Helsingissä asuva hammaslääkäri Anna Iivari on tänä keväänä hoitanut pirkanmaalaisten potilaiden hampaita kotoaan käsin. Apuoikojana Tampereen kaupungin erikoishammashoidon yksikössä toimiva Iivari toivoo, että etätyö jäisi pysyväksi käytännöksi myös korona-ajan jälkeen.
– Kaikkeen potilastyöhön etäyhteys ei tietenkään sovellu, eikä sillä voi korvata kaikkia kliinisiä käyntejä toimenpidevaltaisella alalla. Diagnosointi ei esimerkiksi onnistu etänä ollenkaan.
Vuorovaikutus potilaan kanssa on Iivarin kokemuksen mukaan sujunut etäyhteydellä hyvin ja ollut molemmille osapuolille luontevaa.
– Potilaat ovat ottaneet uuden toimintatavan hyvin vastaan. Moni on ollut tyytyväinen erityisesti etäkäynnin tuomasta ajansäästöstä.
Käytännössä etävastaanotto on toiminut niin, että hammaslääkäri on soittanut tai lähettänyt potilaalle tekstiviestin ja pyytänyt ottamaan tarvittaessa yhteyttä tekstiviestillä, soittamalla tai WhatsAppin kautta. Asiasta riippuen potilaita on pyydetty lähettämään kännykkäkameralla ottamiaan kuvia esimerkiksi purennan tilanteesta tai oikomiskojeista.
Tietojen ja kuvien perusteella on tehty hoidontarpeen arvioita ja kartoitettu potilaan tilannetta. Neuvontaan ja opastukseen etäyhteys toimii myös hyvin.
– Potilas ja vanhemmat ovat näin saaneet nopeasti yhteyden hammaslääkäriin ja itselleen mielenrauhan, kertoo Iivari.
Etävastaanottotoimintaan tarvitaan johdolta selkeät linjaukset ja ohjeet.
– Niitä on meille kiitettävästi tullutkin. Lisäksi tietoturvaan ja -suojaan liittyvien asioiden tulee tietysti olla kunnossa, samoin teknisten laitteiden ja tietoliikenneyhteyksien.
Etänä hoidettuja potilaita on ollut noin sata.
Monenlaisia mahdollisuuksia
Tampereen kaupungin oikomishoidossa etävastaanottotoiminta käynnistettiin nopeasti koronatilanteen alettua.
– Näyttää siltä, että oikomishoidossa osa kontrollikäynneistä voitaisiin korvata etävastaanottojen avulla. Kyse on paljolti siitä, että opimme ja omaksumme uudenlaisen työtavan ja saamme kokemusta siitä, mihin tilanteisiin se parhaiten sopii, sanoo oikomishoidon apulaisylihammaslääkäri Nina Piililä Tampereen suun terveydenhuollosta.
Järkevällä potilaiden etävastaanoton ja hoitolakäyntien vuorottelulla on Piililän mukaan mahdollista tehostaa myös tilankäyttöä.
Erityisesti oikomishoidossa olevien lasten vanhemmat ovat olleet tyytyväisiä, kun lyhyitä kontrollikäyntejä varten ei ole erikseen tarvinnut lähteä vastaanotolle.
– Etäyhteyksiä on hyödynnetty onnistuneesti myös erikoistuvien täydennyskoulutukseen liittyvien potilastapausten käsittelyssä. Kaikki ovat osallistuneet kokouksiin videoneuvotteluyhteydellä, jonka välityksellä potilastapaukset ja hoitosuunnitelmat on käyty läpi, Piililä kertoo.
Henkilöstön koulutukset ja kokoukset sekä esimiesten palaverit ovat nekin toimineet hyvin etäyhteydellä. Työntekijän kannalta kyse on samalla isosta ajansäästöstä, kun matka-ajat jäävät pois.
Kymmenen ammattilaisen pilottiryhmä
Etäpalveluiden kehittämiseen on lähdetty myös Vantaan suun terveydenhuollossa. Epidemian takia videovastaanottopalvelu otettiin käyttöön nopeutetulla aikataululla.
– Hammashoidon etäpalveluille näyttää olevan kysyntää. Asiakkailla ja ammattilaisilla on ollut kiinnostusta ja valmiuksia ottaa uudenlaisia palveluita nopeasti käyttöön, kertoo Vantaan suun terveydenhuollon liikelaitoksen kehittämispäällikkö Anu Ramberg.
