Hammaslääkärien osaaminen on työnantajan näkökulmasta keskeinen resurssi ja kilpailutekijä. Osaamisen johtaminen on tullut entistä tärkeämmäksi, kun muutosvauhti kiihtyy koko terveydenhuollossa. Kaksi työnantajan edustajaa avaa organisaationsa näkökulmaa osaamisen kehittämiseen.
– Hyvä koulutussuunnitelma on kaiken perusta. Teemme sen vuosittain ja pohjaksi kysymme koko henkilöstön koulutustoiveita. Yksilölliset tarpeet tulevat esiin kehityskeskusteluissa, jolloin voidaan vahvistaa jokaisen omia mielenkiinnon kohteita. Koulutuksiin on meillä onneksi päässyt aika mukavasti, sanoo ylihammaslääkäri Teija Raivisto Hämeenlinnan suun terveydenhuollosta.
Isompia omia koulutuksia on pyritty järjestämään kokouspäivien yhteyteen joko koko henkilöstölle tai ammattikohtaisesti. Lakisääteinen säteilysuojelukoulutus on jokavuotinen vakioaihe. Sairaanhoitopiiri on myös järjestänyt koulutuspäivän vuosittain.
– Yritämme tukea myös jatko-opiskelua. Meillä suoritetaan erityispätevyyskoulutusta, tehdään väitöskirjatyötä ja ollaan erikoistumassa, Raivisto kertoo.
Suurimmat esteet kouluttautumisen tiellä ovat puolestaan pula rahasta ja sijaisista. Keinoja ammatillisen osaamisen kehittämiseen on onneksi tarjolla useita.
– Terveyskeskushammaslääkärit konsultoivat sekä toisiaan että omia erikoishammaslääkäreitämme ja myös talon lääkäreitä. Lisäksi voimme konsultoida sairaalan erikoishammaslääkäreitä. Konsultoinnissa hyödynnetään myös liiton uutta Hammaskollega-palvelua tai QAdental-konsultaatioportaalia. Meillä on mahdollisuus käyttää myös Dental Trauma Quidea.
Kursseja voi suorittaa verkossa esimerkiksi Oppiportin kautta, ja toki jokainen voi lukea itsenäisesti ammattikirjallisuutta.
– Hammaslääkäripäivät ja Terveyskeskushammaslääkäriyhdistyksen kesäluentopäivät ovat aina suosittuja, ja Apollonia järjestää hyviä kursseja, Raivisto luettelee.
Kiinnostavien potilastapausten käsittely yhdessä kollegojen kanssa on hyödyllinen ja osaamista lisäävä tapa.
Yksi terveys osaamisen ytimessä
– Yhden terveyden periaate on meillä punainen lanka kaikkien terveydenhuollon ammattilaisten osaamisen kehittämisessä – suunterveys on osa kokonaisterveyttä, painottaa Terveystalon suunterveyden ylilääkäri, LL, EHL Tanja Ketola-Kinnula.
Terveysvaikutteisemman suun terveydenhuollon pitkän linjan puolestapuhuja on päämäärätietoisesti tuonut hoitoketjuihin, prosesseihin ja terveydenhuollon ammattilaisten osaamiseen suunterveyden yhteyttä kokonaisterveyteen.
– Edellytämme, että terveydenhuollon ammattilaiset kouluttautuvat säännöllisesti, ja että kaikki hoito on lääke- ja hammaslääketieteellisen yliopisto-opetuksen ja Käypä hoito -suositusten mukaista. Tiivistetysti kyse on siitä, että potilas saa oikean diagnoosin, prevention ja tarpeitaan vastaavan hoidon.
Ketola-Kinnula kouluttaa suunterveyteen liittyvissä asioissa myös muita ammattiryhmiä, kuten suuhygienistejä, ravitsemusterapeutteja, työterveyshoitajia, työterveyslääkäreitä ja vastaavia lääkäreitä, jotka sitten vievät osaamista eteenpäin omille tiimeilleen ja verkostoilleen.
– Teemme tiivistä moniammatillista yhteistyötä. On tärkeää, että myös lääkärit ja muut terveydenhuollon ammattilaiset oppivat puhumaan suunterveydestä ja toisaalta hammaslääkärit ymmärtävät entistä paremmin suunterveyden ja kokonaisterveyden väliset mekanismit.
Hammaslääkärin tulee Ketola-Kinnulan mukaan ymmärtää, miten yleissairaudet ja niiden lääkitys vaikuttavat hoitoon ja hoitopäätöksiin, kun potilaalla on esimerkiksi immunosuppressiivinen lääkitys, käynnissä oleva syöpähoito tai hyljinnän-estolääkitys tai miten suuren diabetesriskin potilaan suunterveyttä tulisi hoitaa.
– Hammaslääkäreille olemme perustaneet myös oman Suulääketieteen akatemia -koulutussarjan, joka avaa systeemisten sairauksien vaikutuksia suun terveydenhoitoon sekä siihen, mitkä ovat hoitoon liittyvät riskit eri potilasryhmille ja miten riskejä voidaan hallita.
Hän muistuttaa, että hammaslääkärin osaamiseen sisältyy olennaisena osana myös ennaltaehkäisevä ote, hoitosuunnitelman laatiminen sekä potilasviestintään ja potilaan motivointiin liittyvät tiedot ja taidot sekä nykyaikaisetkin digitaaliset välineet.
Koulutusta ja osaamisen kehittämistä ovat myös verkkokurssit, konsultointi, perehdyttäminen ja tiedolla johtaminen sekä tavoitteiden asettaminen, joita käydään läpi kehitys- ja ammatinharjoittajakeskusteluissa.
– Hammaslääkäreillä ei ammattikuntana vielä ole aktiivista hoitopalautekulttuuria, mutta opettelemme sitä sekä moniammatillista dialogia ja toimintakulttuuria. Raja-aitojen kaatamisen tärkein tavoite on, että potilas hyötyy ja saa parempaa hoitoa, kun ammattilaiset osaavat tehdä työtään aidosti yhdessä – potilas keskiössä.
Kehitä osaamistasi suunnitelmallisesti
- Arvioi osaamistarpeesi ja aseta osaamistavoitteet.
- Suunnittele, millä oppimismenetelmillä tavoitteet ovat saavutettavissa, ja hakeudu koulutuksiin, jotka vastaavat osaamistarpeisiisi. Useimmiten oppiminen tapahtuu mukavuusalueen ulkopuolella. Koulutuksia valitessasi kiinnitä huomio mm. koulutuksen laatuun ja kouluttajien mahdollisiin sidonnaisuuksiin.
- Kehitä ammatillista osaamistasi vähintään 8–9 koulutuspäivän verran vuodessa.
- Dokumentoi osaamisesi jatkuva kehittäminen esim. Apollonian jäsenetuna tarjoamaan tapahtumakansioon ja hae täydennyskoulutusmerkkiä.
- Arvioi koulutus, saavuttamasi oppimistulos ja sen vaikuttavuus eli vaikutus päivittäiseen työhösi.
- Arvioi osaamistarpeesi uudelleen ja aseta uudet osaamistavoitteet.