Uutiset

KoronavirusKorona vie uusiin tehtäviin, mutta millaisiin?

3.4.2020Heli Mikkola
istock-toiden_jakaminen
(Kuva: iStockphoto)

Sosiaalisessa mediassa hammaslääkärit ovat kyselleet, mihin kaikkiin töihin koulutuksella voi ryhtyä, ja voisiko osaamista hyödyntää esimerkiksi koronatartuntojen jäljittämisessä infektiolääkäreiden apuna. Selvitimme tilannetta ja suunnitelmia kahdestakymmenestä suurimmasta kunnasta.

Ihan alkuun, millaista palautetta hammaslääkärien osaamisesta uusissa tehtävistä on tullut?

– Henkilökunnastamme olemme saaneet hyvinkin positiivista palautetta. Hammaslääkärit ovat itseohjautuvia ja omaksuvat uudet tehtävät nopeasti. Suun terveydenhuollon ammattilaiset ovatkin arvokas henkilöstöryhmä, joka soveltuu monipuolisesti uusiin tehtäviin lisäperehdyttämisellä, toteaa johtava ylihammaslääkäri, HLT, EHL Marina Merne-Grafström Turusta.

Mikkelissä ne hammaslääkärit, jotka eivät päivystä, soittavat 80- ja yli 80-vuotiaille vanhuksille tarkastussoittoja, joiden perusteella tarvittaessa tehdään huoli-ilmoitus kotihoitoon.

– Vanhuksille soittaminen on koettu erittäin hyödylliseksi ja motivoivaksi tehtäväksi. Kiitosta tästä on tullut monelta taholta ja erityisesti vanhuksilta itseltään, sanoo ylihammaslääkäri Virpi Laine Mikkelistä.

Kun kiireetön hammashoito todennäköisesti epidemian edetessä lopetetaan, tarvetta sekä uusille tehtäville että tilanteen mahdollisesti eskaloituessa myös osaavalle, muuta terveydenhuollon työvoimaa korvaavalle työpanokselle todennäköisesti on. Tällöin tilannetta sanelee valmiuslain määrittelemä terveydenhuollon henkilökunnan työvelvollisuus. Kevyempi keino ovat useiden kuntien jo käyttöön ottamat työvoimapankit, joihin halukkaat voivat ilmoittautua.

 

Samalla on varauduttava syksyyn

Poikkeusolojen toiminnan suunnittelun ohella osa suurista kaupungeista varautuu jo kriisinjälkeiseen aikaan. Uusia toimintamalleja työstetään esimerkiksi Joensuussa.

– Suunnitteilla on, että osa hammaslääkäreistä osallistuu Lean-tyyppisiin työpajoihin miettimään koululaisklinikan, ”kerralla kuntoon” -klinikan ja esimerkiksi lohkeamaklinikan toteuttamista. Malleja on tarkoitus työstää koko maakunnan hammashoitoloihin, että saamme syksyn tilanteen hallintaan mahdollisimman hyvin, kertoo johtava ylihammaslääkäri, EHL Virva Vänttinen Joensuusta.

Monesta kaupungista mainitaan, että nyt on hyvä aika pitää säästövapaita pois tai lomat on jo sijoiteltu uudelleen. Tällä varaudutaan suoraan syksyyn ja vastaanottojen ruuhkautumiseen. Esimerkiksi Porissa lomia ehdotetaan pidettäväksi toukokuussa, ja elokuun puolivälistä lokakuun loppuun kaikki lomat puolestaan on peruttu.

Selvittäminen, suunnittelu ja perusteleminen vie työaikaa; yhtenäisiä ohjeita kaivataan edelleen. Hammaslääkäriliiton ja -lehden perjantaina 27.3. julkaisema edellinen kysely osoitti, että koska epidemia etenee maan eri osissa eri tavoin, yhtenäistä toimintamallia ei ole, eikä sen takia kaikkialle päteviä ohjeita vastaanottotoiminnan alasajoon tai ylläpitoon. Tieto muiden kokemuksista kuitenkin kiinnostaa.

– Tämä kysely on hieno esimerkki toiminnasta, jota kaipaa juuri näinä aikoina. Hammaslääkäreiden järkevään työllistämiseen on mukava saada vinkkejä muilta, sanoo pohjoisen Kymenlaakson vastuuylihammaslääkäri (vt.) Tarja Rutkiewicz.

