Hammaslääkäri

Tiistai 04.10.2022

Kauhava ja Vaasa otsikoissa – mistä jonotilanteen erot johtuvat?

Etelä-Pohjanmaalla sijaitsevan pienen kuntayhtymän Kaksineuvoisen suun terveydenhuollolla sujuu hyvin. Hoitojonoja ei käytännössä ole, vaan tarkastukseen pääsee kahdessa viikossa ja päivystykseen samana päivänä. Puolikiireellisen ajan saa viikossa. Muutaman kymmenen kilometrin päässä samankaltaisella alueella tilanne on päinvastainen. Mistä erot johtuvat?

– Itsekin olen ihmetellyt, miten meillä on onnistuttu niin hyvin. Tosin tätä on rakennettu yli 20 vuotta, Kaksineuvoisen johtava hammaslääkäri Riitta Hautala kertoo.

Vajaan 20 000 asukkaan Kaksineuvoisen muodostavat Evijärven ja Kauhavan kunnat. Hyvinvointiasemat ovat pieniä ja niitä on yhteensä viisi. Hammashoitoloissa työskentelee kahdeksan hammaslääkäriä, neljä suuhygienistiä ja 11 hammashoitajaa.

Hautala kertoo, että heillä on pyritty siihen, että potilas saa hoitoa silloin, kun se on tarpeen. Kiireelliselle ja puolikiireelliselle hoidolle on varattu kalentereista paljon tilaa.

Pitkään alueella työskennellyt Hautala muistaa, että hoitojonoja piti purkaa vielä 1990-luvun lopulla. Hän pitää yhtenä menestyksen avainasiana aikuisille rakennettua kutsujärjestelmää, jossa hoitoväli määräytyy yksilöllisen hoidontarpeen mukaan.

– Henkilökunta on itse kehittänyt toimivan systeemin. Recallin ansiosta samoja potilaita näkee säännöllisesti, juurihoitoja ja suuria hoitoja tulee harvemmin.
Henkilökuntaa ei ole resursoitu Hautalan mukaan Kaksineuvoisessa sen enempää kuin muissakaan kunnissa tai kuntayhtymissä. Virat ovat olleet kuitenkin koko ajan täynnä, ja kesäsijaisiakin on löytynyt. Se on olennaista, sillä pieni kuntayhtymä on haavoittuvainen – yhdenkin työparin puuttuminen tietäisi vaikeuksia. Myös kuntayhtymän oma oikojahammaslääkäri on Hautalan mielestä merkittävä tekijä organisaation toimivuuteen.

Kaikki on sujunut vuosia hyvin, mutta Hautala on hieman huolissaan tulevasta sote-uudistuksesta. Kaikkialla Etelä-Pohjanmaalla tilanne ei ole yhtä ruusuinen.

– Kun liitytään suurempaan organisaatioon, tuleeko meillekin jonot? Minusta meitä ei pitäisi rangaista siitä, että asiat on tehty hyvin.

Muualla Pohjanmaalla pitkiä jonoja

Muutaman kymmenen kilometrin päässä Kauhavalta rannikolle hoitojonot ovat pitkät, ja aluehallintovirasto on niistä huomautellut.
Ilkka-Pohjalainen uutisoi kesäkuussa, että Vaasassa jono kiireettömään hammashoitoon on 10–11 kuukautta ja Laihialla 14–15 kuukautta. Alueella sijaitseva Mustasaari-Vöyri on asukasluvultaan samaa kokoluokkaa kuin Kaksineuvoinen, mutta siellä jonot ovat noin 14 kuukautta. Myös Kaksineuvoinen pääsi Ilkka-Pohjalaisen sivuille – olemattomien jonojen takia.

Pohjanmaan hyvinvointialueen johtava hammaslääkäri Hanna Kangasmaa on jo tottunut vastaamaan median kyselyihin hoitojonoihin liittyen.

– Sen kun tietäisin [miten jonot saataisiin purettua], meillä ei olisi niitä, Kangasmaa naurahtaa.

Kangasmaa toteaa, että rekrytoinnissa on ollut välillä haasteita, mutta hammaslääkäreitä on kyllä riittänyt vakansseihin. Alueen vahva kaksikielisyys ei Kangasmaan mukaan pelota, vaan hammaslääkäreitä tulee Vaasan seudulle rohkeasti myös suomenkielisistä yliopistoista. Hoitohenkilöstöstä on kuitenkin kasvava pula. Hammaslääkäreitä ei ole aina voitu palkata, vaikka tarve olisi ollut, sillä heille ei ole työparia.

Yksityisiä hammaslääkäreitä Pohjanmaalla on kuitenkin vain vähän apujoukkoina, hekin pääosin Vaasassa. Myös koronapandemian vaikutus alueella oli suuri. Jonot kasvoivat, kun terveyskeskukset olivat kiinni, ja pandemian jättämä jälki on seurannut pitkään perässä.

– Henkilökunnan poissaoloja on ollut paljon koronan ja siihen liittyvien karanteenikäytäntöjen vuoksi.

13 kuntaa yhdistävä Pohjanmaan hyvinvointialueen kuntayhtymä aloitti toimintansa tämän vuoden alussa. Kangasmaa toteaa, että alkuvaiheessa on panostettu muun muassa toimintamallien yhtenäistämiseen.

Kaksineuvoisen tapaan myös Pohjanmaalla on ollut kutsujärjestelmä käytössä Närpiössä sekä Kristiinankaupungissa, jossa toiminnasta vastaa yksityinen Selkämeren terveys. Niissä on pysytty hoitotakuun piirissä.

– Recall voi toimia hyvin pienemmissä yksiköissä, mutta ei sellaista voi rakentaa kriisin keskellä isompaan kuntaan, kuten Vaasaan, Kangasmaa toteaa viitaten koronapandemiaan.

Konsteja jonojen purkamiseen on kuitenkin vielä taskussa. Ostopalveluna jonoja on jo purettu, käyttöön ollaan ottamassa palveluseteliä, ja kerralla kuntoon -malliakin on suunniteltu.

– Mikään ei poista jonoja yksistään, mutta ehkä näistä yhdessä muodostamalla saadaan ratkaistua haasteita, Kangasmaa uskoo.