Post

KoronavirusKoronaexit on käynnissä – yksityissektorilla elpymistä

25.6.2020Annariitta Kottonen
korona_uutinen_naishammaslaakari
(Kuva: iStockphoto)

Turussa alettiin laajasti perua kiireettömiä hoitoaikoja koronan rantautuessa Suomeen, sillä kaupungin pandemiavarautumissuunnitelman mukaan suun terveydenhuollon henkilöstö siirtyy suureksi osaksi muihin tehtäviin. Kiireetön hoito rajattiin vain välttämättömään.

– Potilaat käytiin läpi yksilöllisesti ja järjestettiin kiireellisyyden mukaan jonoihin. Toisaalta kiire- ja päivystyshoitojen suhteellista osuutta lisättiin höllentämällä niiden hoitoonpääsykriteerejä, kertoo johtava ylihammaslääkäri Marina Merne-Grafström epidemian alun toimista.

Koska epidemian eteneminen alueella pysyi maltillisena, alettiin toukokuussa purkaa rajoituksia ja syntynyttä hoitovelkaa alkaen lasten ja nuorten peruttujen tutkimusten toteuttamisesta sekä hoitojen jatkamisesta. Lisäksi lähdettiin toteuttamaan aikuisten suun- tai yleisterveyden kannalta välttämätöntä suusairauksien hoitoa.

Myös Tampereella kiireettömän hoidon rajoitusten purku aloitettiin jo toukokuussa alkaen lapsista ja nuorista, kariesriskiryhmiin kuuluvista sekä anestesiahammashoitoa tarvitsevista. Koska lomat on pidetty touko–kesäkuussa, voidaan aikuisten kiireetön hoito ylihammaslääkäri Eeva Torppa-Saarisen mukaan lisätä tarvittavalle tasolle heinä–elokuusta lähtien, mikäli pandemiatilanne sen sallii.

Torppa-Saarinen muistuttaa asiantuntijuuden merkityksestä kiireettömän hoidon uudelleenjärjestelyissä: on osattava arvioida, onko tauti ja sen eteneminen itsessään vaarallisempaa kuin sen hoito pandemiatilanteessa.
– Päätökset aikuisten kiireettömän hoidon jatkamisesta tai siitä pidättäytymisestä on tehty yhteisymmärryksessä potilaan kanssa. Merkittävässä määrin on päädytty jatkamaan hoitoja, hän kertoo.

Vaasan kaupungin hammashuolto toimii jo lähes normaalisti, ja tavoitteena on, että syksyllä voitaisiin toimia tavanomaisesti – voimassa olevat suositukset huomioiden.

– Kiireetön hoito oli tauolla huhti–toukokuun, ja kesäkuun alussa aloitimme kiireettömän hoidon valikoidusti huomioiden potilaiden yleisterveyden ja suun terveyden tilanteen. Päivystystä on lisätty, mikä vie vastaanottoaikaa kiireettömältä hoidolta, kertoo johtava ylihammaslääkäri Katri Palo.

Kymenlaakson sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Kymsotessa kiireettömän hoidon rajoituksia on purettu pikkuhiljaa toukokuun puolesta välistä alkaen. Ensimmäiseksi kutsuttiin hoitoon oikomishoidossa olevia lapsia sekä kiireellisimpiä niistä potilaista, joiden aika oli jouduttu perumaan.

– Kiireettömien hoitojen aikoja on lisätty sitä mukaa, kun on saatu muualle sijoitettuna ollutta henkilökuntaa takaisin omiin töihinsä. Kesäkuussa olemme hoitaneet myös uusia potilaita, joilla on ollut jotain vaivaa tai huolta, kertoo vt. ylihammaslääkäri Hanna Poutanen.

– Kesän aikana pääpaino on päivystyksissä ja puolikiireellisissä hoidoissa, kesälomakauden jälkeen palaamme normaalimpaan vastaanottotoimintaan syntynyttä ruuhkaa purkamaan.

Takaraivossa on epidemian uuden aallon mahdollisuus

Kuopiossa kaikki kiireettömät hoitoajat peruttiin heinäkuun loppuun, mutta kesäkuun alusta on kahdeksan työparia yhdessä toimipisteessä tehnyt päivystyksen lisäksi lasten ja nuorten tarkastuksia ja kesken jääneitä hoitoja. Päivystys pyörii kymmenen työparin voimin kolmessa toimipisteessä. On myös kokeiltu uudenlaisen omahoidon vastaanoton toimintaa muutamien suuhygienistien ja hammashoitajien voimin.