Näin kysely tehtiin

Hammaslääkärilehti selvitti tilannetta kahdessakymmenessä suurimmassa kaupungissa. Kysely lähetettiin sähköpostitse vastaaville ylihammaslääkäreille keskiviikkona 1.4. ja vastaukset kuvaavat tilannetta torstaina 2.4. Kyselyyn vastattiin kuudestatoista kaupungista.

Tätä kysyimme:

1. Mitä mahdollisia korvaavia tehtäviä hammaslääkäreille on suunniteltu tai jo toteutettu?

2. Kuinka suuri osa organisaatiosi hammaslääkäreistä jatkaa tai heidän on suunniteltu jatkavan suun terveydenhuollon potilaiden hoitamista (kiireellinen hoito, ns. puolikiireellinen hoito jne.)?

3. Mitä muuta haluat tuoda esille?

 

Vs. johtajahammaslääkäri Sinikka Varsio, Helsinki:

1. Hammaslääkäreitä on hyödynnetty konsultaatiotukena mm. hoidon tarpeen arvioinnissa ja suun erikoissairaanhoitoon lähetettävien koronapotilaiden ja tartuntaepäiltyjen läheteprosessissa ja yhteydenpidossa HUS:n Suu- ja leukasairauksien koronapäivystyksen päivystäjään. Erikoishammaslääkärit ovat laatineet eri hammaslääketieteen erikoisaloille välttämättömän kiireettömän hoidon kriteereitä. Pandemian aikana hammaslääkäreitä tarvitaan ostopalvelut-yksikössä, hankintojen tukena ja asiakaspalauteprosessissa. Olemme myös kehittämässä etähoitokäytäntöjä mm. oikomishoidon potilaille, pelko- ja kipupotilaille ja paljon palvelua tarvitseville potilaille.

2. Hammaslääkäreistä ja erikoishammaslääkäreistä 81 % (186 henkilöä) jatkaa suun terveydenhuollon potilaiden hoitoprosessissa. Näistä osa allokoidaan HUS Suu- ja leukasairauksien koronapäivystyksen toimintaan.

3. Meille on tullut pyyntöjä auttaa Helsingin satamiin saapuville matkustajille järjestettävässä sosiaali- ja terveysneuvonnassa ja Helsingin kaupungin epidemiologista yksikköä tartunnansaaneiden ja altistuneiden jäljitystyössä. Olemme myös varautuneet avustamaan vanhus- ja vammaispalveluissa. Vastaanottotyössä hammaslääkärit voivat tarvittaessa avustaa toisiaan, hammaslääkärin ja hammashoitajan työpari on kuitenkin tässä poikkeustilanteessakin ensisijainen tapa antaa suun terveydenhuollon palveluja.

 

Johtava ylihammaslääkäri Eeva Torppa-Saarinen, Tampere:

1. Tampereella ei tällä hetkellä suunnitella hammaslääkäreille korvaavia tehtäviä oman ydinosaamisalan ulkopuolelta. Hammaslääkäreille on työtä suun terveydenhuollon päivystys- ja kiirepalveluissa, kesken olevien hoitojen toteutuksessa ja hoidon toteutuksen suunnittelussa. Puhelinpalvelumme ja chatin tueksi lisätään hammaslääkäreitä. Toteutamme myös täydennyskoulutuksia verkkokursseina.

2. Työssä on kerrallaan noin puolet hammaslääkärikunnasta. Osa on ei-kliinisissä töissä ja valmiudessa sijaistuksiin.
3. Suun terveydenhuollon palvelut tulevat pandemian aikana jonoutumaan. Kun kiireettömän hoidon toteuttamiseen voidaan palata, hammaslääkärien tulee olla täysvalmiudessa. Mikäli pandemiatilanne sallii, kaavailemme kesälomien sijoittamista touko-kesäkuulle. Mikäli kiireetöntä hoitoa ei heinäkuussa ei vielä voida aloittaa, silloin kyseeseen tulevat myös muut kuin oman ydinosaamisalueen tehtävät.

