Ensimmäiset myös lääkäriryhmiä koskevat lakot toteutettiin tällä viikolla neljässä kaupungissa: Jyväskylässä, Rovaniemellä, Turussa ja Oulussa 6.–7.4. Seuraavana vuorossa ovat näillä näkymin Kuopio ja Tampere 12.–13.4., jos sopimukseen ei päästä ennen sitä.
Lisäksi suunnitteilla on kolmas lakkoaalto 19.–25.4. pääkaupunkiseudulla, jossa Hammaslääkärit ja lääkärit osallistuvat lakkoon vain Vantaalla.
Lakossa vain ei-kiireellinen hoito
Hammaslääkärien osalta lakon piirissä on vain terveysasemien ei-kiireellinen suun terveydenhuollon vastaanottotoiminta.
– Lakon ulkopuolelle on rajattu suun terveydenhuollon päivystys sekä kiirevastaanotot ja välttämättömät toiminnot, opetusvastaanotot ja erikoishammaslääkärien vastaanottotoiminta, kertoo Hammaslääkäriliiton järjestöpäällikkö Ira Peurakoski.
Työnseisaukset toteutetaan tavalla, joka ei uhkaa kenenkään henkeä ja terveyttä.
– Kaikkiin lakon piirissä oleviin hammaslääkäreihin ollaan yhteydessä ennen lakkopäiviä. Lakkoa koskevia ohjeita sekä vastauksia usein kysyttyihin kysymyksiin löytyy myös liiton verkkosivuilta.
Mukana useita ammattiryhmiä
Kuntapuolen palkansaajia neuvotteluissa edustavien JUKOn, JHL:n ja Jytyn lakot koskevat kaikkiaan noin 81 000:ta palkansaajaa ja monia ammattilaisia, kuten opettajia, lastenhoitajia, sosiaalityöntekijöitä ja lääkäriryhmiä. Sote-puolella lakkoilevat myös hoitajajärjestöt Tehy ja Super, joiden osalta ensimmäinen lakko on käynnissä 1.–15. huhtikuuta.
Työtaistelutoimilla kuntapuolen työntekijäjärjestöt haluavat vauhdittaa virka- ja työehtosopimusneuvotteluja sekä ajaa tavoitteitaan neuvottelupöydässä.
Kunnan virka- ja työehtosopimuksesta neuvottelevat palkansaajien kolme neuvottelujärjestöä JUKO, Julkisen alan unioni JAU (JHL, Jyty) ja Sote (Super, Tehy, SPAL) yhdessä Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n kanssa. Lääkäriryhmiä edustava Lääkäriliittojen neuvottelujärjestö LNJ kuuluu JUKOon.
Ratkaisua etsitään sovittelemalla
Työriidan sovittelu jatkui valtakunnansovittelijan Vuokko Piekkalan johdolla viikon tauon jälkeen 7. huhtikuuta. Edellisenä päivänä JUKOn neuvottelijat tapasivat sovittelijan, joka halusi selvittää miksi sovintoesitys kaatui ja miten osapuolet jatkaisivat eteenpäin. Torstaina aamupäivällä valtakunnansovittelija esitti työ- ja elinkeinoministeriölle sovittelulautakunnan asettamista kunta-alan työriitojen ratkaisemiseksi. (Seuraa Jukon tiedotteita.)
Osa huhtikuulle suunnitelluista lakoista on vielä mahdollista välttää, jos sopimus syntyisi ennen kaavailtuja seuraavia lakkopäiviä.
Kunta-alan lakkosuma käynnistyi, kun neuvotteluissa ei päästy sopuun maaliskuun lopussa. Silloin kaikki kunta-alan työntekijäjärjestöt hylkäsivät valtakunnansovittelija Vuokko Piekkalan sovintoesityksen, joka koski yli 400 000 palkansaajaa. Esityksen sisältö jäi kauas siitä, minkä työntekijät olisivat voineet hyväksyä. Tämän jälkeen sovittelija keskeytti sovittelun.
– Sovintoesityksen palkankorotusratkaisu on kuin märkä rätti vasten kunta-alan asiantuntijoiden ja esihenkilöiden kasvoja. Arvostuksen sijaan se osoittaa ”kyllä palkansaajat taas joustavat” -asennetta, sanoi JUKOn tiedotteessa (30.3.) puheenjohtaja Olli Luukkainen, kun JUKOn hallitus hylkäsi sovintoesityksen.
