KoronavirusKorona muutti arjen

Koronakevät koettelee kollegoita kautta maan. Kysyimme, miltä näyttää Vantaalla, Nilsiässä, Mikkelissä ja Turussa.

– Olen aika pragmaattinen ihminen, ja mielessä on pyörinyt pääasiassa vastaanoton ja arjen käytännön asioiden järjestäminen. Talousvaikutukset koko yhteiskuntaan askarruttavat aika lailla, pohtii yksityishammaslääkäri Jarno Väätäinen Pohjois-Savon Nilsiästä.

Väätäisen ja hänen suuhygienistivaimonsa omistama vastaanotto Nilsiässä toimii nyt yrittäjävoimin. Väätäinen joutui lomauttamaan koko palkatun henkilökunnan eli hammashoitajan ja kaksi suuhygienistiä 2.4. Vastaanotolla vuokralaisena toiminut hammaslääkäri työskentelee nyt vain omalla vastaanotollaan naapurikunnassa.

– Työntekijät ymmärsivät tilanteen onneksi erittäin hyvin.

Nilsiän Tähtihampaassa on huhtikuun alusta alkaen hoidettu vain kiireellisiä ja puolikiireellisiä ei-koronaepäiltyjä potilaita.

Haastatteluhetkellä epidemia ei alueella ollut vielä levinnyt kovin laajasti.

Väätäisen vastaanotolla on aina pidetty säntillisesti yllä potilaiden anamneesitietoja; ne päivitetään haastattelemalla jokaisella tutkimus- ja tarkastuskäynnillä.

– Tiedämme omista potilaistamme kohtalaisen hyvin riskiryhmään kuuluvat. Potilaat näyttävät nyt rajoittavan itsekin paljon liikkumistaan, ja puolikiireellisiä tulee varsin vähän.

Akuuttihoidon kysyntään vastataan

Kiireetön hoito ajettiin nopeasti alas, koska alueen väestö on iäkästä ja perussairauksia on paljon. Ei-koronaepäiltyjen akuuttihoidon alasajoa ei ole suunnitelmissa, jos mitään radikaalia ei tule eteen.

Vastaanotolla on tehty epidemian takia pieniä viilauksia. Muun muassa soodaputsin ja ultraäänen käyttöä vältetään, lievästikään flunssaisena ei lähdetä töihin, odotustiloista on poistettu lehdet ja pintadesinfektiota on tehostettu.

– Olemme varsin pilkuntarkasti ja viiveettä noudattaneet STM:n ohjeita. Jatkossa seuraamme epidemian leviämistä ja teemme tarvittavia muutoksia. Suojavarusteiden saannissa ei ole ollut ongelmia, Väätäinen toteaa.

Epidemiatilanne vaihtelee edelleen paljon maan eri osissa.

– Seilaamme pääosin tuntemattomilla vesillä. Tehdään kukin parhaamme ja toimitaan parhaan käytettävissä olevan tiedon mukaan. Aika pikaisestikin on syytä alkaa miettimään, miltä hammashoito näyttää ja miten se järjestetään epidemian jälkeen.

Jotain hyvääkin

Uudellamaalla ja pääkaupunkiseudulla epidemia on levinnyt kiivaimmin. Vantaalla terveyskeskushammaslääkärinä toimivalle Leena Lönnrotille tilanteessa on ollut haastavinta kaiken ristiriitaisuus.

– Toisaalta olen ylpeä siitä, että saan tehdä tätä yhteiskunnallisesti merkittävää työtä, ja aito auttamisen halu on valtava. Toisaalta koen riittämättömyyden tunnetta siitä, etten voi olla lasteni kanssa nyt kotona, kun he nimenomaan tarvitsisivat minua.

Mielessä on myös se mahdollisuus, että itse sairastuisi tai tartuttaisi muita, jos sattuisi olemaan oireeton kantaja.

– Niin kauan, kun meitä kaikkia ei testata, emme voi tietää, olemmeko kantajia vai emme.