 

Suun terveydenhuollon johtaja Helena Salusjärvi-Juopperi, Vantaa:

1. Hammaslääkäreitä siirretään neuvontatehtäviin ja ajanvarauksen avuksi hoidon tarpeen arvion tekemisessä. HUS-alueella hengitystieinfektiopotilaat, joilla on kiireellinen hammashoidon tarve, ohjataan erikoissairaanhoitoon ja tässä tarvitaan hammaslääkäriä tekemään lähete. Oikomishoidossa ja osin muussakin hoidossa otettiin käyttöön digitaalinen vastaanotto. Pandemia sysäsi tämän Apotin yhteyteen jo aiemmin suunnitellut asian toteutukseen. Ne hammaslääkärit, joille ei löydy tehtäviä suunterveydenhuollon puolella ohjataan Vantaan sote-toimialan resurssiyksikköön. Tulevia tehtäviä on kaavailtu esim. yleiseen pandemia-neuvontapuhelimeen ja näytteenottoon

2. Noin 30 % hammaslääkäreistä jää suunterveydenhuollon tehtäviin

3. Hyvänä puolena näissä pandemian aiheuttamissa järjestelyissä on digiloikan mahdollisuus, digitaaliset vastaanotot, sekä yhteistyö ja integroituminen käytännön tasolla sote-toimijoiden kanssa. Tullaan tutuiksi. Ollut puhetta siitäkin, että hammashoitajat voisivat vanhusten palveluissa opastaa muuta henkilökuntaa suun hoidossa ja tehdä jopa etsivää työtä löytääkseen sellaiset potilaat, jotka tarvitsevat pikaista suun hoitoa.

 

Johtava ylihammaslääkäri Marina Merne-Grafström, Turku:

1. Hammaslääkäreitämme on siirtynyt terveysasemille neuvontatöihin, satamaan ja lentoasemalle vastaanottamaan ja neuvomaan matkustajia sekä puhelinneuvontatöihin ikäihmisten palveluihin. Pandemiasuunnitelmamme mukaan heidän olisi pitänyt siirtyä kotihoidon tehtäviin, mutta siellä kapasiteetti tuli jo täyteen. Mietimme myös lomapäivien sijoittelua.

2. Tällä hetkellä 37 prosenttia kaikista hammaslääkäreistämme on kliinisessä työssä, mutta päivät eivät ole yhtä tiivistahtisia kuten aiemmin. Suurin osa on kiire- tai päivystyksellistä työtä. Myös kiireetöntä on supistetusti jatkettu, silloin kun se on ollut välttämätöntä potilaan hoidon näkökulmasta. Näiden toimintojen on ajateltu jatkuvan.

3. Katastrofi- ja pandemiaharjoitukset ja suunnittelu ovat tärkeitä. Niihin tulisi sisällyttää ihan käytännön toimintojen pohdintaa, jotta suunnitelmat olisivat häiriötilanteissa käyttökelpoisia. Nyt pystyimme siirtämään vain kolmanneksen pandemiasuunnitelman mukaisesta henkilöstömäärästä kotihoitoon, jonka takia on tarvittu uusia ratkaisuja.

 

Palvelupäällikkö, HLL Elina Tuppurainen, Jyväskylä:

1. Korvaavien tehtävien suunnittelu on alkamassa. Keski-Suomessa koronatilanne on vielä tasaisen rauhallinen.

2. Täysvalmiustilanteessa hammaslääkäreistä noin 25 prosentin on suunniteltu jatkavan suun terveydenhuollon potilaiden hoitamista.

3. Meillä kaikilla on huoli sekä potilas- että työturvallisuudesta. Nyt on tärkeää, että työtä tehdään rauhallisesti ja harkiten. Toimenpiteitä tehdessä riskit täytyy minimoida eikä suojauksista saa tinkiä.

 

Ylihammaslääkäri Teija Niiranen, Lahti:

1. Olemme Päijät-Hämeessä aloittamassa etävastaanotot videoyhteyden avulla ja lisänneet hammaslääkärien panostusta hoidon tarpeen arvioimiseen puhelimitse. Rästiin jääneitä töitä, kuten lausuntoja ja verkkokursseja, on tehty. Toimialamme ulkopuolelle ei ole vielä suunniteltu siirtoja.

