Koronavirusepidemia ja sen aiheuttamat poikkeusolot ovat herättäneet paljon kysymyksiä ja huolta. Yksi hammaslääkärikuntaa puhuttava asia on, pitäisikö kaikki kiireetön hoito ajaa nopeasti alas, koska potilastyössä on lähes mahdotonta välttää aerosolien sekä sylki- ja veriroiskeiden muodostumista. Keskiössä on sekä potilas- että työturvallisuus.
– Suomessa on edelleen alueellisia eroja taudin esiintyvyydessä, minkä vuoksi kiireetöntä hoitoa ei ole koko maassa vielä lopetettu. Epidemiatilanne tulee oletettavasti jatkumaan kuukausia, minkä vuoksi hoitoja on ollut järkevää jatkaa niillä alueilla, missä se on ollut vielä mahdollista, sanoo lääkintöneuvos Merja Auero sosiaali- ja terveysministeriöstä (STM).
Viranomaisten ohjeistukset tarkentuvat tilanteen edetessä. Nyt voimassa olevan STM:n ohjeistuksen mukaan kiireetöntä hammashoitoa voi edelleen antaa tietyin rajoittein ja alueellisen harkinnan mukaan. Kiireellinen hoito tulee kuitenkin aina priorisoida. Ohjeiden mukaan kiireetön hoito on jo tässä vaiheessa syytä siirtää kaikilta vakavan koronavirustaudin riskiryhmään kuuluvilla, joita ovat yli 70-vuotiaat sekä vakavia pitkäaikaissairauksia sairastavat.
Ohjetta ollaan päivittämässä vastaamaan THL:n tämänhetkistä ohjeistusta riskiryhmistä.
– Epidemian edetessä on todennäköistä, että kaikki kiireetön hammashoito joudutaan ajamaan alas. Se onkin jo vähentynyt huomattavasti aiemmasta niin julkisella kuin yksityisellä sektorilla. Yksityiselle sektorille ei kuitenkaan ainakaan vielä ole annettu määräystä lopettaa kiireetöntä hoitoa. Määräys olisi voimakasta puuttumista yritysten toimintaan, mikä ei lain mukaan ole yksinkertaista edes poikkeusoloissa.
Koronatilanne on Aueron mukaan syytä ottaa erittäin vakavasti suun terveydenhuollon vastaanotoilla ja noudattaa viranomaisohjetta niin julkisella kuin soveltuvin osin yksityisellä sektorilla.
Kiireetön hoito lopetetaan alueilla eri tahtiin
– Toimintoja suunniteltaessa tulee huomioida alueellinen epidemiatilanne, hoitohenkilökunnan riittävyys kriittisissä tehtävissä sote-toimialalla sekä suojavarusteiden riittävyys kiireellisiä hoitotilanteita varten myös epidemian pitkittyessä, painottaa Merja Auero.
HUS-alueella on suurin tartuntojen keskittymä, ja siellä kiireetöntä hoitoa ollaan hänen mukaansa parhaillaan ajamassa alas.
Myös muualla maassa osa kunnista on jo itse tehnyt päätöksen lopettaa kaikki kiireetön hammashoito.
– Kiireettömän toiminnan alasajo vähentää myös osaltaan väestön liikkumista ja odotustiloissa tapahtuvaa altistumista tartunnalle.
Aerosolivälitteinen tartuntariski huolestuttaa
Myös Hammaslääkäriliitto on pitänyt kiireetöntä hoitoa koskevaa kysymystä esillä viranomaisten kanssa käydyissä keskusteluissa, kun suun terveydenhuollon koronaohjeita on nopealla aikataululla laadittu.
– Olemme tuoneet esiin ammattikunnan huolen hammashoitotyön erityisluonteesta, varsinkin aerosolien muodostumisesta potilaita hoidettaessa, sanoo Hammaslääkäriliiton toiminnanjohtaja Henna Virtomaa.
Viimeisimpien tutkimustietojen mukaan on mahdollista, että koronavirus leviää myös ilmateitse tapahtuvana aerosolitartuntana. Täysin varmaa tietoa uuden viruksen leviämistavoista ei kuitenkaan vielä ole.
– Suojainten asianmukainen käyttö ja aerosolia tuottavien laitteiden, kuten pyörivin instrumenttien, ultraäänilaitteiden ja kolmitoimiruiskun välttämien sekä Kofferdam-suojan käyttö on osa turvallista työskentelyä tässä tilanteessa, Auero muistuttaa.