Huolta herättää myös se, että potilaiden hoidot viivästyvät, kun kiireetön hoito on ajettu alas.

– Päällimmäisenä on kuitenkin se, että tämä pandemia on tällä hetkellä tärkein asia ja muu saa nyt odottaa. Yritän toimia järkevästi ja olla huolestumatta liikaa. En esimerkiksi enää jatkuvasti lue uutisia aiheesta, vaan yritän keskittyä välillä muuhunkin, hyviin ja iloisiin asioihin.

– Nyt saa olla enemmän kotona perheen kanssa. Huomaan, että pienet ja tavalliset asiat merkitsevät nyt enemmän kuin yleensä.

Soveltamalla pärjää

Vantaan suun terveydenhuollossa kiireetön hoito on keskeytetty. Leena Lönnrot pitää sitä pääkaupunkiseudun epidemiatilanteessa hyvänä, jotta henkilökuntaa riittää sinne, missä sitä tarvitaan.

– Ja onhan se hyvä myös potilaiden ja hoitohenkilöstön turvallisuuden vuoksi.

Lönnrot on tehnyt jo vuosia osan viikosta vakiopäivystäjänä ja osan pääasiassa kirurgiaa. Nyt hän toimii toistaiseksi lähes kokoaikaisena päivystäjänä.

– Hoidan päivystyksessä ei-riskipotilaita. Yritän välttää turbiinin käyttöä ja roiskuttelen mahdollisimman vähän puustilla. Kiinnitämme nyt erityisesti huomiota siihen, ettei kukaan tulisi hoitoon hengitystieoireisena.

Lisäksi Vantaalla on ohjeistettu käyttämään vetyperoksidipurskuttelua ja kofferdamia paikkauksessa, nitriilihanskoja ja potilaskohtaista maskia sekä pipoa ja siivoamaan hoitohuoneiden pinnat tyhjiksi. Ylimääräisiä ihmisiä ei pitäisi päästää huoneisiin.

Ohjeena on tehdä päivystyksessä hoidot mahdollisimman valmiiksi. Punaisia kulmapäitä on käytössä muutamia, joten paikkauskin onnistuu.

– Turvallisuuskäytännöt tietenkin jonkin verran monimutkaistavat hoitoa, mutta soveltamalla olen pärjännyt ihan hyvin.

Kiireettömän hoidon alasajo toisaalta myös huolettaa ja herättää kysymyksiä. Päivystyspotilaiden määrä kasvaa, ja jo valmiiksi pitkät jonot kasvavat.

– Huolettaa päivystyshoidon tarpeen lisääntyminen ja inhimillinen kärsimys, kun potilaiden hoidot seisahtuvat. Asiakkaat ovat kuitenkin olleet hyvin ymmärtäväisiä, kun heidän aikojaan on siirretty.

– Hoitotakuusta ei tällä hetkellä tarvitse pitää yhtä tiukasti kiinni kuin normaalisti, mutta tilanne ei helpota hetkessä vielä sittenkään, kun pandemia on ohi, miettii Lönnrot.

”Hyödyllinen ja motivoiva” uudelleensijoitus

Kiireettömän hoidon alasalo on tuottanut hammaslääkäreille myös aivan uutta arkea. Hammaslääkäreitä työskentelee nyt erilaisissa neuvontatehtävissä, vanhustenhoidon tukena ja mm. kotisairaanhoidossa verinäytteitä ottamassa.

Muutokset ovat olleet paikoin nopeita.

– Hammashoito onnistuttiin ajamaan alas vuorokaudessa. Henkilökuntaa sijoitettiin muihin tehtäviin ja se sujui yllättävän helposti, kertoo ylihammaslääkäri Virpi Laine Mikkelistä.

Mikkelissä ne kaupungin palveluksessa olevat hammaslääkärit, jotka eivät päivystä, soittavat yli 80-vuotiaille vanhuksille tarkastussoittoja. Mikäli aihetta on, puhelun perusteella tehdään kotihoitoon huoli-ilmoitus.