2. Epidemian edetessä etenemme vaiheittain. Pidämme yllä kiireellistä ja puolikiireellistä hoitoa niin pitkälle kuin mahdollista. Tämä tarkoittaa noin 50-prosenttista miehitystä.  Jos joudumme ääritilanteeseen, niin 25 % riittänee lyhyen aikaa.

3. Tilanne on ammattikunnan kannalta nyt erittäin poikkeuksellinen ja hankala ja meillä on entuudestaan kovasti korjausvelkaa paikka paikoin. Hammaslääkärit ovat hyvin lähteneet hyödyntämään niitä teknisiä valmiuksia mitä on käytettävissä ja kollegatukea erityisesti kiireellisyyden arvioinnissa. Ammattilainen on ammattilainen kriisitilanteessakin. On hienoa johtaa ammattitaitoista ja vastuullista ammattikuntaa.

 

Johtava ylihammaslääkäri Katja Lepistö, Pori

1. Meillä on perustettu oma suunterveydenhuollon neuvontapuhelin, johon hammaslääkäri vastaa ja on myös ajanvaraajien apuna konsultoivana. Olemme myös todenneet, että lomia ja muita vapaita voi siirtää toukokuulle, varsinkin koska elokuun puolivälistä lokakuun loppuun kaikki lomat on peruttu.

2. Kiireetöntä ajetaan tällä hetkellä alas niin, että huomioidaan jo hoidossa olevien hoidon tarve. Ns. likaisella vastaanotolla työskentelee yksi hammaslääkäri viikon kerrallaan, puhtaassa päivystyksessä työskentelee 5 hammaslääkäriä. Yksi hammaslääkäri työskentelee riskiryhmien päivystyksessä. Lasten ja nuorten hoito pyritään järjestämään hoidon tarpeen mukaan, mutta tutkimukset siirretään syksyyn.

 

Johtava ylihammaslääkäri Virva Vänttinen, Joensuu:

1. Siun soten alueella kiireellinen suun terveydenhoito on siirretty 1.4. alkaen kokonaan omaksi toiminnaksi ostopalvelun sijaan. Viikonloppu- ja arkipyhäpäivystystä varten on perustettu vapaaehtoisuuteen perustuva päivystysrinki. Suunnitteilla on, että hammaslääkäriresurssia käytetään myös hoidontarpeen arvioinnissa hoitohenkilöstön tukena.

Myöhemmin osa hammaslääkäreistä osallistuu Lean-menetelmällä toteutettaviin työpajoihin, joissa suunnitellaan uusia toimintamalleja. Näitä voisivat olla koululaisklinikka, ”kerralla kuntoon” -klinikka ja esimerkiksi lohkeamaklinikka. Malleja on tarkoitus työstää koko maakunnan hammashoitoloihin, että saamme syksyn tilanteen hallintaan mahdollisimman hyvin. Suunnitteilla on myös chat-palvelu ja etävastaanotto nopeita hammaslääkärikonsultaatioita varten.

2. Siun soten alueella kaikki hammaslääkärit jatkavat kiireellistä ja puolikiireellistä hoitoa ja tilannetta arvioidaan päivittäin

3. Vaikka eletään poikkeustilanteessa, suunnittelemme jo nyt vahvasti syksyä ja tulevaisuutta. Siksi toivomme, että sovitut harjoittelijahammaslääkärit pääsisivät aloittamaan työnsä meillä Siun sotessa.

 

Ylihammaslääkäri Maarit Natunen, Lappeenranta:

1. Ensisijaisesti on suunniteltu koulutusta, verkkokurssien suorittamista sekä ilta- ja viikonloppupäivystysvuoroja. Ne, joilla on myös toinen tutkinto, voivat siirtyä sovittaessa ja tarpeen mukaisesti kokonaan toisen alan tehtäviin. Koska toiminta on supistunut merkittävästi, jatkossa jouduttaneen suunnittelemaan osalle hammaslääkäreitä myös kokonaan toisen alan tehtäviin siirtymistä työpaikalla tapahtuvan perehdytyksen jälkeen.

