuksen. Matalimmat vasta-ainepitoisuudet olivat henkilöillä, jotka eivät olleet altistuneet virukselle eivätkä sairastaneet tautia eivätkä myöskään saaneet rokotusta.

Tutkimus osoittaa myös, että itse helposti otettavat kuivasylki- ja kuivasormenpääverinäytteet voisivat olla hyödyllisiä rokotevasteen seurannassa.

 

Uutta tietoa syljen käyttämisestä vasta-ainetutkimuksissa

Tutkimuksen tavoitteena oli myös tutkimusmenetelmien kehittäminen. Tutkimuksesta saadaankin tärkeää lisätietoa syljen käyttämisestä vasta-ainearvojen selvittämisessä.

– Tulosten perusteella kuivanäytteet paljastavat luotettavasti vasta-aineet virukselle, kertoo professori Pirkko Pussinen.

Kuivasylki- ja kuivasormenpääverinäytteiden etu on niiden helppo kerääminen. Kuivanäytteet voidaan ottaa kotona ilman laboratorio-olosuhteita. Näytteiden kerääminen on halpaa ja lisäksi sylkinäytteen otto on kajoamatonta.

– Tätä kuivanäytteisiin perustuvaa tutkimusmenetelmää voitaisiin tulevaisuudessa hyödyntää hyvin sekä rokotevasteen että rokotetarpeen seurantaan suurista potilasmääräistä.

Helsingin yliopiston ja Helsingin yliopistollisen sairaalan tutkimuksessa analysoitiin yli 1 200 sote-alan työntekijän koronavasta-ainetasoja. Näytteet kerättiin tammikuun ja maaliskuun välillä vuonna 2021. Tutkimuksen tulokset on julkaistu Medical Microbiology and Immunology -tiedelehdessä.

 

Lue myös
Etsitkö näitä?