– Kiitosta tästä on tullut monelta taholta. Me olemme soittaneet sellaisille vanhuksille, jotka eivät ole minkään palvelun piirissä, eli ovat suhteellisen hyväkuntoisia ihmisiä. Osa on ollut niin liikuttuneita, että ovat jopa itkeneet puhelimessa, vaikka mitään hätää ei kotioloissa ole ollutkaan, Laine kertoo.

Vanhuksille soittaminen on koettu erittäin hyödylliseksi ja motivoivaksi tehtäväksi. Kukaan ei ole kokenut tekevänsä sopimatonta tai turhaa työtä.

– Päin vastoin, monilla arvomaailma on varmasti muuttunut tämän kokemuksen myötä.

Muuallakin ulkopuolinen palaute uusiin tehtäviin sijoitetuista hammaslääkäreistä on ollut positiivista.

– Henkilökunnastamme olemme saaneet hyvinkin positiivista palautetta. Hammaslääkärit ovat itseohjautuvia ja omaksuvat uudet tehtävät nopeasti. Suun terveydenhuollon ammattilaiset ovatkin arvokas henkilöstöryhmä, joka soveltuu monipuolisesti uusiin tehtäviin lisäperehdyttämisellä, toteaa johtava ylihammaslääkäri, HLT, EHL Marina Merne-Grafström Turusta.

Ilmassa on paljon epävarmuustekijöitä

Yksityisvastaanotoilla tilanteen ja tarvittavien toimien määrittely on ollut hankalaa. Tilanteen pitkittyminen huolestuttaa sekä oman että työntekijöiden toimeentulon kannalta. Työt ovat käytännössä loppuneet kokonaan, totesi moni Hammaslääkäriliiton päätoimisille yksityishammaslääkäreille tekemässä kyselyssä pääsiäistä edeltäneellä viikolla. Keskimäärin potilaita oli noin 40 % tavanomaiseen tilanteeseen verrattuna.

”Olen nyt siis työttömänäensimmäistä kertaa elämässäni”, kirjoittaa yksi vastaajista. Vastauksessa toivotaan, että pienet yritykset muistettaisiin reservinä, kun etsitään korvaavaa henkilökuntaa sote-palveluihin tai tartuntaketjujen selvitystyöhön.

Epätietoisuus, huoli ja koronatilanteen alueellinen vaihtelu näkyivät vastauksissa selvästi. Tilannetta on vertailtu yksityispuolella sekä julkiseen suunterveydenhuoltoon että eri vastaanottojen kesken. Yhtenäistä linjaa ei ole.

”Osa kollegoista toimii kuin mitään epidemiaa ei olisikaan, ja osa ei työskentele ollenkaan, jotta infektioriskejä ei synny”, todetaan eräässä vastauksessa. Nyt toimitaan hyvin pitkälle Uudenmaan tilanteen mukaan, ajatteli moni.

”Miksi ihmeessä kiireettömän hoidon antaminen pitäisi lopettaa? Jos aerosolien kautta olisi merkittävä tarttumisriski, olisin jo sairastunut HIV:iin, SARS:iin ja MERS:iin sekä lisäksi krooniseen hepatiittiin. Normi-aseptiikkamme riittää suojaamaan tartunnoilta”, kirjottaa yksi vastaajista.

Toinen kollega puolestaan miettii, että ”jos kaikkien suomalaisten tulee välttää kontakteja, ei kiireettömässä hammashoidossa ole mitään järkeä. Sen lähempänä ei kukaan lääkäri ole potilasta kuin hammaslääkäri.”

Huhtikuun alussa noin 42 % vastaajista ajatteli, että kiireetöntä hoitoa voidaan jatkaa edelleen. Melkein yhtä moni,
35 %, puolestaan kannatti sen lopettamista, 23 % ei osannut ottaa kantaa.

Suojavarusteiden pula on ollut esillä julkisuudessa. Kyselyssä tämä ei näy;

87 % vastaanottoa edelleen jatkavista kertoi, että suojavarusteita on riittävästi. Avovastauksissa kerrotaan myös luovista ratkaisuista: ”Lisäksi käytämme metsurivisiirejä, jotka hankimme helmikuussa. Desinfioimme ne joka potilaan jälkeen.”

