Post

KoronavirusKiireettömän hoidon antaminen herättää yhä kysymyksiä

24.4.2020Anu Tilander
istock-892398110_hanskakasi
(Kuva: iStockphoto)

Kiireetöntä hoitoa voidaan viranomaisohjeiden (https://hyvatyo.ttl.fi/koronavirus/ohje-suun-terveydenhuoltoon ) mukaan yhä antaa tietyin rajoituksin, koska epidemiatilanne vaihtelee ja etenee eri tahtiin maan eri osissa. Ohjeistusta päivitetään tarpeen mukaan tilanteen muuttuessa.

 Hammaslääkäriliittoon ja viranomaisille on tullut paljon yhteydenottoja erityisesti yksityishammaslääkäreiltä, jotka ovat olleet huolissaan ja epätietoisia varsinkin kiireettömän hammashoidon linjauksista.

 – Yksityishammaslääkärit haluavat toimia korontilanteessa oikein ja yhteistyössä julkisen sektorin kanssa. Kiireellisen hoidon ohjeisiin on oltu tyytyväisiä, mutta epävarmuutta kentällä aiheuttaa erityisesti se, miten kiireetöntä hoitoa pitäisi rajata, sanoo Hammaslääkäriliiton varapuheenjohtaja, yksityishammaslääkäri Pia Helander Vantaalta.

Kirjavat käytännöt näkyvät nyt esimerkiksi siinä, että osa yksityisvastaanotoista tarjoaa edelleen recall-aikoja ja jopa valkaisuja, kun samaan aikaan osa on lopettanut kiireettömän hoidon kokonaan tai tarjoaa vain välttämätöntä ja kiireellistä hoitoa.

Helanderin mukaan poikkeustilanteessa on erityisen tärkeää, että yksityispuolelle tiedotetaan asiasta selkeästi ja korostetaan voimassa olevien ohjeiden mukaista vastuullista toimintatapaa.

– Hammaslääkärit tarvitsevat alueellisesta tilanteesta myös selkeää ohjeistusta ja ajantasaista tiedotusta, koska päätökset hoidon alueellisesta rajaamisesta eivät edes ole yksittäisen toimijan tehtävissä.

Lisäksi kysymyksiä on herättänyt erityisesti ohje toimia minimoiden aerosolialtistus, mutta silti normaalein suojavarustein.

– Tarvitaan selvää yhteistä näkemystä siitä, mikä on välttämätöntä hoitoa ja voidaanko riskiryhmiä hoitaa. Myös termejä kiireellinen, välttämätön ja kiireetön hoito voisi selkeyttää, Helander huomauttaa.

Tilanteesta keskusteltiin kokouksessa, jossa oli mukana toimijoita sosiaali- ja terveysministeriöstä, Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta, Helsingin yliopistosta ja Hammaslääkäriliitosta. 

Hoitamattomuus on myös iso riski

Kiireetöntä suun terveydenhoitoa tulee STM:n linjauksen mukaan yhä jatkaa mahdollisuuksien mukaan, koska epidemian kasvukäyrä on alkanut loiventua ja epidemia todennäköisesti pitkittyy.

– Jos kaikki kiireetön hoito lopetettaisiin nyt kokonaan, riskinä olisi suun sairauksien eteneminen, mikä heijastuisi kielteisesti myös yleisterveyteen, korostaa lääkintöneuvos Merja Auero sosiaali- ja terveysministeriöstä.

Myös riskiryhmiä tulee suun terveydenhuollossa yhä hoitaa yksilölliseen harkintaan perustuen.

– Jokaisen potilaan kohdalla täytyy arvioida, aiheuttaako hänelle suuremman riskin hoitoon tulo vai hoitamatta jättäminen. Viranomaiset eivät siis voi antaa yleisohjetta siitä, että kiireetöntä hoitoa ei voi tietyllä alueella antaa lainkaan, Auero selventää.

Esimerkiksi riskiryhmien infektiofokuksia ei pitäisi nyt jättää hoitamatta, painottaa THL:n asiantuntijahammaslääkäri Ulla Harjunmaa.

– Riskiryhmien hoito tulisi kuitenkin organisoida niin, että he kohtaavat mahdollisimman vähän muita potilaita, jotta altistus olisi mahdollisimman vähäistä. Vastaanotoilla korostuu hoitojen tarpeellisuuden arviointi, huolellinen suunnittelu, mahdollisimman aerosoliton hoitotapa sekä hyvä aseptiikka ja suojaus.

– Jos on jokin toimenpide, jota ei voi tehdä ilman voimakasta aerosolin tuottoa ja sen siirtäminen on lääketieteellisesti mahdollista, se kannattanee tässä tilanteessa siirtää.

Tässäkin hammaslääkärin tulisi hänen mukaansa luottaa omaan harkintaan. Jos suojaimet puolestaan uhkaavat loppua, niitä tulee säästää kiireiseen hoitoon.

 

Alueiden yhteistyötä tiivistetään

Alueellista epidemiatilannetta voi seurata esimerkiksi THL:n sivuille päivitettävällä karttasovelluksella, josta näkee tartuntatilanteen etenemisen kuntatasolla.

