Post

KoronavirusKustannustukea on myönnetty lähes 30 hammaslääkäriyritykselle, maksimimäärä kahdelle

12.8.2020Heli Mikkola
istock-1212172858-maski_saastopossulla
(Kuva: iStockphoto)

Valtiokonttorin myöntämää tukea saaneiden hammaslääkäriyritysten joukossa on yhtä lailla sekä suuria valtakunnallisia yrityksiä että vain yhden hammaslääkärin vastaanottoja.

Valtaosa hammaslääkäriyritysten saamista tukisummista on ollut alle 10 000 euroa. Suurimman mahdollisen tukisumman, 500 000 euroa, oli elokuun 11. päivään mennessä saanut kaksi hammaslääkäriyritystä, Oral Hammaslääkärit ja PlusTerveys Hammaslääkärit. Pienin hammaslääkäriyritykselle maksettu tukisumma on ollut noin 2 200 euroa.

11.8. päivitetyn tilanteen mukaan kustannustukea koskevia hakemuksia oli jätetty kaikilta toimialoilta yhteensä 7 706 ja päätöksiä oli tehty 7 484. Hakemuksista 26 prosenttia oli hyväksytty ja 74 prosenttia hylätty. Hammaslääkäriyrittäjien hakemuksia oli elokuun toisen viikon alkuun mennessä hylätty vajaat 20.

Tiedot ilmenevät Valtiokonttorin verkkosivulta. Hammaslääkäriyrittäjiä koskevat tiedot poimittiin käsin kustannustuen tilastoista.

 

Hammaslääkäriyrittäjällä on perusteet tuen hakemiseen

Vaikka hammaslääkäripalvelut eivät kuulu automaattisesti kustannustukeen oikeutettuihin toimialoihin, myös hammaslääkäriyrittäjä voi saada tukea, jos yritys osoittaa hakemuksessa erityisen painavat, koronapandemiaan liittyvät syyt.

Tuen tarvetta määriteltäessä olennaista on, kohtasiko yrityksen toimintaa jokin julkisoikeudellinen rajoitus.

– Erityisen painavina seikkoina on pidettävä valtioneuvoston ja STM:n antamia ohjeita, joiden takia suun terveydenhuollon palvelujen kysyntä romahti tartuntavaaran pelosta, toteaa Hammaslääkäriliiton lakimies Heikki Kuusela.

Lisäksi yrityksen tulee osoittaa, että liikevaihdon lasku liittyy nimenomaan COVID19-pandemiaan eikä esimerkiksi kausivaihteluun.

– Kaikki koronasta johtuvat muutkin liikevaihtoon vaikuttavat syyt kannattaa kirjata hakemukseen, Kuusela toteaa.

 

Kolme syytä hakemuksen hylkäämiseen

Valtiokonttorin mukaan suurin osa hylätyistä hakemuksista on tähän mennessä hylätty siksi, että maksettava summa olisi jäänyt alle 2 000 euron. Lain mukaan pienin maksettava tuki on 2 000 euroa.

Toinen merkittävä hylkäysperuste on ollut se, että tukea hakevan yrityksen toimiala ei asetuksen mukaan kuulu tuen piiriin, eivätkä nämä yritykset ole esittäneet perusteluja hakemukselleen. Hakemuksia on hylätty myös silloin, jos korvausta on haettu sellaisten kulujen perusteella, jotka eivät lain mukaan ole korvattavia kiinteitä kuluja.

Miten hammaslääkäriyrittäjän sitten on osoitettava liikevaihdon lasku? Valtiokonttorin verkkosivulla neuvotaan näin: Hakemuksessa ilmoitetaan tieto huhti- ja toukokuun myynnistä ja vertailukuukausien myynnistä. Tuen määräytymiseen vaikuttavat liikevaihdon aleneman lisäksi hakijan ilmoittamat tukikauden kiinteät kustannukset sekä palkkakulut. Tukikauden kiinteisiin kustannuksiin luetaan vuokrakulut ja muut kulut omassa käytössä olevasta kiinteistöomaisuudesta, laite- ja esinevuokrat sekä käyttöoikeuskorvaukset ja lisenssimaksut.

Miksi hammaslääkäripalvelut joutuivat eri nippuun?

Lääkäriasemat, yksityislääkärit ja vastaavat erikoislääkäripalvelut kuuluvat tukeen oikeutettuihin toimialoihin, hammaslääkäripalvelut eivät. Mistä tämä johtuu, työ- ja elinkeinoministeriön ryhmäpäällikkö Mikko Huuskonen?

– Tukea myönnetään niille toimialoille, joilla alv-ilmoitusten mukainen myynti on laskenut 10 prosenttia tai enemmän. Hammaslääkäripalvelujen toimialalla myynti ei ole laskenut. Vertailujaksolla vuonna 2019 hammaslääkäripalvelujen myynti oli alv-ilmoitusten mukaan 900 000 euroa kuukaudessa ja huhtikuussa 2020 yhteensä 1 200 000 euroa.

Huuskosen mukaan liikevaihdon laskun kriteeri täyttyi tarkastelluista noin 800 toimialasta vain vajaalla puolella.

Hammaslääkäriliiton Heikki Kuuselan mukaan myynnin muutaman prosentin arvonlisäverollista osuutta ei voi pitää edustavana otoksena hammaslääkäripalvelujen toimialan kokonaisuudesta – etenkin kun kelakorvaukset osoittivat liikevaihdon vähentyneen reilusti yli kymmenen prosenttia.

Työ- ja elinkeinoministeriön sivulla selvennetään, että kustannustuen toimialarajoituksesta voi poiketa, jos yrityksen liikevaihto on laskenut yli 30 prosenttia, vaikka toimialan liikevaihto ei olisi laskenut määriteltyä kymmentä prosenttia. Lisäksi laskun jo johduttava nimenomaan koronasta eikä esimerkiksi normaalista kausivaihtelusta.

Tukirahat myöntävässä Valtiokonttorissa hammaslääkäriyritysten ongelmallisesta tilanteesta ollaan nyt hyvin selvillä.

– Kun selvisi, että hammashoidon toimiala rajattiin erikseen käsiteltäviin aloihin, olin yhteydessä Valtiokonttorin pääjohtajaan Timo Laitiseen. Valtiokonttorissa ollaan nyt kyllä tietoisia tilanteesta, ja näyttääkin siltä, että hammaslääkäriyritysten hakemukset käsitellään nopeasti, toteaa liiton toiminnanjohtaja Henna Virtomaa.

 

> Katso ohjeet tuen hakemiseen Valtiokonttorin verkkosivulta. Hakemuksen täyttämiseen saa tarvittaessa apua Valtiokonttorin Kustannustuen puhelinpalvelusta, joka palvelee arkisin kello 9-15 numerossa 0295 50 3050.

 

Lue myös
Etsitkö näitä?