Yhä isompi osa (n. 11 %) lääkkeistä on tänä päivänä biologisia lääkkeitä. Samalla joka toinen maailman 20 kalleimmasta lääkeaineesta on biologinen.
– Iso osa lääkekustannuksista menee biologisiin lääkkeisiin. Ne ovat kuitenkin suuri apu monelle vakavasti sairaalle ja mahdollistavat monen lapsi- ja aikuispotilaan normaalin elämän, toteaa sairaala-apteekkari, FaT Jouni Ahonen.
– Noin 350 biologisella lääkkeellä on hoidettu jo yli 400 miljoonaa ihmistä maailmassa.
Biologisiin lääkkeisiin kuuluvat muun muassa rokotteet, verivalmisteet, allergeenit, polysakkaridit, vasta-ainepohjaiset välittäjäaineet ja yhdistelmä-DNA-tekniikalla tuotetut valmisteet, kuten esimerkiksi insuliinit. Näillä lääkkeillä hoidetaan muun muassa diabetesta korvaamalla insuliinintuotantoa, syöpiä, vakavia iho- ja nivelsairauksia, astmaa, MS-tautia ja tulehduksellisia suolistosairauksia.
Biologisia lääkkeitä tuotetaan elävissä soluissa, kuten bakteereissa ja hiirissä. Lääkkeet ovat valkuaisaineita ja vasta-aineita, joita elimistö itsekin tuottaa.
– Biologinen lääke ei ole aivan täsmälääke, mutta sen vaikutuskohta pystytään rajaamaan hyvin.
Nämä lääkeaineet ovat rakenteeltaan suurimolekyylisiä, monimutkaisia ja epästabiileja. Jotta ne säilyvät toimivina ja tehokkaina, lääkkeitä annostellaan tavallisesti infuusioina ja pistoksina.
– Jo ravistaminen voi hajottaa lääkkeen ja muuttaa sen proteiinirakennetta.
Yksi merkittävä mahdollinen hoidon ongelma on tehon hiipuminen hoidon aikana. Biologiset lääkkeet voivat myös aiheuttaa vasta-aine- ja yliherkkyysreaktioita sekä lisätä infektioriskiä. Haittavaikutuksia seurataan tarkasti, mutta Ahosen mukaan niitä ilmenee suhteellisen vähän.
Kaikkiaan biologisten lääkkeiden vaikutusta yksilöön on kuitenkin vaikea ennustaa.
– Lääkkeet eivät tehoa kaikkiin yksilöihin samalla tavalla, ja vaikutusta pitäisikin seurata huolellisesti, että lääkkeistä saataisiin paras mahdollinen hyöty.
Konsultoi ensin hoitavaa erikoislääkäriä
Ideaalitilanteessa suunterveys tulisi hoitaa kuntoon ennen biologisen lääkkeen aloittamista, mutta aina tämä ei ole aikataulullisesti mahdollista. Autoimmuunitautia tai nivelreumaa sairastavat, joilla on biologinen lääkitys, kuuluvat keskisuuren infektioriskin potilaisiin, mikä tulee huomioida mm. mikrobilääkeprofylaksiassa. On myös hyvä muistaa, että biologisia lääkkeitä käyttävillä on aina perussairaus, joka on usein suurempi riskitekijä kuin itse biologinen lääke.
Vaikka biologisia lääkkeitä on ollut käytössä jo vuosikymmeniä, käytännöt biologisen lääkkeen tauotuksen suhteen vaihtelevat. Normaalissa hampaanpaikkauksessa biologisia lääkkeitä ei tarvitse tauottaa. Bakteremiaa aiheuttavat toimenpiteet tulee ajoittaa ajankohtaan, jolloin lääkeaineen pitoisuus ei ole korkeimmillaan eli 4–8 viikkoa pistoksesta. Lähtökohtaisesti Ahonen neuvoo konsultoimaan hoitavaa erikoislääkäriä laajempien hammasoperaatioiden yhteydessä.
– Tauotuksesta vastaa hoitava lääkäri. Tauotus ei ole ongelmatonta, sillä itse perussairaus saattaa aktivoitua nopeasti tauon aikana. Luonnollisesti mahdollinen tauottaminen koskee vain lähinnä vasta-ainepohjaisia välittäjäaineita, joita käytetään mm. autoimmuunisairauksien ja syövän hoidoissa.
Monimutkaisuutensa takia biologisia lääkkeitä on vaikea karakterisoida. Niistä onkin mahdotonta valmistaa samanlaista jäljennöstä, mutta samankaltaisia lääkkeitä eli biosimilaareja pystytään tuottamaan. Vaikka biosimilaarin laatu ja teho pitää pystyä osoittamaan alkuperäisen lääkkeen viimeisimpään versioon, biosimilaareja voidaan tuoda nopeammin markkinoille kuin alkuperäislääkkeitä.
– Monia uusia biosimilaareja on tulossa lähiaikoina valikoimaan patenttien vapautuessa. Hinnaltaan ne ovat edullisempia ja mahdollistavat näin useamman potilaan hoidon.
Biologiset lääkkeet ja biosimilaarit ovat jo nyt vähentäneet sairaalapäivien tarvetta, sillä monet potilaat voivat pistää lääkkeensä itse kotonaan tai tiputushoito voidaan hoitaa päiväkäynnillä sairaalassa. Biologiset lääkkeet ovat lisänneet potilaiden toimintakykyä ja hyvinvointia. Oikein käytettynä lääkkeet ovat kokonaisuudessaan kustannustehokkaita, kun huomioidaan myös potilaan lisätyövuodet sekä säästöt työkyvyttömyyseläke- ja sairauslomakustannuksissa.
Lähde: Sairaala-apteekkari, FaT, Jouni Ahosen luento Biologiset lääkkeet. TKHLY:n kesäluentopäivät 13.6.2018.