– Koronavirustestauksia lisätään koko ajan ja samalla tieto tartuntojen määrästä täsmentyy. Tauti on uusi ja vaikka lisää tutkimustietoa kertyy koko ajan, kaikki toimijat joutuvat nyt tekemään päätöksiä vajavaisen tiedon varassa, sanoo Harjunmaa.

STM:n erityisasiantuntija Nora Hiivala kertoo, että ainakin isot kunnat ovatkin jo tiedottaneet omille sopimuskumppaneilleen (ostopalvelut ja palvelusetelituottajat) omista ohjeistaan. Tukea myös pienille yrityksille on tulossa lähiaikoina.

Merja Auero kertoo, että STM:ssä on suunnitelma saattaa yhteen kaikki eri alueilla toimivat suun terveydenhuollon edustajat mukaan lukien sairaanhoitopiirien, kuntien ja yksityissektorin toimijat Skype-kokouksien välityksellä. Kokouksien tavoitteena on jakaa tietoa osanottajien kesken alueen epidemiatilanteesta, hoitopoluista ja antaa eri tahoille puheenvuoroja sekä mahdollisuus esittää kysymyksiä.

Myös suojainten riittävyyden kannalta on tärkeää arvioida, mitä potilaita hoidetaan, muistuttaa suun mikrobiologian erikoishammaslääkäri Hannamari Välimaa Helsingin yliopiston virologian osastolta.

– Ensisijaisesti kaikkialla on varmistettava, että kiireelliseen ja välttämättömään hoitoon riittää suojavälineitä. Jos kiireetöntä hoitoa annetaan, on varmistettava suojainten riittävyys, jotta ne voidaan vaihtaa potilaskohtaisesti.

Hammaslääkäriliiton toiminnanjohtajan Henna Virtomaan mukaan on tärkeää, että kaikki noudattavat annettuja viranomaisohjeistuksia.

– Suojavarusteiden kohdalla on arvioitava, onko niitä vastaanotolla tarpeeksi, jotta työtä pystyy tekemään ohjeiden mukaisesti.

Eri vastaanottojen toimintatavat vaihtelevat, useimmissa paikoissa on Aueron mukaan toimittu vastuullisesti.

– Jos on havaintoja vastuuttomasta toiminnasta, AVIt ja Valvira ovat ne valvovat viranomaiset, joiden puoleen tulee kääntyä.

 

Koronaexitin suunnittelu käyntiin

Samalla kun epidemian huippua Suomessa vasta odotetaan, toimijoiden pitää suunnata katse jo tulevaan. Avainkysymys on, miten poikkeusolot puretaan suun terveydenhuollossa, kun epidemia aikanaan laantuu.

Esimerkiksi Tanskassa on 20.4. alkaneella viikolla alettu asteittain purkaa kiireettömän hammashoidon rajoituksia. COVID-19-epidemian odotetaan siellä kestävän pitkään ja epidemiahuippu jää matalammaksi kuin ensin odotettiin. Myös Norjassa on samaan aikaan annettu lupa ottaa hoitoon muitakin kuin akuuttipotilaita.

Suunterveyden merkitys yleisterveydelle on huomioitu näissä ratkaisussa lisätä hammashoidon palveluita asteittain. Terveysviranomaiset asettavat kuitenkin muun muassa Tanskassa tiukat hygieniavaatimukset klinikoiden uudelleenavaamiselle. Potilaat saavat tulla hoitoon vain, jos terveydentila on arvioitu etukäteen puhelimessa, eikä sähköistä ajanvarausta saa käyttää.

Myös Suomessa moni kunta tekee jo suunnitelmia epidemian jälkihoitoon, kertoo Auero.

– Kunnissa on jo suunniteltu muun muassa erilaisia jononpurkumalleja sekä ostopalveluiden ja palvelusetelin maksimaalista hyödyntämistä. Iso kysymys tulee olemaan, saadaanko Kela-korvauksiin muutosta.

Myös THL:n, STM:n, SOSTE ry:n ja Kuntaliiton Innokylään (https://innokyla.fi/fi) ollaan keräämässä yhteistä tietopankkia kuntien hyvistä suunnitelmista epidemiatilanteen jälkihoitoon, kertoo Harjunmaa.

– Suun terveydenhuollon kaikki toimijat tulevat tarvitsemaan paikallista ohjeistusta myös tulevassa koronaexit-vaiheessa, kun kiireetöntä hoitoa aletaan taas asteittain tarjota potilaille, muistuttaa Helander.

Yhteistyöllä kriisitilanteessa päästään eteenpäin ja toivoa koronan selättämisestä on.

– Rokotekehitys etenee maailmalla ja uusia hoitokeinoja COVID-19-tautiin etsitään kaikkialla. Virus voi jäädä kiertämään kausi-influenssan tavoin, mutta tilanne helpottuu, kun rokote aikanaan saadaan, painottaa Välimaa.

 

 

Lue myös
Etsitkö näitä?