– Näin on saatu peruttua osa hammaslääkärien lomautuksista, kertoo ylihammaslääkäri Maija Rajamaa.

– Elokuun alusta toiminta järjestetään kolmessa jaksossa, jotta pystymme paremmin hoitamaan potilaat kiireellisyysjärjestyksessä ja tarvittaessa ajamaan kiireettömän toiminnan helpommin alas mahdollisen toisen korona-aallon rantautuessa. Tällä turvataan myös henkilökunnan jaksamista ja työhyvinvointia, Rajamaa kertoo.

Jyväskylässä pandemian vuoksi syntyneitä hoitojonoja on alettu purkaa sekä hammaslääkärien ja suuhygienistien ajanvarauskirjoille että ostohammaslääkäripalveluun. Ensiksi vuorossa ovat potilaat, joiden hoitoaika koronan vuoksi jouduttiin perumaan. Muut kiireettömän hoidon tarpeessa olevat potilaat päätyvät kutsujärjestelmän kautta jonoon.

– Jonon purkuun on laadittu tarkka ohjeistus, jotta pystymme seuraamaan jonopotilaiden määrää ja jonojen vähentymistä. Koska koronan etenemistä ei tiedetä, emme uskalla vielä tässä vaiheessa täyttää syksyksi kaikkia ajanvarauskirjoja, kertoo osastonhoitaja Kirsi Autonen-Honkonen.

Oulussa kiireetöntä hoitoa ei ole kokonaan viety alas, koska epidemiatilanne on ollut rauhallinen. Suun terveydenhuolto toimii puolella kapasiteetilla toukokuun puolesta välistä elokuun loppuun. Toiminnan supistus on tehty lomien ja lomarahavapaiden avulla. Lisäksi suuhygienistejä on sijoitettuna kotihoitoon, ja heitä on koulutettu ja varattu mahdollisiin epidemian jäljitystehtäviin.

– Alueellinen tilannekuva on koko ajan hyvin tiedossa, ja valmiudet nopeaan tilanteen mukaiseen reagointiin ovat olemassa, kertoo kaupungin suun terveydenhuollon palvelupäällikön tehtävässä vastikään aloittanut Päivi Harju.

Hoitovelkaa on enemmän kuin laki sallii – purkamiseen tarvitaan kaikki keinot

Kiireettömän hoidon alasajon vuoksi hoitovelka on entisestään kasvanut. Lisäresursseja haetaan sekä omasta henkilökunnasta että esimerkiksi palveluseteleitä ja ostopalveluja hyödyntäen yksityissektorilta.

Kymsoten alueella kiireetön hoito jouduttiin keskeyttämään ensimmäisten joukossa heti maaliskuun puolivälissä hengityssuojainpulan vuoksi, ja hoitovelkaa on kertynyt runsaasti.

– Päätöksiä ruuhkan purkamisen keinoista ei ole vielä tehty, mutta olemme muun muassa kartoittaneet oman henkilökunnan halukkuutta tehdä lisätöitä, Poutanen kertoo.

Turussa hoitojonossa on Merne-Grafströmin mukaan ollut enimmillään 14 000 potilasta. Hoitovelkaa puretaan pääasiassa omin voimin hyvällä työn jaolla. Luvassa on muutama uusi vastaanottohuone, jotka mahdollistavat myös lisätyövoiman. Yksityissektorin kapasiteettia voidaan hyödyntää tutkimuksiin ja pieniin hoitokokonaisuuksiin palveluseteleitä käyttäen.

Kuopiossa jonossa on yli 1 000 potilasta, ja kesken jääneitä hoitoja on myös paljon. Palveluseteliä pyritään hyödyntämään mahdollisimman tehokkaasti ja monipuolisesti ja paikallisen sopimuksen nojalla tehdään lisätöitä, mutta nämäkään keinot eivät Maija Rajamaan arvion mukaan riitä hoitotakuun aikarajoissa pysymiseen.