THL:n epidemiologien mukaan viruksen määrään aerosolissa vaikuttaa se, mitkä ovat ympäristön olosuhteet ja kuinka paljon henkilöllä on virusta.
– Se taas on yksilöllistä ja korreloi oireiden kanssa. On erittäin tärkeää hoitaa erityisesti koronatartuntaepäillyt ja flunssaoireiset potilaat hyvin suojautuneena.
Suojavälineiden toimitus on vaikeutunut
Tavallisten suu-nenäsuojusten saatavuudessa on Aueron mukaan vastaanottokohtaisia eroja. Maahantuojilta saadun tiedon mukaan niitä pystytään toimittamaan viimevuotisia tilausmääriä vastaavat määrät pieniin toimituseriin jaksotettuna. Myös uusia maskieriä ollaan tämänhetkisen tiedon mukaan saamassa, mutta aiempaa kalliimmalla hinnalla.
– Kiireettömän hoidon vähentyessä myös maskien kulutus suun terveydenhuollossa vähenee, mutta toisaalta esimerkiksi kotihoidossa kulutus kasvaa.
Suun terveydenhuollossa kiireellisisä käyntejä oli kuukausitasolla noin 25 000 vuonna 2019 AvoHilmo-tietojen mukaan.
– On erityisen tärkeää turvata maskien saanti työpareille kiireellisiin hoitoihin. FFP2/FFP3-maskien saatavuus on heikompaa, ja on tärkeää huolehtia alueellisesti, että näitä maskeja on siellä, missä koronatartunnan saaneita, siitä epäiltyjä ja flunssaoireisia potilaita hoidetaan, Auero korostaa.
Nyt jos koskaan on tärkeää noudattaa tavanomaisia varotoimia huolellisesti.
– Näihin kuuluu potilaskohtainen suu-nenäsuojuksen vaihto. Näköpiirissä ei ole tällä hetkellä mitään sellaista, etteikö näin voitaisi ja pitäisi edelleen toimia, painottaa suun mikrobiologian erikoishammaslääkäri Hannamari Välimaa Helsingin yliopiston virologian osastolta ja HYKS suu- ja leukasairauksien linjalta.
Tilanteen seuraaminen ja nopea reagointi tärkeää
Suun terveydenhuollon toimijoiden on tärkeää kantaa vastuuta taudin leviämisen hidastamisesta, ja erityisesti yli 70-vuotiaiden ja muiden riskiryhmiin kuuluvien suojelemisesta.
– Nyt vaaditaan huolellisuutta niin hoito- ja hygieniakäytännöissä kuin potilasohjauksessa. Vastaanotoilla on tärkeää seurata sekä kuntakohtaista että valtakunnallista ohjeistusta ja yhdessä keskustella siitä, miten muuttuviin tilanteisiin reagoidaan toimintatapoja muuttamalla, Auero painottaa.
Hän muistuttaa, että kuntien valmiussuunnitelmat myös suun terveydenhuollon osalta tulee olla päivitettynä ja tiivis yhteistyö sairaanhoitopiirin alueella on tärkeää. Toimintatapoja ja ohjeistuksia muutetaan aina tilanteen niin vaatiessa.
– Suomalaiset suun terveydenhuollon ammattilaiset ovat huippuosaajia ja meillä hygieniakäytännöt ovat erittäin korkealla tasolla. Lupaavia lääkkeitäkin koronavirustautiin on jo testattu ja aktiivinen tutkimustyö jatkuu. Koronatilanteeseen tulee suhtautua vakavasti, mutta yhteistyöllä me kyllä selviämme tästä.
- Maailman terveysjärjestö WHO julisti koronavirusepidemian laajentuneen pandemiaksi 11.3. COVID-19 -infektio on määritelty tartuntalain mukaiseksi yleisvaaralliseksi infektioksi.
- Suomen hallitus teki 12.3. päätökset ensimmäisistä lisätoimenpiteistä, joilla pyritään ehkäisemään ja hidastamaan epidemian leviämistä maassa. Lisätoimenpiteet ovat voimassa 13.4. asti. Eduskunta hyväksyi valmiuslain käyttöönottoasetukset 18.3.