Kenelle yksityispuolen ohjeistaminen kuuluu?

”Kaipaan tietoja, mihin pohjata yrityksen päätöksentekoa sekä tartunnan ehkäisyn että taloustilanteen osalta”, sanoittaa yksi vastaajista yksityishammaslääkärien yleisen huolen. Pitääkö kiireetön hoito ajaa alas vai peräti koko vastaanotto
sulkea?

Kenen asia on kertoa, miten yksityishammaslääkärin pitää toimia?

– Kyllä ne ovat STM ja THL, jonne katseet kohdistuvat. Liiton roolina on välittää viranomaisohjeita jäsenistölle ja jäsenistön huolta viranomaisille, sanoo Hammaslääkäriliiton yksityispraktikkovaliokunnan puheenjohtaja ja liiton varapuheenjohtaja Pia Helander.

Jos jotain voisi yksityisvastaanottojen puolesta toivoa, myös Helander toivoisi selkeää ohjetta kiireettömän hoidon toteuttamisesta. Kaikkein paras ohjeistus olisi alueellinen.

Yksityisvastaanoton sulkeminen tai rajaaminen vain kiireelliseen hoitoon on kova päätös, jonka seurauksena yrittäjä todennäköisesti joutuu lomauttamaan henkilökuntaansa.

– Isoja päätöksiä voi tehdä, jos päätöksellä on merkitystä tässä tilanteessa. Kaikilla meillä on halu toimia oikein. Päätöksen tueksi pitäisi saada täsmällistä tietoa, jolloin ei tarvitse jatkuvasti miettiä, teinkö sittenkin väärän päätöksen, Helander sanoo.
Helanderilla on viranomaisille vielä yksi toive.

– Pian tarvitaan myös ohjeistus siitä, miten tilannetta päästään purkamaan. Missä vaiheessa voidaan siirtyä takaisin normaalitilaan?

• Liitto selvitti päätoimisten yksityishammaslääkärien tilannetta kyselyllä 7.–8.4. Tuloksista kerrottiin Hammaslääkärilehden verkkosivuilla ja koronauutiskirjeessä 9.4.
• Tilannetta kunnissa selvitettiin 20 suurimman kaupungin johtavilta ylihammaslääkäreiltä 1.–2.4. Tulokset julkaistiin verkkolehdessä ja koronauutiskirjeessä 3.4.
• Jarno Väätäistä ja Leena Lönnrotia haastateltiin 15.4.2020.