2. Tällä hetkellä (2.4.) vielä kaikki.

 

Ylihammaslääkäri Teija Raivisto, Hämeenlinna:

1. Hammaslääkärimme osallistuvat kiireettömien vastaanottoaikojen siirtämisiin, tekevät kirjallisia töitä ja verkkokoulutuksia. Kaikki ylituntivapaat ja vuoden 2019 lomat pidetään porrastetusti. Keräämme listaa, johon jokainen voi ilmoittaa, missä muualla terveyspalveluissa hän olisi valmis toimimaan. Jatkosuunnitelmia pääsiäisen jälkeisestä ajasta tehdään parhaillaan.

2. Kiireelliseen hoitoon osallistuu tällä hetkellä lähes normaali määrä päivystäjiä. Hammaslääkärit on jaettu päivystysryhmiin. Pyritään siihen, että hoitoloiden välillä ei kuljeta. Pieni osa kerrallaan pidetään vastaanottotyöstä erillään.

3. Tilanne vaatii kaikilta paljon, ohjeet päivittyvät ja tiukentuvat jatkuvasti epidemian edetessä. Toisten auttaminen ja yhteen hiileen puhaltaminen korostuvat. Voimia ja jaksamista kaikille!

Johtava ylihammaslääkäri Katri Palo, Vaasa:

1. On suunniteltu hammaslääkärien työpanosta ikäihmisten avun kartoittamiseen.

2. Kiireellistä hoitoa on lisätty. Noin kolmasosa hammaslääkäreistä kerrallaan on kiireellisessä toiminnassa. Tarvittaessa määrää lisätään.

3. Pohjanmaalla koronatilanne on vielä rauhallinen, joten suurta tarvetta siirtyä muihin tehtäviin ei ole vielä ollut. Hienosti kaikki ovat oman osuutensa hoitaneet.

 

Ylihammaslääkäri Eeva-Riitta Ylikärppä, Rovaniemi:

1. Hammaslääkäreiden ja muiden suun terveydenhuollon ammattilaisten siirrosta muihin tehtäviin on vasta ryhdytty selvittämään. Vielä ei ole tarkkaa tietoa siitä, mihin ja missä vaiheessa henkilökunta meiltä tulee siirtymään. Rovaniemellä epidemiatilanne on vielä varsin rauhallinen.

2. Tämän hetken suunnitelman mukaan noin puolet käytettävissä olevasta hammaslääkärikapasiteetista tulee jäämään suun terveydenhuoltoon.

 

Johtava ylihammaslääkäri Marko Korhonen, Seinäjoki

1. Kiireetöntä hoitoa ei ole vielä ajettu alas. Koronaepidemian ajalle on suunniteltu niin hoitohenkilökunnan kuin hammaslääkäreidenkin työpanosta vuodeosastoille. Toki varmistamme päivystyksen toiminnan, jotta kiireellinen hammashoito turvataan.

2. Kiireelliseen ja puolikiireelliseen hoitoon on varauduttu epidemian ajalle niin, että noin hieman alle puolet henkilökunnastamme on kuitenkin suunterveydenhuollon käytössä. Varaudumme myös siihen, että omasta henkilökunnastamme osa sairastaa ja on poissa rivistä.

3. Meillä suunterveydenhuollossa huolta on kannettu lähikontakteista, aerosoleista ja suojainten riittävyydestä. Olemme rakentaneet jo valmiiksi hoitopolun koronapositiivisten potilaiden akuutin hammassäryn hoitoon. Etelä-Pohjanmaalla koronatilanne on toistaiseksi pysynyt rauhallisena, todettuja tartuntoja on 22.

 

Ylihammaslääkäri Virpi Laine, Mikkeli:

1. Muutama hammaslääkäri on lähtenyt kotisairaanhoitoon ottamaan verinäytteitä; lyhyen koulutuksen jälkeen tämä sujuu hyvin. Ne jotka eivät päivystä, soittavat 80- ja yli 80-vuotiaille vanhuksille tarkastussoittoja, joiden perusteella tarvittaessa tehdään huoli-ilmoitus kotihoitoon.

