Hammaslääkäri

Lauantai 10.12.2022

Implanttihoidon kehitysvauhti on kova

mainiostartti2022-johannat_web.jpg

Mainio Startti -tapahtumassa luennoinut suu- ja leukakirurgian apulaisprofessori Johanna Snäll (oikealla) ja dosentti, EHL, LL Johanna Uittamo kuvattiin tapahtuman tauolla nopean etenemisen tunnelmissa. Uittamo ja Snäll hoitavat traumapotilaita yhdessä muun muassa HUSin Töölön sairaalan tapaturma-asemalla. (Kuva: Ismo Henttonen)

Suomalaistutkimusten mukaan yksilölliset titaanilevyimplantit vähentävät myöhäiskomplikaatioita kasvomurtumissa. 3D-mallintamiseen perustuva leikkaus- ja implanttisuunnittelu siirtää painopistettä kasvomurtumien primäärileikkaukseen.

Laajojen kasvomurtumien ensivaiheen hoito painottuu vahvasti kirurgiaan, mutta kokonaisuus saattaa edellyttää pitkiäkin jälkihoitoja. Siksi kirurgin on tärkeää pysähtyä miettimään, mitä tehdään ja miten ja mikä on leikkaushoidon tavoite. Helsingin yliopiston suu- ja leukakirurgian apulaisprofessori Johanna Snällin mukaan kasvomurtumapotilaiden sekundäärikorjauksia tulisi välttää ja pyrkiä mahdollisimman hyvään tulokseen jo primäärileikkauksessa.

– Tavoitteena pitäisi olla, että hoidot saataisiin kerralla kuntoon. Tärkeää on miettiä, missä järjestyksessä edetään, ja huomioida potilaan tila leikkaus­aikataulua suunniteltaessa.
Vaikeissa kasvomurtumissa ongelmana on, ettei kasvojen alkuperäinen asema ole useinkaan selvillä, eikä tiedetä, miten luukappaleiden kuuluisi asettua. Erityisesti silmäkuopan ja keskikasvojen alue on haasteellinen.

3D-kirurgia avuksi leikkaussuunnitteluun

Ortognaattisessa kirurgiassa on pitkään hyödynnetty virtuaalisuunnittelua, mutta primäärivaiheen murtumaleikkauksista tietoa on vähemmän. Helsingin yliopiston tutkimusryhmä on kehittänyt vuodesta 2018 erityisesti 3D-kirurgiaa ja yksilöllisten kasvoimplanttien muotoa kasvomurtumakirurgiassa. Tavoitteena on ollut vähentää kasvomurtumapotilaiden myöhäiskomplikaatioita, kuten kasvojen alueen kudosvenytystä ja silmäkuopan murtumiin liittyviä jälkioireita, kuten kaksoiskuvia. Kehitystyössä on myös huomioitu implanttien sujuvampi asentaminen.

Tutkimusryhmän tuoreen tutkimuksen (n = 230) mukaan yksilöllisillä implanteilla saavutetaan silmäkuopan murtumien rekonstruktioissa parempi implantin istuvuus kuin tehdasvalmisteisilla verkoilla. Lisäksi vähennetään potilaalle aiheutuvaa haittaa, kuten uusintaleikkauksia ja kudosvenytystä. Implanttikehitys toi myös levyyn pisteen, joka auttaa levyn asentamista oikein päin. Vielä julkaisematon tutkimus puolestaan osoitti, että yksilölliset implantit soveltuvat myös muihin keskikasvomurtumiin, joissa implantti ohjaa kasvoluiden reduktiossa kirurgia asettamaan kappaleet oikeaan paikkaan.

Suomessa ollaan kehityksen kärjessä

Virtuaalinen ulottuvuus lupaa tulevaisuuden kirurgiaan kosketusnäyttöjä, aistikokemuksia ja yhdistettyä todellisuutta. Jo lähitulevaisuudessa kasvo­traumatologian kotimaisen ja kansainvälisen kehityksen arvioidaan ottavan merkittäviä askeleita eteenpäin.

– Lähitulevaisuuden iso askel tulee olemaan autoreduktio eli avustettu malli, jolla pirstaleisen kasvomurtuman tietokonetomografiakuvasta pystytään luomaan ehjät kasvot.

Luukappaleiden välille tulee tunnistuspintoja, joiden avulla kokonaisuus kasautuu automaattisesti.

Kehitysvauhti on kova kaikkialla maailmassa ja erityisesti Euroopassa. Suomalainen yksilöllisten implanttien kehitys- ja tutkimustyö, The Helsinki Protocol, on ollut vielä askeleen edellä kansainvälisiä tutkimusryhmiä.

– Suomelle etumatkaa antaa erityisesti valmistus- ja toimitusnopeus.

Lähde: Apulaisprofessori, EL, EHL Johanna Snällin luento The Helsinki Protocol – Miten suomalainen innovaatio kohtaa kasvomurtumapotilaan. Mainio Startti 9.9.2022.