Hammaslääketieteen tutkimuskentällä koronaepidemia ei vielä ole ehtinyt tuottaa uusia tutkimustuloksia, mutta tutkijoiden arkea ja tutkimussuunnitelmia se on myllännyt tehokkaasti.
– Kyllä tässä projektiaikataulut paukkuvat, toteaa professori Tuula Salo. Hänen Oulussa ja Helsingissä toimiva tutkimusryhmänsä sai vuoden alussa Erkon säätiöltä lähes miljoonan euron apurahan kolmevuotiseen hankkeeseen, jossa kehitetään uusia tapoja selvittää laboratorio-olosuhteissa, miten yksittäisen potilaan suusyöpä reagoi erilaisiin hoitoihin.
– Kaikki on hidastunut: emme saa syöpäpotilaiden näytteitä tutkittaviksi normaaliin tapaan, ja kaikkeen liikkumiseen yliopistojen tiloissa on anottava erikseen henkilökohtainen lupa, Salo kertoo.
Laboratoriotöitä ei kuitenkaan voi tehdä etänä. Osa projektissa työskentelevistä onkin anonut oikeutta jatkaa kesken jääneitä kokeita, toki epidemian edellyttämät turvallisuustoimet huomioiden.
Salolla itsellään riittää projektien suunnittelua, käsikirjoitusten tarkastamista ja opetuksen valmistelua kotikonttorillakin. Kotikonttori sijaitsee tällä hetkellä Oulussa: Salo hoitaa töiden ohessa 90-vuotiasta äitiään, sillä korona-aikana ulkopuoliset hoivatyöntekijät suurentaisivat tautiriskiä. Yliopistolla Salo käy tarvittaessa iltaisin.
Hän ei vielä ole selvittänyt, miten Erkon säätiö suhtautuu tutkimushankkeen todennäköiseen viivästymiseen, mutta toivoo, että rahoittajat ovat ymmärtäväisiä.
– Kokeneena tutkijana olen tottunut epävarmuuteen. Tutkimustyön luonteeseen kuuluu, että suunnitelmat menevät välillä uusiksi.
Salon ryhmässä työskentelee kuitenkin myös toistakymmentä nuorta tutkijaa. Kokemattomalle tieteentekijälle, jolle ei vielä ole kertynyt julkaisuja ja itsevarmuutta, poikkeustilanne voi olla ahdistava.
– Palaveeraan kaikkien tutkijoiden kanssa lähes viikoittain, joko kaksin tai muutaman hengen ryhmissä. Nyt ketään ei voi jättää oman onnensa nojaan.
Yksi ryhmän tutkijoista on 29-vuotias helsinkiläinen geneetikko, toisen vuoden hammaslääketieteen opiskelija Sini Karinen. Hän tekee väitöstutkimusta suun levyepiteelikarsinooman yhdestä metastasointireitistä.
– Olen tehnyt märkälaboratoriotöitä viime kesästä asti, ja minulla on onneksi jo hyvin materiaalia koossa, Karinen kertoo.
– Viikkoa ennen kuin yliopisto sulkeutui koronan takia, teimme väitöskirjaohjaajien kanssa toimintasuunnitelman, jonka pohjalta kirjoitan nyt kotona väitöskirjan ensimmäistä artikkelia.
Karisen mukaan enemmän hämminkiä ja epätietoisuutta on liittynyt perustutkinto-opiskeluun: normaalitilanteessa hänen vuosikurssinsa olisi parhaillaan siirtymässä opintojen kliiniseen vaiheeseen.
Entäpä sitten yliopistojen hallintohenkilökunta? Voisi kuvitella, että esimerkiksi yksiköitä ja laitoksia johtavilla professoreilla olisi nyt normaalia enemmän aikaa tutkimustyölle.
– Niin minäkin luulin, naurahtaa Itä-Suomen yliopiston hammaslääketieteen yksikön johtaja, professori, epidemiologi Liisa Suominen.
– Sen sijaan istun skype-palavereissa aamukahdeksasta neljään tai viiteen iltapäivällä.
Koronatilanne on vaikuttanut merkittävästi moniin tutkimusprojekteihin, joissa Suominen on mukana.
– Aloitimme viime vuonna seurantatutkimuksen, jossa selvitetään kotihoidossa olevien ikäihmisten ja heidän omaishoitajiensa ravitsemuksen ja suunterveyden tilannetta. Seurannasta piti tulla monivuotinen, mutta nyt meidän oli pakko keskeyttää kliininen tutkimus ainakin toistaiseksi, sillä hauraiden ikäihmisten tutkiminen olisi liian riskialtista. Yritämme kuitenkin paikata tutkimuksia haastatteluilla.
Lisäksi monien hankkeiden suunnittelu lykkääntyy.
– THL:n koordinoiman FinTerveys 2023 -väestötutkimuksen suunnittelun piti alkaa tänä keväänä, mutta nyt sen toteutumisesta ei ole mitään tietoa.

Teksti: Laura Kimari

Myös Suomen Hammaslääkäriseura Apollonia rahoittaa hammaslääketieteen tutkimusta. Jos olet saanut Apollonialta tutkimusapurahan ja tutkimuksesi on viivästymässä, ota yhteyttä asiantuntijahammaslääkäri Aija Hietala-Lenkkeriin: aija.hietala-lenkkeri@apollonia.fi.