– Joudumme varmasti karsimaan jotakin ja tarkentamaan muun muassa tarkastusvälejä koskevia linjauksia, priorisoimaan toimenpiteitä sekä harkitsemaan tarkkaan, mihin kallisarvoista työaikaa käytetään, hän pohtii selviytymiskeinoja.

Oulussa kiireettömän hoidon supistukset ovat kohdistuneet pääosin aikuisväestön määräaikaistarkastuksiin ja uusien oikomishoitojen aloituksiin sekä koronainfektion riskiryhmiin kuuluvien hoitoihin. Päivi Harju muistuttaa, että potilaat myös itse peruivat hoitoaikojaan.

Tarkkoja suunnitelmia hoitovelan purkamiseksi ei Oulussa ole vielä tehty, vaan velan kokonaisuutta ja resursseja parhaillaan kartoitetaan. Harju kuitenkin ennakoi suuhygienistien roolin terveystarkastuksissa korostuvan aiempaa enemmän, kun hoitovelkaa syyskuussa aletaan purkaa.

Hoitovelkaa ei synny vain määrästä

Tampereella lisäresurssina on mittava ostopalvelutuotanto, joka on toiminut koko pandemia-ajan, joskin riskiryhmiin kuuluvien hoitoja on siirretty tehtäväksi tilanteen normalisoitumiseen saakka.

Torppa-Saarinen ei lähde arvailemaan hoitovelan määrää, mutta kiinnittää huomiota aerosolia muodostaviin hoitotoimenpiteisiin, joiden turvallisuus mietityttää sekä ammattilaisia että potilaita.

– Hoitovelkaa syntyy nimenomaan aerosolin muodostavien toimenpiteiden osalta.

Samoilla linjoilla Torppa-Saarisen kanssa on Vaasan Katri Palo, joka toteaa hoitovelkaa kertyneen paitsi kiireettömän hoidon rajoituksista myös uusista sinänsä tarpeellisista suosituksista, kuten suojautuminen, purskuttelu, turbiinin ja ilman välttäminen.

– Jokaiseen vastaanottotilanteeseen on varattava entistä enemmän aikaa.

Palo pohtii hoitovelan purkukeinoina niin lisätöitä kuin ostopalvelujakin ja toteaa kunta-alan taloustilanteen osaltaan vaikeuttavan toiminnan suunnittelua.

Mutta yksi keino on ylitse muiden.

– Isoin haaste hoitovelan kasvun hillitsemiseksi on mielestäni potilaiden omahoidon parantaminen ja vahvistaminen. Kuten tiedämme, hampaita tulee hoitaa joka päivä arkiympäristössä, ja käynnit hammashoitolassa silloin tällöin eivät riitä. Tämän vuoksi meidän tulee vaikuttaa potilaiden ja heidän huoltajiensa elintapoihin sekä arjen elinympäristöön, Palo muistuttaa.

Yksityissektorilla kysyntä elpyy rajun pudotuksen jälkeen

Hammaslääkäriliiton huhtikuun alussa tekemän jäsenkyselyn mukaan koronatilanne murjoi kovin yksityishammaslääkärien toimintaa. Vastaajista 38 prosenttia kertoi edelleen antavansa potilailleen sekä kiireetöntä että kiireellistä hoitoa. Lähinnä kiireelliseen hoitoon keskittyneitä oli 28 prosenttia, ja kokonaan poissa töistä oli noin kolmannes. Potilastyötä vielä tekevillä potilaita oli keskimäärin pitkälti alle puolet normaalista, joskin alueellista vaihtelua oli.

Nyt kaikki haastattelukysymyksiin vastanneet yksityissektorin edustajat kertovat toiminnan palanneen lähes ennalleen, joskin suojatoimiin ja hygieniaan kiinnitetään aiempaakin tarkempaa huomiota. Hoidon kysyntä on selvästi lisääntynyt.

Hammaslääkäriliiton varapuheenjohtaja, yksityishammaslääkäri Pia Helander toteaa tilanteen nyt muuttuneen lähes yhtä ennakoimattomasti kuin se alkoikin. Helander vetää Myyrmäen Hammaslääkäriasemaa Vantaalla. Paluu kohti normaalia palvelutarjontaa on käynyt nopeasti.

– Olemme saaneet palvelut nostettua nopeasti ylös. Keväällä kesken jääneitä hoitoja ja säännöllisessä hoidossa olevien tarkastuksia jatketaan. Isommat esimerkiksi proteesityöt on siirretty syksyyn – osin lomien vuoksi ja osin aerosolien välttämiseksi. Hoidossa noudatamme STM:n viimeisintä ohjeistusta.