Videovastaanottotiimissä on käynnistysvaiheessa ollut mukana 10 ammattilaisen ryhmä hammaslääkäreitä, oikomishoidon erikoishammaslääkäreitä, suuhygienistejä ja hammashoitaja.
– Pilottiryhmään valikoitui etävastaanottotoiminnasta kiinnostuneita työntekijöitä. Käynnistystä edesauttoi Apotin valmis koulutusmateriaali, jonka lisäksi räätälöimme omaa opastusta.
Koronaepidemian aikana etäpalveluilla on erityisesti pyritty ehkäisemään taudin leviämistä ja tarjoamaan suunsairauksien ennaltaehkäisevää, helposti saavutettavaa ja nopeaa palvelua.
Pandemia on lisännyt myös neuvontapalvelun tarvetta. Siihen vastattiin myös ottamalla keväällä käyttöön perinteinen neuvontapuhelin, jossa kaksi hammaslääkäriä ja suuhygienisti ovat vastanneet kysymyksiin.
Tekniikkaa ja uusia toimintatapoja
Etäpalveluissa kyse ei ole vain tekniikasta, vaan isommasta toimintatapojen ja perinteisen ajattelutavan muutoksesta.
– Videovastaanotto on tullut jäädäkseen suun terveydenhuollon palveluvalikoimaan, Ramberg sanoo.
Nyt Vantaalla kartoitetaan niitä tilanteita ja asiakasryhmiä, joille digitaaliset etäpalvelut tuovat lisäarvoa. Teknologia toimii mahdollistajana, mutta etäpalvelujen varsinaiset hyödyt syntyvät toiminnan uudistamisen kautta sekä siitä, että niitä käytetään joustavasti täydentämään perinteisiä fyysisiä vastaanottopalveluita.
Kiireetöntä palvelua on pystytty tätä kautta tarjoamaan matalalla kynnyksellä.
– Ajan on saanut nopeasti ja joustavasti hammaslääkärille sekä suuhygienistille, jopa samalle päivälle tai muutaman päivän päähän.
Videovastaanottoja on pystytty tekemään joustavasti eri toimipisteissä, kun toiminta ei ole tiloihin sidottu, ja tätä kautta henkilökunnan liikkuminen minimoituu.
Potilaan kannalta merkittävää on ajansäästö, kun vastaanotolle ei tarvitse erikseen lähteä. Pienten lasten tarkastuksissa on ollut ilahduttavaa huomata, että verkkoyhteyden välityksellä molemmat vanhemmat on ollut mahdollista saada paremmin mukaan lapsen käynnille.
– Verkkoyhteydellä tavoitetaan jatkossa toivottavasti helpommin myös ne potilaat, joilla on hammashoitopelkoa tai muuten korkea kynnys tulla vastaanotolle.
– Potilaat pitää kuitenkin ensin saada vakuuttuneiksi siitä, että hoitoon liittyvä asia voidaan hoitaa myös tätä kautta vaikuttavasti ja hyvin. Etäpalveluihin liittyvään potilasviestintään ja markkinointiin kannattaakin panostaa.
Moni potilas myös jatkaa etähoidossa
Videoyhteyden välityksellä on hoidettu kaikenikäisiä potilaita. Käyttäjissä on ollut yhtä paljon miehiä ja naisia, myös ikäihmiset ovat löytäneet palvelun.
Tähän mennessä toteutuneista videovastaanotoista noin neljäsosassa käyntisyy on ollut suuhygienistin tekemä 1-vuotiaan tarkastus. Neljäsosassa syy on ollut omahoidon ohjaus ja neuvontakäynti, reilussa neljänneksessä oikomishoidon ohjaus-käynti sekä vähän alle neljänneksessä jokin muu syy.
Videovastaanottoa on Rambergin mukaan tarjottu myös suun terveydentilan hoidontarpeen arviointiin ja neuvontaan ensimmäistä lasta odottaville perheille sekä oikomishoitoihin liittyvään neuvontaan ja keskeneräisiin hoitoihin liittyviin asioihin. Lisäksi keskeinen tarjottava palvelu on suunterveydentilaan liittyvään neuvonta, joka käsittää omahoidon ohjauksen ja terveyden edistämisen.
Noin 40 prosentille videovastaanottopotilaista on tarjottu myös seuraavaa käyntiä etänä. Alle 30 prosentille seuraava käyntiaika varattiin hammashoitolaan.
Videovastaanottoaika varataan potilaalle joko hammashoidon ajanvarauksen kautta, tai varauksen tekee potilasta hoitava suun terveydenhuollon ammattilainen.
