Terveystalossa otettiin joulukuussa käyttöön suunterveyden ja yleislääketieteen potilastietojärjestelmien välille rakennettu yhteys ja määritellyt hoitoketjut, joiden mukaan lääkärin tulee ohjata asiakas suunterveyden ammattilaiselle.
Ensimmäiseksi käyttöön otetut hoitoketjut koskevat diabetes-, nivelrikko- ja refluksipotilaan sekä mahdollista hammasperäistä poskiontelontulehdusta sairastavan potilaan hoitoa. Näiden potilasryhmien kohdalla hammaslääkärin potilaalle personoimalla hoidolla ja seurannalla sekä tulehduksista vapaalla suulla on tunnistettu olevan merkittävä vaikutus. Vuoden 2021 aikana vastaavia hoitoketjuja määritetään lisää.
– Hammaslääkärin valistamana yhteydet kokonaisterveyteen eivät aina vakuuta potilasta, jos kukaan muu terveydenhuollon asiantuntija ei opasta samaan suuntaan, perustelee Terveystalon suunterveyden ylilääkäri, EHL, LL Tanja Ketola-Kinnula yhteistyömallin käyttöönottoa.
– Totutusti suun terveydenhuolto toimii perusterveydenhuollossa käytännössä täysin erillään, organisaatiosta riippumatta. Jos yhteistyömalleja lääkärien kanssa onkin, ne ovat yksittäisiä ja perustuvat lähinnä toimijoiden keskinäiseen tuttuuteen tai sattumaan.
Hoitoketjujen on tarkoitus oivalluttaa lääkäriä niistä tilanteista, joissa potilas hyötyy hammaslääkärin osallistumisesta potilaan hoitoon.
– Teknisin ratkaisuin lääkäriä muistutetaan lähetteen tekemisestä. Lähetepotilaita vastaanottavat hammaslääkärit ovat saaneet koulutuksen ja ohjeet huomioitavista kokonaisuuksista lähetepotilaita vastaanottaessa. Lisäksi järjestelmä edellyttää hammaslääkäriltä hoitopalautteen kirjoittamista.
Näin varmistetaan, että potilaan sairauden tai tilan aikaansaamat suusairauksien riskit tulevat varmuudella huomioiduiksi. Malli mahdollistaa lähettämisen myös toiseen suuntaan.
– Hammaslääkärien tekemiä lähetteitä onkin jo kertynyt määrällisesti enemmän. Molempiin suuntiin voidaan tehdä lähetteitä myös hoitoketjujen ulkopuolelta, eli missä tahansa tarpeessa.
– Anamneesissa oleva sairaus voi jäädä hammaslääkäriltäkin huomiotta, jollei se edellytä antibioottiprofylaksia tms. Hammaslääkärin hoitopalautteessa lähettänyt lääkäri saa tiedon hammaslääkärin tekemistä havainnoista. Syntyy uutta dialogia professioiden välille, toteaa Ketola-Kinnula.
Yhteistyömallin käynnistyttyä ajatuksena on, että positiiviset kokemukset, eli potilaiden saama hyöty ja työn merkityksellisyyden lisääntyminen, generoivat lisää lähettämistä.
– Tehdyt lähetteet saadaan raportille, ja näiden mittarien avulla toimintaa myös talotasoisesti seurataan ja johdetaan. Vähitellen opimme hoitamaan potilaita yhdessä ja sloganista ”suunterveys on osa kokonaisterveyttä” pääsemme konkretiaan. Tämä malli tuo suunterveyttä ja suun terveydenhuoltoa kokonaisuudessaan aivan uuteen merkitykseen, Ketola-Kinnula kiteyttää.