Hoidon kysyntä on runsasta, ja jonkin verran hoitoon hakeutuu myös potilaita, jotka eivät saa aikaa terveyskeskukseen.

HLL Ilona Vehkaoja Vaasasta kuvaa hoidon kysynnässä tapahtunutta notkahdusta kamalaksi, mutta nyt kysyntää jälleen on.

Kiireetöntä hoitoa ei Aurora hammaslääkärit -vastaanotolla rajoiteta, joskaan esteettistä hoitoa ei markkinoida. Suojatoimiin ja hygieniaan kiinnitetään erityistä huomiota.

Sen lisäksi, että aerosolien muodostumista pyritään välttämään, pyritään esimerkiksi riskiryhmäläisten aerosoleille altistumista minimoimaan pitämällä taukoja hoitohuoneessa aerosolia aiheuttavien toimenpiteiden ja riskipotilaiden välillä. Henkilökunnan oleskelua samassa tilassa muun kuin työparin kanssa on rajattu enintään 15 minuuttiin päivässä ja käyttöön on otettu myös toinen taukotila.

– Hankimme myös käyttöömme vasta-ainetestejä voidaksemme tarvittaessa seuloa joukosta erityisvarotoimia vaativat potilaat, kertoo Vehkaoja yrityksestä löytää selviytymiskeinoja, kun tilanne oli epäselvin.

– Silloisen tiedon valossa ajatus tuntui järkevältä. Nythän THL ei suosita vasta-ainetestejä yksilötason testauksiin, eikä muualla kuin laboratorioissa tehtäviksi, joten emme tule testejä käyttämään, Vehkaoja tarkentaa.

HLL Heli Kallio turkulaiselta Kasinonkulman hammaslääkärit -vastaanotolta kertoo asiakkaita tulleen vapusta lähtien enenevissä määrin. Noin 90 prosenttia recall-kutsutuista potilaista tulee hoitoon ja riskiryhmiin kuuluvatkin yllättävän hanakasti. Hän aprikoikin monen jo kyllästyneen rajoituksiin ja syyllistämiseen.

Kallio kertoo vastaanoton olevan nyt avoinna neljänä päivänä viikossa ja toivoo, että toiminta voidaan lomakauden jälkeen laajentaa viiteen päivään. Kiireetöntä hoitoa ei ole rajoitettu muuten kuin ohjeistusten mukaan mm. riskiryhmien kohdalla.

Myös isot toimijat palaavat normaaliin…

Valtakunnallisista toimijoista ensimmäisenä Terveystalo linjasi keskittyvänsä kiireelliseen ja puolikiireelliseen hoitoon 20.3.

– Tärkeintä oli suojella asiakkaita ja työntekijöitä. Saatavilla oleva tieto viruksesta oli vähäistä ja terävintä epidemiahuippua ennustettiin huhti–toukokuulle, kertoo Terveystalon suunterveyden ylilääkäri, LL, EHL Tanja Ketola-Kinnula.

Kun epidemia sitten alkoi näyttää laantumista, mutta samalla pitkittymistä, oli syytä ajatella toisin.

– Väestön suun terveyden ylläpitämiseksi kiireettömän hoidon käynnistäminen painoi nyt vaakakupissa tartuntariskiä enemmän. Erityisen tärkeäksi nähtiin hoidon tarjoaminen yli 70-vuotiaille ja muille riskiryhmille, joilla etenkään ei saa olla infektioita suussaan, eikä niitä saa sinne myöskään tulla.

Asteittain hoidoissa on palattu kohti epidemiaa edeltänyttä tilannetta, ja palveluihin on palautettu myös puhtaasti esteettiset toimenpiteet, jotka maaliskuussa oli poistettu palveluista paitsi siksi, että aerosolin tuottamista on niissä vaikea välttää myös siksi, että suojaustarvikkeista uhkasi tulla pulaa.

Tartuntariskiä hallitaan myös esimerkiksi potilasvalinnalla ja potilasohjauksella sekä monin suojautumiseen, hygieniaan, ilmanvaihtoon ja toimintatapoihin liittyvillä keinoilla.

