Hammaslääkäri

Lauantai 21.09.2019

Hammaslääkäriliitto tuo suunterveyden vaalikeskusteluihin

Tulevat eduskuntavaalit ja niihin liittyvä vaalityö ovat hyvä tilaisuus nostaa suunterveyteen ja suun terveydenhuoltopalveluihin liittyviä teemoja julkiseen keskusteluun.

eduskunta_budjetti_2019.jpg

Kuva: Hanne Salonen / Eduskunnan kuvapalvelu

– Olisi hyvin tärkeää, että suunterveys ja suun terveydenhuollon palvelut nousisivat vaalikeskusteluihin niin alueellisesti kuin valtakunnan tasolla, korostaa Hammaslääkäriliiton varatoiminnanjohtaja Anja Eerola.

– Sekä väestön terveyden ja hyvinvoinnin että hammaslääkärien ammattikunnan kannalta on välttämätöntä kytkeä suun terveydenhuollon palvelut tiiviisti osaksi muita sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Keskeistä on saada rakennettua järjestelmä, joka takaa koko väestölle kohtuuhintaiset suun terveydenhuoltopalvelut, toteaa Eerola viitaten tuleviin sote-järjestelyihin.

Vaalityön tavoitteena on lisätä ehdokkaiden, tulevien päättäjien, tietoisuutta suun terveydenhuollosta. Hammaslääkäriliiton vaalitavoitteiden pääviesti on, että suunterveyteen kannattaa panostaa.

– Meidän tehtävämme oman alamme asiantuntijoina on nostaa epäkohtia esiin, jotta päätöksenteko perustuu oikeaan tietoon.
Vaalityö on myös hyvä mahdollisuus lisätä liiton näkyvyyttä niin väestön, päättäjien kuin liiton omien jäsentenkin piirissä.

– Jäsenille emme toki halua pelkästään näkyä, vaan jäsenten toivotaan myös aktiivisesti osallistuvan vaalityöhön, ehdokkaita voi kontaktoida kuka tahansa, kannustaa Eerola.

Vaikuttamistyö on kestävyyslaji

Edunvalvonnan vaikuttamistyö on pitkäjänteistä ja sinnikkyyttä vaativaa. Hammaslääkäriliitto tekee sitä monin eri tavoin ja eri yhteyksissä, ja nyt katseet ovat eduskuntavaaleissa.

– Eduskuntavaalien tuloksen pohjalta muodostettavan hallituksen ohjelma ohjaa yleensä hyvin tiukasti vaalikauden toimintaa, Eerola perustelee.

Jo vuoden 2011 eduskuntavaalien alla Hammaslääkäriliitto näki vaarana, että suun terveydenhuolto ja hammas- ja suu-sairauksista kärsivien potilaiden tarpeet unohtuvat kuntarakennetta ja terveydenhuollon rakennetta ja rahoitusta uudistettaessa.

Liiton tavoitteena oli saada vaalien jälkeen muodostettavan hallituksen hallitusohjelmaan kirjaus suun terveydenhuollon erityisasemasta ja erillisestä kehittämisohjelmasta, ja hallitusohjelmaan saatiinkin hammashuollon palvelujen kehittämistä koskeva kirjaus.

Vuoden 2015 eduskuntavaalien alla suun terveydenhuolto oli jälleen uhattuna. Suomi oli pitkittyneessä taantumassa, vienti kärsi huonosta kilpailukyvystä ja julkista taloutta parjattiin paisuneeksi; kestävyysvajeen selätys oli tulevan hallituksen tehtävälistan kärjessä.

Hammaslääkäriliitossa suurta huolta herätti, että suun terveydenhuolto oli taas nostettu esille yhtenä leikkauskohteena. Muutama ehdokas esitti vaaliohjelmassaankin suun terveydenhuollon palvelujen karsimista.

