Hammaslääkäri

Torstai 11.08.2022

Kuka päättää muistisairaan hoidosta?

Omainen vastustaa vanhuksen proteeseja hinnan takia. Toisen potilaan saattajina on kolme aikuista lasta. Kolmas ei enää kykene päättämään hoidostaan, pitääkö aika perua? Vanhusoikeuden yliopisto-opettaja Henna Nikumaa kertoo, kenen ääntä hammaslääkärin pitää kuunnella, kun potilaalla on muistisairaus.

istock-hoitaja_ja_vanhus_web.jpg

(Kuva: iStockphoto)
(Kuva: iStockphoto)

Potilaanani on vanha rouva, joka ei nähdäkseni enää pysty päättämään hoidostaan. Mukana on aikuinen tytär, saako hän päättää hoidosta?
– Riippuu siitä, onko rouva valtuuttanut tyttärensä päättämään hoidostaan. On yleinen harhaluulo, että perheenjäsen olisi automaattisesti se, joka päättää rakkaan isänsä tai äitinsä hoidosta, kun tämä ei siihen enää kykene. Hammaslääkärin pitää kysyä, onko tyttärellä valtuudet päättää äitinsä hoidosta. Usein omaisella on mukanaan hoitotahto, jossa tytär on nimetty sijaispäätöksentekijäksi tai Digi- ja väestötietoviraston päätös edunvalvontavaltuutuksen vahvistamisesta. Jos asia ei selviä, lääkäri voi soittaa Digi- ja väestötietovirastoon, josta selviää, onko edunvalvontavaltuutus vahvistettu ja kuka valtuutettu on. Jos edunvalvontavaltuutus kattaa henkilöä koskevia asioita, kuten terveydenhoidon, valtuutettu voi päättää rouvan hoidosta. Osa valtuutuksista kattaa vain talousasioiden hoidon.

Jos vanha rouva ei kykene päättämään enää hammashoidostaan, ja edunvalvontavaltuutusta ei ole tehty, tuleeko varata uusi aika, johon mennessä valtuutus on olemassa?
– Juna meni jo. Edunvalvontavaltuutus on oikeustoimi, jonka voi tehdä vain riittävän oikeustoimikelpoisena. Jos valtuutusta ei ole, lääkäri selvittää omaisia haastattelemalla rouvan oletettua tervettä tahtoa eli sitä, mitä rouva päättäisi tilanteessa, jos hän kykenisi päättämään. Aikuista tytärtä voi ja pitääkin käyttää tärkeänä tietolähteenä. Jos vanhan rouvan toive ei selviä, hammaslääkäri tekee päätöksen lääketieteellisesti potilaan etua ajatellen.

Vastaanotollani käy ikäihmisiä, jotka tarvitsisivat hammaslääketieteellisin syin uudet proteesit. Omainen kuitenkin vastustaa ajatusta kustannusten takia. Miten menettelen?
– Totta kai vanhuksella on oikeus saada tarvitsemansa hoito, jos hän sitä toivoo, jos hammaslääkäri katsoo proteesit tarpeelliseksi ja jos niihin on vanhuksella varaa. Eri asia on, jos vanhus ei ole päätöksentekokykyinen ja on valtuuttanut omaisensa päättämään puolestaan. Kuitenkin myös sijaispäätöksentekijä on velvollinen tekemään päätöksiä vanhuksen edun mukaisesti.

Entä jos edunvalvontavaltuutus on tehty ja valtuutettu poika vaatii vanhalle isälleen uusia tekohampaita, mutta potilas ei luultavasti sopeutuisi proteeseihin? Onko omaisen tahtoon suostuttava?
– Ei ole suostuttava. Lääkäri päättää tutkimusten ja hoidon tarpeesta. Toki keskustelu pojan kanssa on vahvasti suositeltavaa. Poika voi vaikkapa tietää jotain isänsä toiveista, vaikka isä ei enää sitä pystyisikään ilmaisemaan.

Mitä, jos muistisairas isä ei ole tehnyt hoitotahtoa eikä edunvalvontavaltuutusta, mutta aikuiset lapset ovat mukana vastaanotolla? Voiko heiltä kysyä mielipidettä?
– Ilman muuta, ja pitääkin. Jos omaista ei ole valtuutettu sijaispäätöksentekijäksi, hän ei voi päättää hoidosta, vaan päätökset tekee lääkäri. Omainen on kuitenkin hyvin tärkeä yhteistyökumppani, jonka kautta lääkäri saa tietoa potilaan taustasta, mieltymyksistä ja aiemmista toiveista sekä elintavoista. Oleellista on huomata, että omaisia haastattelemalla pyritään selvittämään potilaan tahtoa, ei omaisten tahtoa. Lisäksi on huomattava, että ennen tärkeää hoitopäätöstä, kuten vaikkapa ennen isoa leikkausta, tulisi pyytää potilaan laillisen edustajan tai omaisen suostumus toimenpiteeseen, mikäli potilas ei itse pysty asiasta päättämään.

Voiko edunvalvontavaltuutusta muuttaa ajan saatossa?
– Voi, niin kauan kuin henkilö kykenee ymmärtämään asian merkityksen eli on riittävän oikeustoimikelpoinen. Päätöksentekokykyinen henkilö voi päivittää edunvalvontavaltuutustaan ja hoitotahtoaan niin monta kertaa kuin haluaa. Asiakirjojen tekemistä ei siis kannata lykätä sen vuoksi, että ajattelee kenties 30 vuoden päästä olevansa eri mieltä jostain asiasta.

Kysymyksiin vastasi vanhuusoikeuden yliopisto-opettaja Henna Nikumaa. Kysymykset esitettiin Kainuun hammaslääkärien koulutustilaisuudessa, joka käsitteli vanhuksen ja muistisairaan itsemääräämisoikeutta sekä kohtaamista.

Nikumaa & Koponen, 2021. Opas oikeudelliseen ennakointiin. Löytyy myös: https://sumut.fi/wp-content/uploads/2021/10/MIES_SUMU_Oikeudellinen_enna...

Näin kohtaat muistisairaan potilaan

  • Tervehdi nimellä: ”Hei Sulo”
  • Kerro kuka olet: ”Olen hammaslääkäri Reija”
  • Muista katsekontakti – muista että kohtaat aikuisen ihmisen.
  • Viestitä tuttavallisuutta ja ystävällisyyttä.
  • Ole kiireetön, anna aikaa vastauksille.
  • Kysy yksi asia kerrallaan. Vältä vaikeita sanoja.
  • Jos muistisairas puhuu epätosia, älä lähde mukaan, mutta vastaa tunteisiin.