Neuvotteluihin on etsitty ratkaisua sovittelijan toimistossa jo maaliskuun alkupuolelta lähtien. Kunta-alan sopimuskausi päättyi 28.2. Samalla alkoi sopimukseton tila, jolloin työtaistelutoimet ovat laillisia. Työnantajapuoli keskeytti neuvottelut heti helmikuun lopussa, koska niiden jatkamiseen ei sen mukaan ollut sillä erää edellytyksiä.
Kunta-alan neuvottelujen keskeytymisen myötä keskeytyivät myös Lääkärisopimusneuvottelut.
Liitto tukee JUKOn tavoitteita
Hammaslääkäriliitto tukee akavalaisia edustavan JUKOn neuvottelutavoitteita, joilla halutaan turvata osaavan henkilöstön riittävyys ja työhyvinvointi. Tärkeää on, että julkisiin palveluihin saadaan jatkossa osaajia ja ammattilaiset jaksavat vaativassa työssä sisällöllisten ja määrällisten haasteiden jatkuvasti kasvaessa.
JUKOn tavoitteena on myös vähintään 2 prosentin yleiskorotus vuodelle 2022 sekä monivuotinen palkkaohjelma, joka korjaa kunta-alan palkkojen jälkeenjääneisyyttä yksityissektoriin verrattuna.
Lisäksi tavoitteena on perhevapaiden tasaisempi jakautuminen elokuun alussa voimaan tulevan perhevapaalainsäädännön mukaan.
– Olemme neuvotteluissa ja työtaisteluissa yhdessä JUKOn kanssa. Lakkoon osallistumalla turvaamme myös sen, että olemme mukana hammaslääkäreitä koskevien sopimusten neuvotteluissa jatkossakin, kun sopimusrakenteet hyvinvointialueilla muuttuvat. Jos emme nyt olisi mukana, uusi sopimusrakenne ja mahdolliset palkkaohjelmat sovittaisiin jatkossa ilman meitä, toiminnanjohtaja Henna Virtomaa selvittää tilanteen taustoja ja merkitystä hammaslääkäreille.
Hammaslääkäriliitto olisi Virtomaan mukaan toivonut, että ratkaisu olisi saavutettu neuvotellen, eikä koronakriisin kasvattaman hoitovelan keskellä ja tässä maailmantilanteessa olisi jouduttu työtaistelutoimiin, joiden toteutuminen vaikuttaa nyt todennäköiseltä.
– Toivomme että sovittelussa päästäisiin nopeasti ratkaisuun, joka olisi kaikkien hyväksyttävissä.
Lakko-ohjeita jäsenille
Hammaslääkäriliiton sivuille on koottu lakkoon liittyviä ohjeita ja vastauksia usein kysyttyihin kysymyksiin sekä tietoa siitä, miten kuntapuolen työtaistelutoimet vaikuttavat hammaslääkäreihin: www.hammaslaakariliitto.fi/fi/tyoelama/neuvottelukierros-2022/jarjestovalmius-neuvottelujen-tukena
Uutista päivitetty 7.4. kello 9.00 ja 14.45.
Neuvottelujen taustaa – kuka neuvottelee ja mistä?
- Neuvottelupöydässä työnantajaa edustaa Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT. Työntekijöitä edustavat eri alojen pääneuvottelujärjestöt, joita on kolme: Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO, Sote (Super, Tehy, SPAL) ja Julkisen alan unioni JAU (JHL ja Jyty). Kuntasektorin työehtosopimusten piirissää on yhteensä noin 425 000:ta palkansaajaa.
- Lääkäriryhmät ovat kunta-alan pääsopimuksen (KVTES) neuvotteluissa akavalaisia edustavan JUKOn kautta. Lääkäriliittojen neuvottelujärjestö LNJ on JUKOn jäsenjärjestö.
- KVTES on kunta-alan yleinen pääsopimus, josta tulee osa lääkäriryhmien työsuhteen ehdoista siltä osin kuin Lääkärisopimuksessa on sovittu. Esimerkiksi palkankorotusprosentit, työsuhteen yleiset ehdot ja luottamusmiesjärjestelmää koskevat asiat sovitaan pääsopimuksessa. Lääkäriryhmiä koskevat alakohtaiset työsuhteen ehdot sovitaan puolestaan Lääkärisopimuksessa.