– Teknisesti asiakas tulee videovastaanotolle Apotin sähköisen asiakasportaalin Maisan kautta vahvalla tunnistautumisella. Asiakas avaa videoyhteyden tietokoneelta, tabletilta tai älypuhelimelta, jossa on kamera ja mikrofoni.
Käytännön kokemukset sekä pilotin aikainen seuranta ja palaute niin asiakkailta kuin henkilöstöltä lisäävät Rambergin mukaan ymmärrystä siitä, mihin tilanteisiin videovastaanotot parhaiten soveltuvat.
– Palautetta kerätään yhteistyön toimivuudesta, mutta myös tekniikasta. Sujuva videoyhteys sekä hyvä kuvan ja äänen laatu edesauttavat miellyttävän kokemuksen muodostumisessa ja lisäävät potilaan halukkuutta varata myös seuraava aika videovastaanotolle.
Etäpalvelut ovat tulleet jäädäkseen
– Etäpalvelut on löydetty varsin hyvin, ja vantaalaiset ovat hyödyntäneet niitä jo suhteellisen paljon.
Ennen pandemiaa käyttöön otettuja digitaalisia etäpalveluita on edelleen jatkettu. Yksi esimerkki on KlinikPro-digitaalinen hoidontarpeen arviointisovellus, joka seuloo yhteydenottoja ammattilaisten apuna tekoälyn avulla. Lisäksi Apotin Maisa-asiakasportaalista löytyy sähköinen oirearvio, jota suun terveydenhuollossa on testattu pilottina tämän vuoden ajan.
Uusia tapoja tarjota joustavasti monimuotoisia palveluja kartoitetaan edelleen.
– Olemme aloittamassa terveyden edistämiseen liittyvän uuden ryhmävideovastaanoton pilotointia. Lisäksi selvitetään mahdollisuutta ja tarvetta videoyhteydellä tapahtuvaan konsultointiin ammattilaisten välillä.
Etäpalvelut tulevat Rambergin mukaan jäämään vahvasti perinteisten vastaanottopalvelujen rinnalle.
Etähymy-palvelu vie opit ikäihmisten kotiin
Helsingin kaupungin kokeilussa kotihoidon asukkaita ohjataan ja motivoidaan etäyhteydellä suun hyvään itsehoitoon.
– Suunterveyttä tuetaan asiakkaiden omassa kotiympäristössä. Käytännössä ryhmän vetäjä ottaa kotihoidon asiakkaisiin verkon välityksellä kuva- ja ääniyhteyden. Suunterveyttä edistetään pienryhmissä, joihin osallistuu vetäjän lisäksi keskimäärin kolmesta viiteen
kotihoidon asiakasta, kertovat johtava ylihoitaja Riitta Saarela, ylihoitaja Leena Apell ja terveydenedistäjä Marianne Uusi-Autti Helsingin suun terveydenhuollosta.
Etähymy-ryhmät ovat tavanneet verkossa kaksi kertaa viikossa, ja tapaamiset ovat kestäneet noin 20 minuuttia. Lisäksi kokeilujakson alussa ja lopussa on järjestetty kahdenkeskiset etätapaamiset ohjaajan ja kunkin ryhmäläisen kanssa.
Tapaamisten teemoina ovat olleet esimerkiksi harjaustekniikka, suunterveyden vaikutus kokonaisterveyteen, kuivan suun hoito ja ravitsemuksen vaikutus suunterveyteen. Teemaan on usein virittäydytty tapaamisten alussa katsomalla video, jonka sisältöä on sen jälkeen käsitelty yhdessä.
– Tavoitteena on, että ryhmäläisten suunterveys paranee ja koettu hyvinvointi lisääntyy. Tarkoituksena on sekä jakaa tietoa että luoda tapaamisesta mukava yhdessäolon hetki, Saarela sanoo.
Vuorovaikutus ja vertaistuki ovat olleet keskeinen osa etätapaamisia.
Kokeilu on Helsingin kaupungin kotihoidon, suun terveydenhuollon ja Palvelukeskus Helsingin yhteinen pilotti.
– Tämä on hyvä esimerkki siitä, miten uudenlaisia digitaalisia palveluja voidaan kehittää myös ikääntyneiden parissa, korostaa johtava ylihoitaja Riitta Saarela.
Vuoden 2020 alussa alkanut Etähymy-pilotti päättyi maaliskuun lopussa.