Hammaslääkäri

Lauantai 21.09.2019

Hoitamattomat hampaat vievät nuoria teho-osastolle ja syrjäytymään

Kasvava joukko nuoria aikuisia päätyy sairaalahoitoon hammasperäisen tulehduksen vuoksi.

Turun yliopistollisen keskussairaalan (Tyks) päivystykseen saattaa yhdessä viikossa tulla useita nuoria potilaita, jotka tarvitsevat kiireellistä tehohoitoa. Asiasta kertoo Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri tiedotteessaan (4.4.2017).

Tiedotteessa Tyksin suu- ja leukakirurgi, vastuualuejohtaja Tero Soukka ja korvalääkäri, osastonylilääkäri sekä pään ja kaulan kirurgitiimin vetäjä Ilpo Kinnunen ilmaisevat huolensa nuorten potilaiden määrän kasvusta. Usein tilanteet ovat erittäin vakavia, kun nuori lopulta päätyy Tyksin päivystykseen.

Sairaanhoitopiirin tilastojen mukaan vakavat hammasperäiset tulehdukset ovat lisääntyneet viimeisen kymmenen vuoden aikana. Osastohoitoa vaativia vakavia infektioita oli viime vuonna noin 70, ja käytännössä Tyksissä on hammasperäiseen tulehdukseen osastohoitoa saavia koko ajan. Helmikuussa 2017 Tyksiin tuli peräkkäisinä päivinä neljä nuorta potilasta, jotka vietiin leikkauksen jälkeen tehohoitoon.

Viivyttely hammashoitoon hakeutumisessa tai yleisterveydenhuollon päivystyksessä jonottaminen voivat olla kohtalokkaita. Paikallinen hammastulehdus voi nopeastikin levitä kaulan alueelle ja ilmateitä ahtauttava turvotus uhata henkeä.

Ensimmäiseksi on poistettava tulehduspesäke, tulehtunut hammas tai hampaat, mutta potilaan pelastaminen jatkuu usein laajemmalla kaulan tai rintakehän alueen leikkauksella. Leikkauksen jälkeen saatetaan tarvita kahdenkin viikon ajan vaativinta tehohoitoa.

Huonot hampaat syrjäytymisriski

Suuri leikkaus ja sitä seuraava hoito syövät paljon resursseja ja ovat raskaita potilaalle.

– Tulehtunut hammas pitäisi hoitaa heti tehokkaasti, mikä tarkoittaa juurihoitoa, hampaan poistoa ja märkäpesäkkeen avausta. Hammasperäisiä infektioita ei pidä hoitaa pelkällä antibiootilla. Tavoitteena on välttää turhia antibioottikuureja, jotka voivat vain pitkittää potilaan ongelmaa, Käypä hoito -työryhmään Hammasperäiset äkilliset infektiot ja mikrobilääkkeet kuuluva Soukka sanoo.

Riskiryhmien tunnistaminen olisi ensiaskel tilanteen parantamiseen. Soukka ja Kinnunen näkevät syrjäytyneet nuoret ryhmäksi, joka ei hakeudu ajoissa hoitoon. Kun kouluterveydenhuolto loppuu, nuori putoaa tyhjän päälle. Uusi riskiryhmä ovat ikäihmiset, joista yhä useammalla on omia hampaita jäljellä. Tällöin jokin sairaus, esimerkiksi dementia, voi romahduttaa hampaiden kunnon. Hoitoon hakeutumista estää tunnetusti myös hammaslääkäripelko.

Myös Tampereen yliopiston sosiaali- ja terveyspolitiikan professori Juho Saari on kiinnittänyt huomiota suomalaisten nuorten ja etenkin nuorten miesten hampaiden kuntoon. Huonot hampaat alkavat olla jo merkittävä syrjäytymisriski etenkin nuorilla miehillä, sanoo Saari Keski-Uusimaa-lehdessä (28.3.2017). Noin joka viides nuori jättää hänen mukaansa hammastarkastukset kokonaan väliin, ja huonot hampaat haittaavat parisuhteen ja työsuhteen muodostumista.

Saari vetää pääministeri Juha Sipilän asettamaa eriarvoisuutta käsittelevää työryhmää (ks. työryhmän asettamispäätös). Työryhmän tehtävänä on hakea uusia toimintatapoja ja keinoja pitkään jatkuneen yhteiskunnallisen eriytymisen pysäyttämiseksi.