Hammaslääkäri

Tiistai 11.05.2021

Ikäihmisten päivystyshoidon kipukohdat kärjistyvät pandemiassa

Päivystyksessä ikäihmisen pärjäämistä kotona ei yleensä ehditä arvioida eikä hoitosuunnitelmaa tehdä. Pandemia on jäädyttänyt monet kokonaisvaltaisempaan hoitoon ja moniammatilliseen yhteistyöhön tähtäävät hankkeet.

istock-vanhus_ikkunan_takana_web.jpg

Erityisesti heikoimmassa asemassa olevien ikäihmisten ongelmien kärjistyminen näkyy myös hammaspäivystyksissä. (Kuva: iStockphoto)

TeT Kristiina Kariniemi-Örmälän Itä-Suomen yliopistossa tarkastetussa väitöstutkimuksessa selvitettiin, kuinka itsenäisesti asuvat yli 70-vuotiaat päivystyspotilaat selviytyivät päivystyskäyntinsä jälkeen kotona ja hallitsivat lääkehoitonsa. Potilaille tehdyllä kyselyllä kartoitettiin myös muistihäiriöiden ja masennuksen oireita, ja lisäksi heidän potilastiedoistaan selvitettiin päivystyskäynnin jälkeistä jatkohoitoa. Tässä vuosina 2004–2005 toteutetussa poikkileikkaustutkimuksessa ongelmia havaittiin kaikissa edellä mainituissa osa-alueissa. 

– Tavallista oli esimerkiksi, että potilaan käsitys hoito-ohjeista tai jatkohoitosuunnitelmasta ei vastannut ollenkaan sitä, mitä potilastietojärjestelmään oli kirjattu, Kariniemi-Örmälä toteaa.

– Välillä jatkohoitosuunnitelmaa ei ollut tehty lainkaan.

Väitöstutkimuksen toisessa osassa pyrittiin tunnistamaan niitä tekijöitä, jotka johtivat ikääntyneen hoidossa keskeisen asian jäämiseen huomiotta päivystysvastaanotolla. Tässä osassa tietoa kerättiin hoitotyön esimiehiltä ja terveydenhuollon ammattilaisilta strukturoidun kyselyn avulla vuonna 2019 ja alkuvuoden 2020 aikana. Vastaukset ovat siis koronapandemiaa edeltävältä ajalta.

– Korona-aikana päivystysten henkilöstö on ollut niin kiireistä, että suuri osa heistä olisi tuskin ehtinyt vastaamaan, Kariniemi-Örmälä toteaa.

Tutkimuksessa tunnistettiin useita tekijöitä, joiden vuoksi ikääntyneen päivystyspotilaan ilmeinen hoidon tai hoivan tarve jää huomiotta.

– Moni vastaaja kertoi kiinnittävänsä kiireen vuoksi huomiota ainoastaan niihin asioihin, jotka liittyvät suoraan potilaan tulosyyhyn.

Suurin kipukohta oli odotetusti resurssien puute, mutta Kariniemi-Örmälän mukaan kaikki ongelmat eivät ole palautettavissa esimerkiksi henkilökuntapulaan.

– Monesti ongelmana oli se, että vakiintuneita toimintamalleja ja hoitoketjuja ei ollut, ja vuorovaikutus sekä ammattiryhmien välillä että ikääntyneen omaisten suuntaan oli riittämätöntä.

Korona pyyhkäisi ennaltaehkäisyn ja yhteistyöhankkeiden yli

Kariniemi-Örmälän väitöstutkimus käsitteli yleispäivystyksiä. Suun terveydenhuollon päivystyksistä ei ole tehty vastaavanlaista tutkimusta, mutta väitöstyössä tunnistetut kipukohdat pätevät todennäköisesti myös suun tervey­denhuollon päivystyksiin eri puolilla Suomea. Näin on etenkin nyt, kun yli 70-vuotiaita on koronan riskiryhmänä jo vuoden päivät kehotettu välttämään ihmiskontakteja.

Oulun kaupungin suun terveydenhuollon päivystyksen esimies, HLL Heljä Mäklin kertoo, että alkusyksystä Oulun hammaspäivystyksissä kävi jonkin verran iäkkäitä potilaita, jotka olivat itse siirtäneet hammashoitoaikojaan keväästä lähtien.

– Monilla oli suussaan jo niin paha tilanne, etteivät he enää pärjänneet kivun kanssa. Tällä hetkellä hoitovelkaa kertyy taas, kun osa ikäihmisistä on jäänyt odottamaan koronarokotusta.

Kliinistä päivystystyötä jonkin verran itsekin tekevä Mäklin toteaa myös, että etenkin heikommassa asemassa olevien ikäihmisten ongelmien kärjistyminen on selkeästi nähtävissä hammaspäivystyksessä.

