Hammaslääkäri

Lauantai 21.09.2019

Hammaslääkäriliitto esittää valinnanvapauslakiin useita muutoksia

Sote-uudistukseen liittyvän valinnanvapauslain tarkoituksena on lisätä asiakkaiden valinnanvapautta sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa. Samalla se muuttaisi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelyjä merkittävämmin kuin mikään lakimuutos vuosikymmeniin.
Hammaslääkäriliitto antoi lausuntonsa lakiluonnoksesta sosiaali- ja terveysministeriölle 17.3.

Liitto pitää valinnanvapauden laajentamista tärkeänä, mutta luonnosta vielä osin raakileena ja esitettyä mallia sekavana; ei ole lainkaan varmaa, että lakitekstien hyviä asiakkaan vaikutusmahdollisuuksia tukevia periaatteita on mahdollista viedä käytäntöön. Liiton mukaan esitys tuskin ratkaisee terveyden epätasaista jakaantumista. Suun terveydenhuollon kannalta valinnanvapauden lisääminen on kuitenkin tärkeää, koska palvelujen kysyntä julkisen ja yksityisen sektorin kesken ei ole tasapainossa, eikä väestöä pystytä tällä hetkellä palvelemaan niin hyvin kuin olisi mahdollista.

Onnistuakseen uudistus tarvitsee liiton mukaan alkuvaiheessa lisärahoitusta. Kustannussäästöt nyt voivat kostautua suurina kustannuksina tulevaisuudessa, jos tehdään vääriä valintoja.

Liitto pitää myös mahdollisena terveyden edistämisen keinoin kaventaa terveyseroja, jos toiminnan seurauksena elinympäristön terveellisyys kohenee.

Laajan lausuntokyselyn lähes kaikki kysymykset koskivat myös suun terveydenhuoltoa. Lisäksi kyselyssä oli mukana yksi suun terveydenhuoltoon kohdennettu kysymys: Onko laki tarkoituksenmukainen hammashoidon näkökulmasta?
Hammaslääkäriliitto keräsi lausuntoa varten palautetta jäseniltään, erityisesti em. kysymykseen.

– Olemme käyttäneet vastauksia lausuntoa laatiessamme ja kiitämme lämpimästi kaikkia asiaa kommentoineita, toteaa toiminnanjohtaja Matti Pöyry.
– Näkemyksiä pyydettiin myös valtuustolta, mutta linjauksista päätettiin liiton hallituksessa.

Uudistus tehdään viime kädessä arjen tasolla

Liitto kiinnitti lausunnossaan huomiota myös uudistuksen vaikutuksiin suun terveydenhuollon henkilöstön asemaan sekä nykyisellä julkisella että yksityisellä sektorilla.

– Koko sote-uudistusprosessin ajan Hammaslääkäriliiton yksi pääviesti on ollut se, että haluamme varmistaa erilaisten työpaikkojen säilymisen suun terveydenhuollossa, Pöyry painottaa.
– Tällöin myös valinnanvapaus toteutuu parhaiten.

Jos kuntien suun terveydenhuollon käyttäjistä merkittävä osa siirtyy hoitoon muualle kuin maakuntien omistamiin yhtiöihin, voi se vaikuttaa myös hammaslääkärien työsuhteiden jatkuvuuteen. Toisaalta esitetty valinnanvapausmalli voi kiihdyttää yksityispuolen markkinoiden keskittymistä yrityskauppojen myötä, mikä muuttaisi hammaslääkäripalvelujen markkinarakennetta. Tämän vuoksi valinnanvapausmallia pitää vielä muuttaa.

Nämä tulevaisuuteen liittyvät epävarmuustekijät saattavat muutosvaiheessa aikaistaa hammaslääkärien eläkkeelle siirtymistä, liitto arvioi.

