Hammaslääkäri

Maanantai 21.06.2021

Hyvä anamneesi ja yleistilan tarkkailu ovat hoidon kivijalka

hammaslaakaripaivat2020-johanna-uittamo.jpg

– Akuutit hammaslääketieteelliset ongelmat pitää aina hoitaa, mutta muutoin hoito suunnitellaan potilaan kokonaistilanteen mukaan, Johanna Uittamo toteaa. (Kuva: Ismo Henttonen)

Suurimmalla osalla potilaista on ainakin yksi riskitekijä, joka voi vaikuttaa hänen hammashoitoonsa, muistuttaa yliopistonlehtori, suu- ja leukakirurgi Johanna Uittamo.

Hyvän anamneesin tavoitteena on tunnistaa lääketieteelliset tekijät, joilla on vaikutusta suun ja leukojen alueen diagnostiikkaan ja/tai hammashoidon toteutukseen. Anamneesin lisäksi on syytä panna merkille ja kirjata ylös potilaan yleistila.

HUS:in Pää- ja kaulakeskuksessa työskentelevällä Uittamolla on tapana hakea potilaansa odotushuoneesta itse.

– Näin voin arvioida potilaan yleistilaa hänen ollessaan liikkeessä, jolloin huomaan mahdolliset poikkeavuudet liikkumisessa sekä esimerkiksi hengästymisen.

Hän muistuttaa, että on tärkeää kohdata potilas – katsoa silmiin ja ehkä vaihtaa hänen kanssaan muutama sana jostain muusta kuin hoidosta.

– Potilaan luottamuksen saavuttaminen edellyttää kohtaamista.

Vaikka potilas olisi ennestään tuttu ja esitietolomake täytetty jo aiemmin, tiedot sairauksista ja lääkityksistä tulisi käydä läpi ja kysyä, onko niihin tullut muutoksia.

Potilas ei useinkaan oma-aloitteisesti ilmoita kaikkia lääkityksiään tai sairauksiaan esitietolomakkeessa, koska ei ymmärrä, että niillä on hammashoidon kannalta merkitystä, Uittamo muistuttaa. Hän neuvoo tarkistamaan kaikki lääkitykset Kannasta ja kysymään, mihin vaivaan kutakin lääkettä käytetään. Myös itsehoitolääkkeistä on syytä kysyä.

– Hammaslääkärillä on omassakin työkalupakissaan monia lääkkeitä, jotka saattavat vaikuttaa yleistilaan ja aiheuttaa vakavia yhteisvaikutuksia – kuten vahvemmat kipulääkkeet. Siksi interaktiot kannattaa tarkistaa Terveysportista.

Keskustelun lomassa hammaslääkärin on syytä edelleen tarkkailla potilaan yleistilaa. Etenkin muistisairailla yleistila voi vaihdella paljonkin päivästä toiseen, ja se vaikuttaa ratkaisevasti paitsi toimenpidekelpoisuuteen, myös siihen, miten potilas kykenee omaksumaan hänelle annettua tietoa.

– Toisaalta yleistila voi myös johtaa harhaan: syöpäpotilas, jolla on arvioitua elinaikaa 3 kuukautta, saattaa vaikuttaa terveeltä ja hyväkuntoiselta.

Entä kirjataanko potilaasta tehdyt havainnot – kuten se, jos tämä on hyvin ylipainoinen?

– Kaikki mikä voi vaikuttaa hoitoon, on syytä kirjata. Obesiteetti voi suurentaa esimerkiksi infektioriskiä.

Käytännössä kaikki suomalaiset kansantaudit ja niihin annettavat lääkitykset voivat lisätä paitsi vuotokomplikaatioiden, myös infektiokomplikaatioiden riskiä hammaslääketieteellisessä toimenpiteessä. Tällaisia perussairauksia ovat sydän- ja verisuonitaudit, diabetes, syöpäsairaudet, muistisairaudet, tuki- ja liikuntaelinten sairaudet ja mielenterveysongelmat. Kaikki nämä potilasryhmät ovat lisäksi toimenpidekelpoisuudeltaan sisäisesti hyvin heterogeenisiä.

Sairauksien lisäksi hammaslääkärin olisi saatava mahdollisimman todenmukainen kuva potilaan päihteidenkäytöstä ja tupakoinnista.

– Suomessa on arviolta 600 000 alkoholin riskikäyttäjää, ja harva heistä kertoo rehellisesti, paljonko juo, Uittamo toteaa.

– Jo lievästi riskirajat ylittävä alkoholinkäyttö lisää vuotoriskiä ja voi olla este hyvin verekkäille toimenpiteille. Rajummin alkoholisoituneen immuniteetti taas on heikentynyt, eikä hän välttämättä sitoudu omahoitoon.

Myös mielenterveysongelmista kärsivät usein salaavat sairautensa ja lääkityksensä. Heitä on arviolta 200 000, ja heidän lääkityksensä paitsi vähentävät syljeneritystä, voivat muun muassa aiheuttaa arvaamattomia interaktioita esimerkiksi tulehduskipulääkkeiden kanssa. Myös heillä sitoutuminen hoitoon voi olla ongelma.

Onneksi hammaslääkärillä on sairauksien ja lääkitysten viidakossa käytössään monia muitakin hyviä apuvälineitä Terveysportin lisäksi. Yksi näistä on Käypä hoito -suositus ”Hammasperäiset äkilliset infektiot ja mikrobilääkkeet”, ja monien perussairauksien kohdalla myös esimerkiksi HUS Hoitoketjut auttavat päättämään, onko potilas syytä lähettää erikoissairaanhoitoon.

– Ja aina voi konsultoida, Uittamo muistuttaa.

– Olemme ainoastaan iloisia, jos soitatte meille ja siten vältetään komplikaatio.

Lähteet: HLT, LL Johanna Uittamon luennot Esitietojen merkitys diagnostiikassa. Milloin potilas on riskipotilas? ja Miten kysyn potilaalta lääkityksestä Hammaslääkäri­päivillä 12.–14.11.2020.