Ylilääkäri, linjajohtaja, professori Risto Kontio HUSista kertoo, että HUS:n järjestämässä suun perusterveydenhuollon ilta- ja viikonloppupäivystyksessä käyntimäärät olivat vuonna 2020 kokonaisuudessaan suurin piirtein samalla tasolla kuin vuonna 2019. Sen sijaan perushammashoidon käyntien määrä jäi THL:n tilastojen mukaan HUS-alueella alle normaalitason. Osa ikäihmisten käyttämistä suun erikoissairaanhoidon palveluista – kuten suusyövän hoidot – ovat viivästyneet johtuen pandemiaa seuranneesta terveydenhoidon alasajosta. Osa taas on peruttu tai muutettu etävastaanottoina tapahtuviksi.

Pandemia-aikana Kariniemi-Örmälän tutkimuksessaan tarkastelemat muisti- ja masennusoireet ovat voineet ilmestyä tai lisääntyä monella ikäihmisellä kenenkään huomaamatta, varsinkin kun kuntien järjestämät tuki-, mielenterveys- ja päihdepalvelut on osin ajettu alas.

Kariniemi-Örmälä toteaakin väitöstyössään, että päivystyksessä tai akuuttivastaanotoilla työskentelevien hoitotyön ammattilaisten on korvaamattoman tärkeää tunnistaa hoidontarve ja pärjäämiseen liittyvät ongelmat sekä varmistaa, että ikäihminen saa asianmukaista jatkohoitoa.

Kaikkein vaikeimmassa tilanteessa ovat korona-aikana ne ikäihmiset, joilla ei ole sananvaltaa omaan hoitoonsa tai siihen, miten täydellisesti he eristäytyvät. Terveyskeskushammaslääkäri Elina Malo Siilaisen hammashoitolasta Joensuusta toteaa, että Siun soten alueella suun terveydenhuollon henkilökunta ei ole päässyt hoivakoteihin maaliskuun 2020 jälkeen.

– Juuri ennen koronaa meillä oli tarkoitus jalkautua hoivakoteihin asukkaiden suunterveyden kartoittamiseksi ja henkilökunnan kouluttamiseksi, koska tiedämme, että hoivakodeissa vanhusten suunterveys on heikko. Tämä projekti on toistaiseksi jäissä. Yhteydenottoja hoivakodeista on kuitenkin tullut, koska henkilökunta on huolissaan asukkaiden hoidontarpeesta.

Toisaalta esimerkiksi Vantaalla siirrettiin keväällä 2020 suun terveydenhuollon henkilökuntaa osin vanhusten palvelutaloihin, joissa heillä oli mahdollisuus käydä läpi myös suunterveyteen liittyviä asioita, kertoo Vantaan suun terveydenhuollon johtaja Helena Salusjärvi-Juopperi.

Monilla alueilla kehittämishankkeet, joissa suun terveydenhuollon yhteistyötä muiden sote-toimijoiden kanssa pyritään tiivistämään ikäihmisten asioiden hoitamiseksi järkevämmin, ovat pysähdyksissä. Turussa korona jäädytti TIKSU (Turun kaupungin ikäihmisten suun terveys) -hankkeen.

– Hanke kohdentuu 75-vuotiaisiin kotihoidon piirissä oleviin ikäihmisiin, jotka pystyvät liikkumaan omatoimisesti, kertoo Turun kaupungin johtava ylihammaslääkäri Marina Merne-Grafström.

– Heidät kuljetetaan ryhmässä palvelutaloon tai hammashoitolaan, jossa käydään läpi kunkin omahoito, suoritetaan suun terveystarkastus ja tarvittaessa ohjataan hoitoon hammashoitolaan. Hankkeeseen kuuluu myös yhteistyö kotihoidon kanssa.

Kristiina Kariniemi-Örmälä muistuttaa, että myös korona-aikana – ja varsinkin nyt – ikäihmisten palvelutarpeiden huomioiminen päivystyksissä olisi järkevää resurssien käyttöä.

– Mitä aiemmin jokapäiväisen elämän haasteet ikääntyneen elämässä tunnistetaan, sitä helpompaa, inhimillisempää ja usein myös edullisempaa on niiden hoito, hän toteaa.

Heljä Mäklin muistuttaa, että jokainen hammaslääkäri voi tehdä ikäihmisestä vähintäänkin huoli-ilmoituksen.

– En tiedä, paljonko näitä ilmoituksia meillä tehdään, mutta veikkaan että valitettavan vähän.


Lähteet:
Ikääntyneen päivystyspotilaan kotona pärjäämistä ei aina selvitetä. Itä-Suomen yliopiston tiedote 7.12.2020.
Kariniemi-Örmälä K. Older people in emergency department. Väitöskirja, tarkastettu Itä-Suomen yliopistossa 15.12.2021.
TeT Kristiina Kariniemi-Örmälän ja muiden jutussa esiintyvien puhelin- tai sähköpostihaastattelut.