- Valmiuslakiin sisältyy myös oikeus määrätä terveydenhuollon ammattihenkilöiden työvelvollisuudesta. Laki mahdollistaa terveydenhuoltohenkilöstön työaika- ja lomasäännöksistä poikkeamisen epidemian edetessä sekä määräajoista poikkeamisen kiireettömässä hoidossa. Tämänhetkisten tietojen mukaan työmääräyksen antamiseen varaudutaan, mutta ensin pyritään muilla keinoilla turvaamaan terveydenhuollon toimivuus.
Liitto jäsenten tukena poikkeusoloissa
Hammaslääkäriliittoon on tullut paljon kysymyksiä koronatilanteen vaikutuksista hammaslääkärin työhön ja suun terveydenhuollon järjestelyihin, yksityisvastaanottojen toimintaan sekä työ- ja potilasturvallisuuteen.
Hammaslääkärikuntaa pohdituttavia asioita ovat myös epidemiasta seuraavat muutokset esimerkiksi työjärjestelyihin, työn sisältöön, ansioihin ja mahdollisiin lomautuksiin. Yrittäjien kohdalla huolta aiheuttavat erityisesti epävarmuus potilastilanteesta, toimintaedellytyksistä ja yrityksen taloudellisesta kantokyvystä.
Yksityisvastaanotolla päätösten teko ja henkilökunnan työturvallisuudesta huolehtiminen voi olla kokonaan yksittäisen hammaslääkäriyrittäjän harteilla. Yrittäjä kantaa myös taloudelliset seuraukset.
– Hammaslääkäriliiton hallitus ja toimisto tekevät tiiviisti työtä asioiden selvittämiseksi. Liitolla on hyvät suhteet viranomaisiin, joiden kanssa on käyty tiiviisti keskustelua siitä, mihin toimenpiteisiin alallamme on syytä ryhtyä näissä poikkeuksellisissa oloissa, sanoo valtuuston puheenjohtaja Pirkko Grönroos liiton 19.3. antamassa kommentissa.
– Kaikilla meillä on nyt yhteinen tavoite: hidastetaan epidemian leviämistä, turvataan kansalaisille välttämätön terveydenhuolto ja huolehditaan työntekijöiden ja potilaiden turvallisuudesta, korostaa Grönroos.
Hammaslääkäriliiton verkkosivuille on koottu tietoa koronavirustilanteeseen varautumisesta suun terveydenhuollossa ja vastauksia jäsenten yleisimpiin kysymyksiin.
– Päivitämme Hammaslääkärilehteen ja liiton muihin kanaviin uutisia sekä uutta tietoa ja ohjeistuksia jatkuvasti tilanteen edetessä. Liiton edunvalvonnan asiantuntijat neuvovat jäseniä myös puhelimitse ja sähköpostitse, liiton toiminnanjohtaja Henna Virtomaa kertoo.
Yksityisvastaanotot ja kiireettömän hoidon jatkaminen
Yksityissektorin toimijoiden on ainakin tällä hetkellä arvioitava itsenäisesti, pidetäänkö vastaanotto avoinna vai ei. STM:n ohjeen mukaisesti pitäisi pidättäytyä riskiryhmien kiireettömästä hoidosta ja aerosoleja tuottavien laitteiden käytöstä.
– Ohjeet on syytä ottaa vakavasti. Huomioon on otettava myös työnantajan työsuojeluvelvoite työntekijöitään kohtaan. Tilanne voi muuttua nopeasti, jos viranomaiset päättävät kieltää kiireettömän hoidon, sanoo Hammaslääkäriliiton lakimies Heikki Kuusela.
Jos toiminta keskeytyy, on syytä selvittää oma vakuutusturva.
– Keskeytyskuluvakuutuksesta on mahdollista saada korvauksia riippuen vakuutusehdoista ja keskeytyksen syystä. Vastaanoton kulut on syytä karsia minimiin. Maksuaikaa voi pyrkiä neuvottelemaan erilaisille maksuille.
Hallituksen toimenpiteet yrittäjien helpotukseksi ovat ministeriöissä valmistelussa ja edellyttävät lakimuutoksia.
– Vielä eivät siis ole voimassa helpotettu pääsy työttömyysturvan piiriin tai lyhennetty lomautusilmoitusaika. Yhteistoimintalain piirissä olevissa yrityksissä on muistettava käydä yt-menettely ennen lomautuksia. Lakia sovelletaan yrityksissä, joiden työsuhteessa olevien työntekijöiden määrä säännöllisesti on vähintään 20.