Hammaslääkäri

Torstai 29.07.2021

Hammaslääkärit saivat oikeuden pistää koronarokotteita

– Laajaa koulutusta ei tarvita, vaan koronarokotustaitoja voidaan opettaa esimerkiksi paikallisena koulutuksena. Lisäksi voidaan hyödyntää THL:n sivuilla olevia video- ja kuvallisia ohjeita siitä, miten rokote annetaan intramuskulaarisesti olkavarteen, toteaa STM:n lääkintöneuvos Merja Auero.

istock-rokotus.jpg

(Kuva: iStockphoto)

Hammaslääkärit ja hammaslääketieteen opiskelijat ovat saaneet oikeuden antaa koronarokotuksia. Uusi rokotusoikeus on osa hallituksen 16.4.2021 antamaa rokotusjärjestystä täsmentävää asetusmuutosta. Hammaslääkärien ja muiden sote-ammattilaisten nykyistä rokotusjärjestystä asetusmuutos ei nopeuta.

Koronarokotuksen voi antaa pistoksena hammaslääkäri, joka on saanut rokotuskoulutuksen. Lisäksi rokotuksen voi antaa 4. vuoden opinnot suorittanut hammaslääketieteen opiskelija, joka on saanut rokotuskoulutuksen ja toimii ammattihenkilön johdon ja valvonnan alaisena. Hammaslääkärien rokotusoikeus on voimassa toistaiseksi.

Aiemmin rokotuksen on saanut antaa vain lääkäri tai rokotuskoulutuksen saanut sairaanhoitaja, terveydenhoitaja tai kätilö.

Liitto kannatti hammaslääkärien rokotusoikeutta

Hammaslääkäriliitto on kannattanut rokotusoikeuden laajentamista hammaslääkäreihin ja hammaslääketieteen opiskelijoihin.
Hammaslääkäreillä on koulutuksen ja osaamisen puolesta erinomaiset valmiudet rokotteiden antamiseen.

– Ammattikuntana haluamme tarjota myös tätä valmiutta potilaiden ja yhteiskunnan hyväksi, jotta koronakriisistä päästään ulos mahdollisimman tehokkaasti ja sujuvasti, painottaa Hammaslääkäriliiton toiminnanjohtaja Henna Virtomaa.  

Samalla voimme vahvistaa ymmärrystä, että suun terveydenhuolto on osa terveydenhuollon kokonaisuutta.

– Olemme matkalla kohti sote-uudistusta, jossa kaikilla terveydenhuollon ammattilaisilla on entistä napakammin oltava käsitys siitä, että suun terveydenhuolto ei ole muista erillinen. Siksi myös oikeuksien ja velvollisuuksien tulee olla samat. Korona ei tule olemaan viimeinen pandemia, joten nyt on oikea aika laittaa prosessit ja pykälät kuntoon tulevien terveyskriisien varalle.  


Vastaanotto ei olisi paras rokotuspaikka

Rokottamiseen tarvittavan koulutuksen sisältöä ei ole määritelty lainsäädännössä. Millaista koulutusta hammaslääkärit tarvitsevat?

– Hammaslääkäreillä on hyvät tiedot mm. farmakologiasta, aseptiikasta ja ensiaputilanteista, kuten anafylaktisen reaktion hoidosta. Lisäksi he hallitsevat suun alueen injektioiden antamisen. Laajaa koulutusta ei siis tarvita, vaan koronarokotustaitoja voidaan opettaa esimerkiksi paikallisena koulutuksena. Lisäksi voidaan hyödyntää THL:n sivuilla olevia video- ja kuvallisia ohjeita siitä, miten rokote annetaan intramuskulaarisesti olkavarteen, toteaa STM:n lääkintöneuvos Merja Auero.

Aueron mukaan toimintamalli, jossa rokote annettaisiin vastaanoton yhteydessä, ei todennäköisesti olisi ainakaan pääsääntöisesti paras mahdollinen. Vastaan tulevat sekä aika että muun muassa rokotteiden säilyttäminen.

– Kuntien tulee varata rokotustyöhön riittävä henkilöstöresurssi huomioiden käytettävissä oleva rokotteiden määrä. Tarvittaessa myös yksityishammaslääkärien työpanosta voidaan uuden asetuksen myötä tässä hyödyntää, Auero sanoo.

Voisivatko kunnat palkata hammaslääketieteen opiskelijoita kesätöihin antamaan koronarokotuksia?

– Kyllä voisivat. Tällöin opiskelijalla tulee olla vähintään neljän ensimmäisen opintovuoden opinnot suoritettuina. Työnantajalla on velvollisuus arvioida opiskelijan valmiudet työhön, ja ohjaaja tulee nimetä kirjallisesti. Toivottavaa toki on, että opiskelijat pääsisivät mieluiten tekemään oman alansa töitä.

Liitto on vaatinut hammaslääkärien rokottamista

Hammaslääkäriliitto on toistuvasti vaatinut hammaslääkärien ja koko suun terveydenhuollon henkilöstön nopeutettua rokottamista, jotta voidaan turvata väestön tarvitsemat hoidot sekä potilas- ja työturvallisuus. Samalla hillitään kasvavaa suunterveyden hoitovelkaa, jonka määrä on jo nyt kestämättömän suuri.

– Jos suun terveydenhuollon palvelut eivät toimi, potilaan hoitoketju voi katketa myös moniin muihin hoitoihin, kuten tekonivelleikkauksiin tai syöpähoitoihin. Lisäksi rokotusjärjestyksessä pitää huomioida työn luonteesta johtuvat riskit, koska suun terveydenhuollossa hoitotoimenpiteet tehdään lähellä potilaan kasvoja ja jatkuvassa aerosolialtistuksessa, sanoo Hammaslääkäriliiton toiminnanjohtaja Henna Virtomaa.  

Lisäksi terveydenhuoltojärjestelmän kantokykyä tulee liiton mukaan tarkastella kokonaisuutena huomioiden myös yksityissektorin merkittävä rooli.

Liitto on myös painottanut, että suun terveydenhuollon edustaja pitää jatkossa saada mukaan Kansalliseen rokotusasiantuntijaryhmään (KRAR), joka toimii asiantuntijana rokotusjärjestyksen linjaamisessa.

--

Uutista on päivitetty 29.4. klo 10.29. Lisätty mukaan sitaattiin lause, että laajaa koulutusta ei tarvita.