– Tilannetta seurataan päivittäin, ja koko verkosto on valmiudessa muuttamaan toimintaa tarvittaessa, Ketola-Kinnula summaa.

Valtakunnallisista toimijoista myös Oral on purkanut kiireettömän hoidon rajoitukset epidemian rauhoituttua. Kesäkuussa kysyntä on palautunut lähelle normaalia tasoa.

– Epidemian aikana yhtiössä on käytetty rajoitustoimia alueellista harkintaa käyttäen. Toimintaan on jalkautettu kaikki viranomaisten ohjeistukset potilas- ja työturvallisuuteen liittyen, kertoo lääketieteellinen johtaja HLL Petra Kari.

Myös Mehiläisen vastaanotoilla toiminta on normalisoitunut, ja palvelujen kysyntä palannut tavanomaiselle tasolle.

– Kiireetöntä hoitoa ei ole rajoitettu muutoin kuin mitä viranomaiset ohjeistavat, ja toki kaikki ohjeistusten mukaiset varotoimenpiteet potilasohjauksen ja suojautumisen osalta ovat käytössä, kertoo johtava hammaslääkäri HLL Tuomas Polttila.

… tai uuteen normaaliin

– Vastaanotoillamme toimintaa ei varsinaisesti ole rajoitettu, mutta aikaisemmin päätetyt lomautukset ja muut työaikajärjestelyt vaikuttavat vielä hiukan toimintaamme, kertoo lääketieteellinen johtaja, HLL Kaj Karlsson PlusTerveys Hammaslääkärit Oy:stä.

Kaikki toimenpiteet ovat sallittuja, kunhan noudatetaan tarkkoja turva- ja suojausohjeita. Toiminnan muutokset näkyvät jossain määrin vastaanotoilla ja kliinisen työn järjestelyissä, ja Karlsson ennustaa niiden myös tulleen jäädäkseen.

– Suuri osa näistä ovat nähdäkseni pysyväisluonteisia, osa sitä paljon puhuttua ”uutta normaalia”. Sinänsähän tämä aika on osoittanut, että alan hygieniakäytännöt ovat korkealla tasolla ja toimivia.

Karlsson jakaa kollegoidensa näkemyksen hoidon kysynnän elpymisestä.

– Hoidon tarvetta on paljon, eikä tämä muutaman kuukauden mittainen tauko ole sitä ainakaan vähentänyt. Miten se kanavoituu yksityissektorille tässä haastavassa taloustilanteessa, jää vielä nähtäväksi. Joka tapauksessa minun on vaikea nähdä, miten kansalaistemme suun terveyttä hoidettaisiin ja ylläpidettäisiin ilman kaikkien osapuolten panosta, Karlsson toteaa ja peräänkuuluttaa lisää yhteystyötä eri toimijoiden välillä.

– Helpoin ja ketterin tapa olisi Kela-korvausten tason nosto, ainakin väliaikaisesti. Lisäksi erilaiset palveluseteli- ja ostopalvelukuviot nousevat varmasti voimakkaammin esille. Näiden kehittämisessä näkisin paljon tekemistä esimerkiksi yhtenäisempien käytäntöjen aikaansaamiseksi. Pelkästään IT-järjestelmien yhdenmukaisemmat käytännöt ja vaatimukset auttaisivat niiden kehitystä, Karlsson pohtii.

Rajoituksia höllennetty – epidemia jatkuu

Koronavirusepidemia on rauhoittunut, ja tapausmäärät vähentyneet merkittävästi jo yli kuukauden ajan (THL:n Tilannekatsaus koronaviruksesta 25.6.2020).

Maan hallitus on asteittain höllentänyt asetettuja rajoituksia ja suosituksia, ja 16.6. luovuttiin myös valmiuslain mukaisten toimivaltuuksien käytöstä.
Epidemia ja sen uudelleen kiihtymisen uhka ei kuitenkaan ole ohi.

Sosiaali- ja terveysministeriön toukokuisen Kuntainfon (4/2020) ja THL:n 1.6. päivittämän ohjeen (Ohje suun terveydenhuollon yksiköille COVID-19-epidemian aikana) mukaisesti kiireettömän hoidon rajoituksia on alettu purkaa paikallisen koronatilanteen mukaisesti alueellista harkintaa käyttäen.

Lue myös
Etsitkö näitä?