Vaalityötä tehtiin aktiivisesti sekä keskus- että paikallistasolla – niin liiton paikallisosastot kuin yksittäiset jäsenetkin kantoivat kortensa kekoon. Päätavoitteena oli suun terveydenhuollon aseman turvaaminen ja vahvistaminen osana uudistuvaa sote-kokonaisuutta.

Kärkiteemoina liitto painotti, että hyvä suunterveys on osa yleisterveyttä ja että julkiset ja yksityiset suun terveydenhuollon palvelut ovat tärkeä osa sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuutta.

Vaikka maan talousvaikeudet merkitsivät säästöjä monilla yhteiskunnan osa-alueilla, vältyttiin pahimmilta suun terveydenhuollon näivetysskenaarioilta.

– Kokemukseni on, että yleinen ymmärrys suunterveyden merkityksestä ihmisten hyvinvoinnille on lisääntynyt ja suunterveyteen liittyvät asiat ovat aiempaa enemmän myös mediassa esillä, Eerola arvioi vaikuttamistyön tuloksia.

Vaikka työn tuloksia onkin nähtävissä, riittää tehtävää edelleen – erityisesti nyt, kun uutta sote-järjestelmää rakennetaan.

Kättä pidempää vaalityön tueksi

Hammaslääkäriliiton vaalitavoitteiden pääviesti on, että suunterveyteen kannattaa panostaa. Suun sairaudet heikentävät elämänlaatua ja käyvät kalliiksi. Siksi suu- ja hammassairauksien ehkäisyyn, hoitamiseen ja hoitojärjestelyihin tulee panostaa aiempaa selvästi enemmän.

– Tällä kertaa olemme koonneet melko laajan tavoiteluettelon, josta esimerkiksi paikallisosastot ja -seurat voivat valita asioita ja tavoitteita alueellisen vaikuttamistoimintansa pohjaksi. Eri puolueille olemme jo toimittaneet tätä laajaa kokonaisuutta ajatuksella, että ne voivat löytää siitä omiin ohjelmiinsa sopivia osia helpommin, kuin jos tavoitteita olisi vain muutamia, Eerola perustelee.

Tavoitteet kootaan vielä neljään ”teemakoriin”, joissa kutakin teemaa taustoitetaan vähän tarkemmin. Teemat ovat:

  • Syrjäytyminen
  • Ikäihmiset / muiden hoivan varassa olevat
  • Palvelut
  • Henkilöstö


– Korit kootaan yhdessä kunkin osa-alueen asiantuntijoiden kanssa, jotta tieto on varmasti oikeaa ja ajantasaista. Tavoitteet tullaan julkaisemaan myös ruotsiksi. Liiton vaalityössä ei trollata, vaan tuodaan esiin faktoja, painottaa liiton viestinnän asiantuntija Anu Tilander.

Vaalityötä on tarpeen tehdä sekä valtakunnallisesti että alueellisesti.

– Olemme lähettäneet paikallisosastoillemme ennakkoinfoa ja kannustamme osastoja muun muassa järjestämään vaalipaneeleja. Lisää kättä pidempää tulee tammikuussa, kertoo järjestöpäällikkö Ira Peurakoski ja toivoo kaikkien jäsenten seuraavan liiton viestintää eri kanavissa.

– Toivomme, että jäsenemme lähtevät mukaan tekemään vaalityötä nostamalla suun terveydenhuollon asioita esille. Paikallisesti kannattaa olla yhteydessä oman alueen ehdokkaisiin. Myös mielipidekirjoitukset oman alueen lehdissä ovat hyvä keino tuoda esiin suun terveydenhuollon kysymyksiä, kannustaa Peurakoski.

Lue tästä Hammaslääkäriliiton vaalitavoitteet.

Eduskuntavaalien tärkeät päivät

  • ehdokasasettelun vahvistaminen: 14.3.2019
  • ennakkoäänestys kotimaassa: 3.–9.4.2019
  • ennakkoäänestys ulkomailla: 3.–6.4.2019
  • vaalipäivä: 14.4.2019
  • tulosten vahvistaminen: 17.4.2019