2. Sivupisteissä hammaslääkärit hoitavat koko alueensa päivystyksen itse. Potilaita ei lähetetä alueelta toiselle kuin hätätapauksessa. Jos aikaa jää, soitetaan vanhuksille. Kaupungin hoitolassa hammaslääkäreitä on yhteensä 21 (osa-aikaisia näistä 5). Arkipäivystystä pyörittää 4-5 hammaslääkäriä ja viikonloppu- ja arkipyhäpäivystystä yksi hammaslääkäri kerrallaan. Loput tekevät muuta työtä (soittavat) ja päivystäjät pyritään vaihtamaan päivittäin.

3. Muihin tehtäviin sijoittuminen on sujunut yllättävän helposti. Vanhuksille soittaminen on koettu erittäin hyödylliseksi ja motivoivaksi tehtäväksi. Kiitosta tästä on tullut monelta taholta. Me olemme soittaneet sellaisille vanhuksille, jotka eivät ole minkään palvelun piirissä, eli he ovat suhteellisen hyväkuntoisia ihmisiä. Suurin osa vanhuksista on ollut erittäin kiitollisia huolenpidosta, osa niin liikuttuneita, että ovat jopa itkeneet puhelimessa, vaikka mitään hätää ei kotioloissa ole ollutkaan. Kukaan ei ole kokenut, että tekisimme meille sopimatonta tai turhaa työtä. Koemme myös, että tästä poikkeustilanteesta saattaa poikia jotain hyvääkin. Nyt on jo huomattu, että muutamia toimintatapoja voitaisiin muuttaa jopa pysyvästi. Jonkin verran henkilökunta kokee ahdistusta, suurtakin, tämän tilanteen takia. Korona pelottaa.

 

Vastuuylihammaslääkäri (vt.) Tarja Rutkiewicz, pohjoinen Kymenlaakso:

1. Meillä hammaslääkärit ovat ottamassa COVID-19-näytteitä. Suunnitteilla on myös hammaslääkäreiden kouluttaminen vastaamaan COVID-neuvontapuhelimeen. Hammaslääkärit tekevät lisäksi erilaisia verkkokoulutuksia sekä osallistuvat toiminnan suunnitteluun.

2. Perusterveydenhuollossa 7 hammaslääkäriä kerrallaan hoitaa kiirevastaanottoa ja 1 hammaslääkärin työpanos on varattu suunterveydenhuollon puheluihin, joita tulee kuntalaisilta tai terveydenhuollon ammattilaisilta. Myös kiireellinen oikomishoito toteutetaan.

3. Henkilökunta on huolissaan omasta turvallisuudestaan. Sekä työssä suojautumisen, hoidon että hoidon rajoittamisen käytännöt näyttävät vaihtelevan alueittain. Olisi helpompaa toimia esimiehenä, jos voisi todeta että julkisessa suunterveydenhuollossa noudatetaan yhteisiä toimintamalleja. Tämä kysely on hieno esimerkki toiminnasta, jota kaipaa juuri näinä aikoina. Hammaslääkäreiden järkevään työllistämiseen on mukava saada vinkkejä muilta.

 

Johtava hammaslääkäri Riitta Söderlund, Salo:

1. Suunnitteilla olevia korvaavia tehtäviä ovat esimerkiksi avustava työ lääkäripäivystyksessä ja neuvolan toteuttamassa perhetyössä. Lisäksi hammaslääkäreiden on pidettävä vuoden 2019 lomaoikeuden hyväksymättä olevat lomat ja tt-vapaat 30.4 mennessä. Koska tilanne on rauhallinen, nyt suositellaan vuosilomia ja palkattomia vapaita.

2. Noin kolmannes jatkaa; hammaslääkärit on jaettu ryhmiin ja jokainen ryhmä työskentelee pääsääntöisesti viikon kerrallaan. Kahden taukoviikon avulla pyritään estämään tartuntoja mahdolliselta oireettomalta tartunnankantajalta. Koska vastaanottoaikoja on pidennetty, työvoimaa tarvitaan puolikiireelliseen ja kiirehoitoon tavanomaista enemmän.

3. FFP3-hengityssuojainten saatavuus on haasteellista. Toiminnan uudelleen organisointiin ja ohjeistamiseen kuluu runsaasti aikaa. Joustavuutta vaaditaan nyt kaikilta osapuolilta.

Artikkeliin päivitetty Katri Palon vastaukset Vaasasta 3.4. klo 13.30 

Lue myös
Etsitkö näitä?