Hammaslääkärien asema on liiton mukaan heikentynyt ketjuuntumiskehityksen myötä; on esiintynyt sopimussuhteisiin ja hinnoitteluun liittyviä ongelmia, ja kliiniseen autonomiaan on toisinaan pyritty vaikuttamaan ohjeistuksin, jotka vähentävät hammaslääkärin mahdollisuutta omaan hammaslääketieteelliseen arvioon.

Hammaslääkäriliitto muistuttaa, että sote-uudistus tehdään viime kädessä arjen tasolla: asiakkaiden ja henkilöstön kohtaamisissa. Työterveyslaitoksen laajat työhyvinvointitutkimukset jatkoselvityksineen osoittavat, että hammaslääkärien työn tuottavuus on vahvasti yhteydessä heidän kokemaansa työn imuun, joka puolestaan nousee työn hallinnan ja mielekkyyden kokemisesta.

Jos hammaslääkärit menettävät nämä työn voimavaratekijät, on seurauksena paitsi uupumusoireilua myös kyynistymistä, joka voi pahimmillaan heikentää työn laatua. Asiakkaan näkökulmastakin on siis merkitystä sillä kuinka häntä palvelevat terveydenhuollon (ja sosiaalihuollon) ammattilaiset voivat työssään, liitto varoittaa.

Hammaslääkäriliiton huomioita valinnanvapauslaista

  • On tärkeää, että suoran valinnan palvelun tuottajat, pienet ja isot, voidaan asettaa ns. samalle viivalle. Yhtiöittäminen on siihen yksi keino. Esitetty valinnanvapausmalli yhtiöittämisvelvoitteineen tuo kuitenkin myös riskejä. Säädöksin tulee varmistaa, että jatkossakin maakunnilla säilyy vahva rooli palvelutuotannossa myös suoran valinnan palvelujen osalta. Esityksen 40 §:n perusteluissa todetaan, että maakunnan omistusosuutta ei säädellä, mikä voi tarkoittaa myyntiä kokonaan yhdelle toimijalle.
  • On hyvä, että suunhoidon yksikkö valitaan erikseen. Prosessien ja palveluketjujen toimivuuden kannalta on tärkeää, että suunhoidon yksikköjä ei tarvitse eikä pidä eriyttää omiin yhtiöihin. Jos yhtiöittämisvelvoite säilyy, tulee säädösteksteissä todeta, että suun hoidon yksiköt voivat myös toimia osana sote-keskuksia.
  • Asiakkaiden listautumista ei tule toteuttaa ns. pakkolistautumisena, vaan ennemminkin sen mukaan, minne asiakas hakeutuu hoitoon.
  • Korvausjärjestelmä maksu- ja asiakasseteleineen on muokattava sellaiseksi, että myös pienet hammaslääkäriasemat voivat pysyä mukana palvelutuotannossa.
  • Kapitaatiokorvaus on ongelmallinen erityisesti suun terveydenhuollossa, jossa tarvitaan suoritekorvauksia selvästi esitettyä laajemmin, koska 95 % hoidosta on perusterveydenhuoltoa (terveyskeskus- ja yksityisvastaanotot). Muusta terveydenhuollosta poiketen toimenpiteet tehdään nimenomaan perusterveydenhuollossa eikä potilaita juurikaan lähetetä erikoissairaanhoitoon.
  • Alle 18-vuotiaiden hoidon ei tule kuulua suoran valinnan palvelujen piiriin.
  • Liikelaitoksilla tulee olla vahva rooli erikoishammaslääkäritasoisten hoitojen koordinoinnissa. Näin on mahdollista vihdoinkin kehittää palveluja väestön kasvavan hoidon tarpeen edellyttämällä tavalla.
  • Terveyserojen kasvusta, palvelujen yhteensovittamisesta, terveyden edistämistoimien onnistumisesta ja heikommassa asemassa olevien mahdollisuuksista selvitä uudessa osin pirstaloituvassa järjestelmässä on suuri huoli.

Liiton koko lausunto on luettavissa Hammaslääkäriliiton kotisivuilla.