Hammaslääkäri

Tiistai 24.11.2020

Korona kutisti kandikesän

Koronaepidemia vähensi neljännen ja viidennen vuosikurssin välisiä kesätyömahdollisuuksia merkittävästi. Erityisesti Helsingissä opiskelevien tilanne vaikeutui selvästi. Tämä kävi ilmi, kun Suomen Hammaslääketieteen Opiskelijain Liitto SHOL ja Hammaslääkäriliitto kysyivät syksyllä kaikilta viidennen vuosikurssin hammaslääketieteen opiskelijoilta kandikesästä.

Kesällä 2020 hammaslääkärinä työskenteli 58 % vastaajista. Koronan vaikutus oli havaittavissa, kun edellisenä kesänä osuus oli 85 %. Koronan ensimmäinen aalto koetteli pahiten Uuttamaata ja vaikeutti erityisesti Helsingissä opiskelevien kesäkandipaikkojen saamista. Helsingin opiskelijoista vain 25 % työskenteli kesäkandina.

Kesäkandipaikan saamista edesauttoi, jos oli kysynyt sitä ennen koronakriisiä. Kesäkandin paikan saaneista 39 % oli sopinut paikasta syksyllä 2019 tai aiemmin; vuonna 2019 edellisen vuoden puolella paikasta sopineita oli 29 %.

Kyselyn avovastauksissa monet pitivät kandioikeuksien myöntämisajankohtaa liian myöhäisenä. ”Yleensä työt kuitenkin sovitaan hyvissä ajoin ennen kuin kandioikeuksien varmistumisesta on laisinkaan tietoa.”

– Kandioikeuksien myöntämispäivämäärä on liian myöhään, se ei ole etukäteen tiedossa, ja päivässä on vaihtelua yliopistojen välillä. Ideaalitilanteessa valtaosa oikeuksista ilmoitettaisiin yhtä aikaa, ennalta tiedossa olevana ja tarpeeksi aikaisena päivänä, jotta kandit pystyvät suunnittelemaan omaa elämäänsä ja kesätöitänsä, toteaa SHOLin sisäasiainvastaava Miisa Laukka Oulusta.

Vastaajista 33 % ei ollut tehnyt kirjallista työsopimusta tai saanut virkamääräystä ennen kesätyön aloittamista. 31 %:lle ei ollut kesätyössä kirjallisesti nimetty ohjaajaa, joka on laillistettu hammaslääkäri.

– On tärkeää sopia aina työsuhteen ehdoista etukäteen. Kirjallinen työsopimus kertoo osapuolille täsmällisesti, mitä näistä ehdoista on sovittu. Opiskelijalle on myös aina osoitettava kirjallisesti ohjaaja. Tämä ei ole suositus, vaan lainsäädäntöön kirjattu velvollisuus, muistuttaa liiton lakimies Heikki Kuusela.

Perehdytykseen oltiin pääasiassa jokseenkin tai täysin tyytyväisiä. 96 % vastaajista koki pystyneensä hyödyntämään oppimiaan asioita käytännössä ja oppineensa paljon uutta. Työpaikan ilmapiiriä pidettiin pääosin avoimena ja arvostavana.

Suurimmalle osalle oli ollut helppoa konsultoida erikoishammaslääkäreitä, kun taas muiden kokeneempien hammaslääkärien konsultointi koettiin vaikeammaksi. 69 % vastaajista oli jokseenkin tai täysin sitä mieltä, että hänelle nimetty ohjaava hammaslääkäri oli hyvin tavoitettavissa.

Kokemukset ohjauksesta kuitenkin vaihtelivat. ”Ohjaajaksi määritetty hammaslääkäri oli koko ajan tavoitettavissa ja pääsi yleensä nopeasti auttamaan. Myös muita hammaslääkäreitä pystyi helposti konsultoimaan ja ilmapiiri oli hyvä.” ”Yllättävää oli, että ohjaajan ohjeet olivat joskus ristiriidassa yliopistossa opetetun ja Käypä hoidon kanssa.”

88 % vastaajista työskenteli terveyskeskuksessa ja 12 % yksityisvastaanotolla. Kiireellistä hoitoa tarvitsevien potilaiden hoitoon työpäivän aikana oli osallistunut 74 % ja monihuonemalliin yms. uusiin toimintamalleihin 7 % terveys­keskuksissa työskennelleistä vastaajista.

Yksityissektorilla työskennelleiden ansiotulo muodostui 100-prosenttisesti potilaslaskutukseen sidoksissa olevasta tulosta, kun viime vuonna se muodostui kolmanneksella kiinteästä palkasta, kolmanneksella potilaslaskutukseen sidoksissa olevasta tulosta ja kolmanneksella näiden yhdistelmästä.

Sähköinen kysely toteutettiin 25.9.–11.10.2020. Kysely lähetettiin 175:lle, joista 90 vastasi; vastausaste 51 % (v. 2019 37 %). Vastaajista 30 oli % Oulusta, 26 % Itä-Suomen yliopistosta ja sekä Turusta että Helsingistä 22 %. 

Lue lisää Oulun yliopiston hammaslääketieteen opiskelijoiden kandikesästä Hammaslääkärilehdestä 13/2020.